The reference site collaborative network of the european innovation partnership on active and healthy ageing

Seventy four Reference Sites of the European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing (EIP on AHA) have been recognised by the European Commission in 2016 for their commitment to excellence in investing and scaling up innovative solutions for active and healthy ageing. The Reference Site Collaborative Network (RSCN) brings together the EIP on AHA Reference Sites awarded by the European Commission, and Candidate Reference Sites into a single forum. The overarching goals are to promote cooperation, share and transfer good practice and solutions in the development and scaling up of health and care strategies, policies and service delivery models, while at the same time supporting the action groups in their work. The RSCN aspires to be recognized by the EU Commission as the principal forum and authority representing all EIP on AHA Reference Sites. The RSCN will contribute to achieve the goals of the EIP on AHA by improving health and care outcomes for citizens across Europe, and the development of sustainable economic growth and the creation of jobs

Opettajien kokemuksia siirtymisestä avoimeen oppimisympäristöön

Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaisia kokemuksia opettajilla on siirtymisestä perinteisistä oppimisympäristöistä avoimiin oppimisympäristöihin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tarkoitetaan avoimella oppimisympäristöllä, ja miten arkkitehtuuri ja koulurakentaminen tukevat tällaisessa ympäristössä oppimista. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu oppimisympäristöjen määrittelemisestä, avoimien oppimisympäristöjen rakentamisen taustoista ja opettajan työnkuvan muutoksista. Teorian pohjalta ilmenee, että oppimisympäristön voidaan ajatella kattavan kaikki tilat ja paikat, joissa oppimista voi tapahtua. Tämä tarkoittaa sitä, ettei oppimisympäristö rajaudu pelkästään luokkahuoneeseen ja koulun tilojen sisäpuolelle. Lisäksi oppiminen nähdään nyt paljon laajempana. Lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että oppimisen ja oppimisympäristöjen uudelleen ajatteleminen on johtanut opetuksen ja koulun uudistamiseen. Perusopetuksen uudistaminen ja koulun kehittäminen ovat tämän päivän muutoshaasteita. Uusien koulujen rakentamisessa on pyritty vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteisiin siten, että opettajilla olisi mahdollisimman joustavat ja muunneltavat ympäristöt opetuksen toteutukselle. Tutkielma on narratiivinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää opettajaa. Aineistoa on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja aineisto on purettu Milesin & Hubermanin (1994) aineiston analyysin mukaisesti. Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että opettajien kokemukset siirtymisestä avoimeen oppimisympäristöön eivät ole yksistään myönteisiä tai kielteisiä. Oppimisympäristöjen muutos on vaatinut heiltä sopeutumista ja oman opettajuuden kehittämistä. Sopeutumista on auttanut toimiva yhteistyö ja vastuun jakaminen opettajien välillä. Vastuun jakaminen koetaan työn kuormittavuutta helpottavana tekijänä. Avoimet oppimisympäristöt nähdään uuden opetussuunnitelman kannalta innovatiivisina ja monenlaiset opetusmenetelmät mahdollistavina tiloina

Kotihoidon henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallin mukaisesti toimimisesta

Tiivistelmä Kotikuntoutusmalleilla vastataan ikääntyneiden kasvavaan palveluntarpeeseen. Niissä kotihoidon henkilökunta työskentelee kuntoutusalan ammattilaisten kanssa kotikuntoutusasiakkaiden toimintakyvyn edistämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallista kotihoidossa. Aineisto kerättiin esseemuotoisilla kirjoitelmilla syksyllä 2020 erään Pohjois-Pohjanmaan alueen kaupungin kotihoidon henkilökunnalta (n=11). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kotihoidon henkilökunnan kokemukset liittyivät tiedonsaantiin ja perehdytykseen, osaamiseen ja omaan rooliin, työskentelyn tukeen ja ilmapiiriin, resursseihin sekä kotikuntoutusmallin toimivuuteen ja merkittävyyteen. Perehdytys oli osin puutteellista kuten myös tiedonsaanti asiakkaista. Toimiminen kotikuntoutusmallin mukaisesti laajensi osaamista ja muutti työntekotapaa ikääntyneen yksilöllisyyttä ja voimavaralähtöisyyttä korostavaan suuntaan. Työyhteisö ja moniammatillisuus tarjosi tukea, mutta esimiehen tuki ja palaute oli vähäistä. Resurssit vaihtelivat ja niiden vaikutus oli merkittävä. Kotihoidon henkilökunta koki kotikuntoutusmallin hyväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, johon sitoutuminen lisää työn mielekkyyttä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kotikuntoutusmallien kehittämisessä siten, että niissä huomioidaan kotihoidon henkilökunnan rooli ja osaaminen laaja-alaisemmin. Tutkimustulosten avulla voidaan myös edistää kotihoidon henkilökunnan työhyvinvointia.Abstract Experiences of home care staff acting in accordance with the reablement model Reablement models are essential in responding to the growing needs of the ageing population. In reablement models, home care staff work together with rehabilitation professionals to promote the functional capacity of older adults. The purpose of the study was to describe the experiences of home care staff acting in accordance with the reablement model. The data was collected with essays from the home care staff (n=11) in autumn 2020 in one of the cities of Northern Ostrobothnia. The data were analyzed with inductive content analysis. The experiences of home care staff consisted of access to information and orientation to the model, competence and role in the action, support and work atmosphere, resources as well as the functionality and significance of the reablement model. There was a lack of instruction and guidance to the reablement model, as well as accessing to information regarding the clients. Working in accordance with the reablement model built the competence of home care staff and changed the way of working to be based on resources and individuality of older home care clients. Support was received from the work community and multidisciplinary action, but the support and feedback from managers was found minor. Resources varied and were indentified as having a significant influence on work. Reablement model was perceived to be good and functional as a whole. Home care staff were committed to work in the model and found it to increase their job satisfaction. The results can be used in the development of reablement models to take into account the role and competence of home care staff more than at present. The results can also be used developing home care staff’s well-being at work