In search of a business model approach for smart cities

Abstract The European Commission has stated that cities need business models to meet the challenges brought by globalization and digitalization. Until this date, it is unclear what the business model could mean in the smart city context. Most of the smart city research is technically oriented which means that smart city development has been led by technology and not by the city representatives. Hence, there is a need for qualitative research in the smart city context that aims to understand and explain the phenomena. This qualitative and multidisciplinary research offers a business model approach to look at the fast-developing digital smart city context. Rather than creating practical frameworks, this research aims to provide an understanding of what the business model is and how it could be used as a tool for smarter city development by following the logic of explorative mixed-method study. Namely, the business model approach includes three antecedents: opportunity, value, and advantage, and three outcomes: scalability, replicability, and sustainability. Seeing the business model as an approach rather than a framework allows us to take a broader perspective on smart city development and helps cities towards replicable, scalable, and sustainable results. This is a new perspective on the smart city business model research. This dissertation includes four original publications. By going beyond the findings of the original publications, this dissertation provides a definition of the smart city business model approach. The research findings indicate that the four theoretical categories: platform digitalization, blurring boundaries, contextual governance, and socio-technical change and their conceptual denominators form the dynamic smart city business model approach. The aim of the approach is to break down the siloed structures and work as a boundary-spanning unit of analysis in a digital smart city ecosystem. The approach highlights the importance of collaboration and communication in a city context and works as a boundary-spanning unit of analysis across the digital smart city ecosystem.Tiivistelmä Euroopan komissio on todennut kaupunkien tarvitsevan liiketoimintamalleja vastatakseen globalisaation ja digitalisaation tuomiin haasteisiin. On kuitenkin epäselvää, mitä liiketoimintamalli voisi tarkoittaa digitaalisen älykkään kaupungin kontekstissa. Suurin osa älykkäiden kaupunkien tutkimuksesta on teknisesti suuntautunutta, mikä tarkoittaa, että kaupunkien digitalisaatiota on johtanut teknologinen kehitys, eivät kaupungin edustajat ja kaupunkilaisten tarpeet. Tästä syystä tarvitaan laadullista tutkimusta, joka pyrkii ymmärtämään ja selittämään digitalisoituvaa kaupunkikontekstia laajemmasta näkökulmasta. Tämä laadullinen ja poikkitieteellinen tutkimus tarjoaa nopeasti kehittyvään digitaaliseen kaupunkikontekstiin sopivan liiketoimintamallilähestymistavan, josta tästä tutkimuksessa käytetään termiä Smart City Business Model Approach. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä siitä, mikä liiketoimintamalli on ja miten sitä voitaisiin käyttää kaupunkikehityksen työkaluna. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat liiketoimintamahdollisuudet, arvonluonti ja kilpailuetu. Liiketoimintamallin näkeminen lähestymistapana mahdollistaa älykkäiden kaupunkien laajemman tarkastelun ja auttaa kaupunkeja kehittämään toistettavia, skaalautuvia ja kestäviä digitaalisia ratkaisuja. Tämä avaa uuden näkökulman älykkään kaupungin liiketoimintamallitutkimukseen. Tämä väitöskirja sisältää neljä alkuperäisjulkaisua. Työn keskeisenä kontribuutiona esitetään määritelmä älykkään kaupungin liiketoimintalähestymistavalle ja siihen kuuluvat neljä teoreettista teemaa: 1) alustoihin perustuva digitalisaatio, 2) organisaationaalisten rajojen hämärtyminen, 3) kontekstin johtaminen ja 4) kokonaisvaltainen sosioteknologinen muutos. Lähestymistapa auttaa murtamaan kaupunkien siiloutuneita organisaatiorakenteita ja toimii rajat ylittävänä analyysiyksityökaluna digitaalisessa älykkään kaupungin ekosysteemissä. Lähestymistapa korostaa yhteistyön ja viestinnän tärkeyttä kaupunkikontekstissa ja se ottaa huomioon niin kaupunkilaisten, kaupunkiorganisaation kuin kaupunkiekosysteemin tarpeet

Paikallinen innovaatioyhteisö:tapaustutkimus Oulun Business Kitchenin konseptin monistamisesta ja yhteistyön muotoutumisesta Kajaaniin

