Decision-making Strategies in Workplace Social Conflict Situations : The Ethical Decision Making in Hypothetical Social Conflict Situations in Business and Teaching

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The main purpose of this study is examine business managers' and teachers' professional morality by evaluating their decision-making strategies in hypothetical social conflict situations. Additionally, the values of these professionals and the relationship to the, decision-making strategies were examined. The replies of business managers have been compared to those of teachers. Similarly, comparisons have been done between the replies of female and male participants. The theoretical frame of professional morality has been constructed using James Rest's (1984, 1986) theory of morality and the theory of teachers' professional morality by Fritz Oser (1991, 1994). The theoretical basis of the value survey is based on the theory of values by Shalom Schwartz (1992). The empirical data consists of questionnaires of 66 business managers and 83 teachers concerning decision making strategies in hypothetical workplace moral dilemmas, values and background information. Additionally, questions concerning the internal communication and co-operation in their present working environment and their organizational commitment were included. Subjects were also randomly assigned to four conditions in which social consensus (low-high) and personal proximity, (close-distant) were manipulated as different variables. This part of the research project is based on analysis, t-tests, regression analysis and factor analysis. According to the results the gender was most significant predictor in selection of decision making strategies in solving hypothetical moral dilemmas. Female respondents used statistically significantly more often discursive decision making strategies in three of five dilemmas. Business managers' and teachers' decision making strategies differed statistically significantly only in one dilemma. Teachers used more often discursive strategies than business managers. Social consensus and personal proximity did not have significant connections to decision making strategies. In value preferences business managers and teachers had more differences. The major diiferences between these professional groups were in valuating achievement, universalism, stimulation, tradition. The values of universalism and tradition were more important for the teachers than for the business managers. The most prominent value type in both professional groups was social harmony. Differences between female and male participants were found in three value types; the female participants valued more values of social harmony than male participants and the male participants the values of tradition and conformity. The relationship between values and decision making strategies was also studied. Participants who valued values of achievement, power and hedonism did use less discursive decision making strategies. Also internal communication and co-operation in the working environment had significant connection to the decision making strategies. Participants who had evaluated the internal communication and co-operation in their working environment to be low used less discursive strategies.The thesis is in Finnish language

Päätöksentekostrategiat työelämän sosiaalisissa konfliktitilanteissa : liike-elämässä ja opetusalalla toimivien eettinen päätöksenteko hypoteettisissa sosiaalisissa konfliktitilanteissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ekonomien ja opettajien ammatillista moraalia kartoittamalla heidän päätöksentekostrategioitaan sosiaalisissa konfliktitilanteissa. Lisäksi vertaillaan näiden kahden ammattiryhmän arvoprioriteetteja sekä sukupuolten välisiä eroja sekä päätöksentekostrategioiden että arvoprioriteettien kohdalla. Tutkimuksessa kartoitetaan myös arvoprioriteettien, taustamuuttujien, työpaikan kommumikaation ja yhteistyön sekä organisaatioon sitoutumisen mahdollisia yhteyksiä päätöksentekostrategioihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu James Restin (1984, 1986) moraaliteoriaan ja Fritz Oserin (1991, 1994) teoriaan opettajien ammatillisesta moraalista. Tutkimuksen arvo-osuus perustuu Shalom Schwartzin (1992) teoriaan arvojen rakenteesta. Empiirinen aineisto koostuu 66 ekonomista ja 83 opettajasta. Päätöksentekostrategioita mitattiin viidellä hypoteettisella moraalisella ongelmalla, jotka oli rakennetta Oserin (1991, 1994) mallin mukaisesti. Vastaajan arvoja mitattiin Schwartzin (1992) arvoteoriaan perustuvalla mittarilla. Alkuperäiseen Schwartzin mittariin oli lisätty työntekoon ja uskontoon liittyviä arvoja. Lisäksi kyselylomake sisälsi vastaajan kommunikaatiota ja yhteistyötä sekä vastaajien sitoutumista organisaatioon mittaavia väitteitä. Moraalisissa ongelmatilanteissa varioitiin myös kahden T.M Jonesin (1991) moraalisen intensiteetin käsitteen muuttujaa, sosiaalista konsensusta teon hyväksyttävyyden suhteen ja henkilöiden, joihin päätös vaikuttaa, läheisyyttä. Tulokset osoittavat, että vastaajan sukupuoli oli päätöksentekostrategioiden paras selittäjä. Tutkimuksen hypoteesien mukaisesti naiset ja miehet erosivat päätöksentekostrategioiltaan tilastollisesti merkitsevästi kolmessa viidestä dilemmasta. Naiset käyttivät miehiä enemmän diskursiivisia strategioita ongelmatilanteiden ratkaisussa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ero löytyi yhdessä dilemmassa. Opettajat käyttivät diskursiivisempia strategioita. Myös tämä oli asetetun hypoteesin mukainen tulos. Arvojen osalta hypoteesina oli ekonomien ja opettajien arvopreferenssien poikkeaminen toisistaan. Tilastollisesti merkitseviä eroja 1öytyi neljässä arvotyypissä. Näitä olivat suoriutumisen , virikkeisyyden, universalismin ja perinteiden arvotyypit. Ekonomeille tärkeämpiä arvotyyppejä olivat suoriutumisen ja virikkeisyyden arvotyypit, opettajille taas tärkeämpiä olivat universalismin ja perinteisyyden arvotyypit. Sosiaalisen tasapainon arvotyyppi oli molemmille ryhmille tärkein. Arvopreferenssejä tarkasteltiin myös sukupuolen ja iän suhteen. Aineiston miehet ja naiset erosivat tilastollisesti merkitsevästi kolmen arvotyypin arvostamisessa. Miehille yhdenmukaisuutta ja perinteitä toteuttavat arvot olivat tärkeämpiä ja naisille sosiaalisen tasapainon arvot tärkeämpiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös arvojen yhteyksiä päätöksentekostrategioihin. Vastaajat, jotka pitivät tärkeinä suoriutumisen, hedonismin ja vallan arvotyyppien arvoja käyttivät vähemmän diskursiivisia strategioita ongelmatilanteiden ratkaisussa. Myös työpaikan kommunikaatiolla ja yhteistyöllä oli merkitsevä yhteys päätöksentekostrategioihin. Vastaajat, jotka arvioivat työpaikkansa yhteistyön ja kommunikaation vähäiseksi käyttivät vähemmän diskursiivisia strategioita. Sosiaalisen konsensuksella ja asianosaisten läheisyydellä ei ollut tässä aineistossa merkitseviä yhteyksiä päätöksentekostrategioihin