Tutkielmassani selvitän mitkä asiat tekevät Oulun Business Kitchenistä aluesidonnaisen innovaatiojärjestelmän ja miltä osin sen toimintamalli on siirrettävissä toisille maantieteellisille alueille. Teoriaosassa käyn läpi aluetaloudellisia teorioita tarkoituksena tuoda ilmi, missä määrin ja millä tavoin innovaatiojärjestelmä voi olla sidoksissa tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Tutkielmani tarkoitus on selvittää muodostaako Business Kitchen organisaatio-, toimija- ja toteutustasolla erityisen toimintamallin, joka eroaa jollakin tavalla muista vastaavista keskittymistä. Tutkin Business Kitchenin konseptin, toiminta-alustan ja -mallin monistamista Kajaaniin siten, että Oulun ja Kajaanin välille saataisiin muodostettua jatkuva vuorovaikutteinen yhteistyökanava, joka hyödyttäisi molempia osapuolia. Aineistona olen käyttänyt kahta Business Kitcheniä koskevaa hankesuunnitelmaa, haastatteluita ja niin sanotun Muutoslaboratorion perustamisessa tuotettua aineistoa. Toimin Martti Ahtisaari Instituutissa, Business Kitchenillä tutkijana. Tutkijan roolini oli aktiivinen ja keräsin aineistoa havainnoimalla. Tutkimuslähestymistapana sovelsin intensiivistä tapaustutkimusta. Tavoitteeni oli ainutlaatuisen ja tästä syystä teoreettisesti mielenkiintoisen tapauksen tiheä kuvaus, tulkitseminen ja ymmärtäminen. Tutkimustulosteni mukaan organisaatiotasolla Oulun Business Kitchen muodostaa spesifisen kontekstin verrattuna esimerkiksi teknologiapuistoihin tai muihin liiketoiminnan ryppäisiin. Samanlaisia kahden eri korkeakoulun muodostamia toiminta-alustoja ei juuri ole Suomessa tai ulkomailla. Business Kitchenin osaamisen ydin on tutkimukseni mukaan siinä, miten se kykenee toiminnassaan yhdistämään eri tieteenalojen tietoa ja osaamista toimiviksi kokonaisuuksiksi. Oleellista on se, miten on samanaikaisesti toteutettu useita vaikeasti yhteen sovitettavia tavoitteita yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken. Toisaalta Business Kitchen näkyy Oulussa yhteisen toimintaympäristön muodossa suppeana kadunvarren kiinteistönä. Business Kitchenin on kannattavaa levittää konseptiaan uusille alueille. Näin uusien ihmisten tapaaminen ja ideoiden jakaminen alueiden välillä mahdollistuu. Yhteistyö tuottaa lisäarvoa, kun asiantuntijuutta jaetaan alueiden välillä. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat Business Kitchenin kehityksen ydin. Yhteistyökanavien kehittymisessä on monia sudenkuoppia, mutta jos ne tunnistetaan jo alkuvaiheessa ja yhteistyö aloitetaan luottamusta rakentaen, ne pystytään suurimmaksi osin välttämään. Kabinettitasolla päätöksiä voidaan tehdä, mutta yhteistyön muodostumiseksi tarvitaan ruohonjuuritason toteuttajia. On tärkeää, että Business Kitchenin organisaatiomallissa tunnistetut katvealueet pyritään korjaamaan tai ainakin niiden laajeneminen pyritään estämään. Tutkimukseni tarjoaa monia mielenkiintoisia jatkotutkimusaihioita, seuraavaksi voisi esimerkiksi, miten konseptointi Kajaaniin todella onnistui ja miten se eteni

Toward smart city business models

Abstract This paper discusses a business model concept in a public smart city context. To date, there is no unified understanding of how smart cities create value for their stakeholders. This study aims to contribute to the research by investigating the content and dynamics of a business model approach for smart cities

Towards a measuring framework for knowledge creation in smart cities

This article investigates the implications of general models of smart sustainable cities (SSC) on the indicators and measurement frameworks that we use to study them. We first investigate the mainstream theory of SSC and their corresponding measurement frameworks. From the analysis, we show that such frameworks do not address the dynamic behaviour of cities. We then explore knowledge based smart sustainable cities, as an alternative theory of SSC, and investigate the measurement frameworks derived from this theory. We show that, despite having a different approach, these measurement frameworks still depend on static indicators and promote static view of the city. We then conjecture that this is due to fussy definitions of knowledge and incomplete investigations of the implications of latest theories of knowledge over the structure and strategy of smart cities. Finally, we propose a set of premises and principles that will improve the theory of Knowledge based smart sustainable cities (KBSSC) and show how this new definition will affect the design of indicators and measurement frameworks in a KBSSC.Este artículo investiga las implicaciones de los modelos generales de ciudades inteligentes y sostenibles (CSS) en los indicadores y marcos de medición que utilizamos para estudiarlos. Primero investigamos la teoría dominante de la CSS y sus correspondientes marcos de medición. A partir del análisis, mostramos que tales marcos no abordan el comportamiento dinámico de las ciudades. A continuación, exploramos las ciudades inteligentes y sostenibles basadas en el conocimiento, como una teoría alternativa de la CSS, e investigamos los marcos de medición derivados de esta teoría. Mostramos que, a pesar de tener un enfoque diferente, estos marcos de medición aún dependen de indicadores estáticos y promueven una visión estática de la ciudad. Luego conjeturamos que esto se debe a definiciones exigentes de conocimiento e investigaciones incompletas de las implicaciones de las últimas teorías del conocimiento sobre la estructura y estrategia de las ciudades inteligentes. Finalmente, proponemos un conjunto de premisas y principios que mejorarán la teoría de las ciudades inteligentes sostenibles basadas en el conocimiento (KBSSC) y mostrar cómo esta nueva definición afectará el diseño de indicadores y marcos de medición en un KBSSC