Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ekonomien ja opettajien ammatillista moraalia kartoittamalla heidän päätöksentekostrategioitaan sosiaalisissa konfliktitilanteissa. Lisäksi vertaillaan näiden kahden ammattiryhmän arvoprioriteetteja sekä sukupuolten välisiä eroja sekä päätöksentekostrategioiden että arvoprioriteettien kohdalla. Tutkimuksessa kartoitetaan myös arvoprioriteettien, taustamuuttujien, työpaikan kommumikaation ja yhteistyön sekä organisaatioon sitoutumisen mahdollisia yhteyksiä päätöksentekostrategioihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu James Restin (1984, 1986) moraaliteoriaan ja Fritz Oserin (1991, 1994) teoriaan opettajien ammatillisesta moraalista. Tutkimuksen arvo-osuus perustuu Shalom Schwartzin (1992) teoriaan arvojen rakenteesta. Empiirinen aineisto koostuu 66 ekonomista ja 83 opettajasta. Päätöksentekostrategioita mitattiin viidellä hypoteettisella moraalisella ongelmalla, jotka oli rakennetta Oserin (1991, 1994) mallin mukaisesti. Vastaajan arvoja mitattiin Schwartzin (1992) arvoteoriaan perustuvalla mittarilla. Alkuperäiseen Schwartzin mittariin oli lisätty työntekoon ja uskontoon liittyviä arvoja. Lisäksi kyselylomake sisälsi vastaajan kommunikaatiota ja yhteistyötä sekä vastaajien sitoutumista organisaatioon mittaavia väitteitä. Moraalisissa ongelmatilanteissa varioitiin myös kahden T.M Jonesin (1991) moraalisen intensiteetin käsitteen muuttujaa, sosiaalista konsensusta teon hyväksyttävyyden suhteen ja henkilöiden, joihin päätös vaikuttaa, läheisyyttä. Tulokset osoittavat, että vastaajan sukupuoli oli päätöksentekostrategioiden paras selittäjä. Tutkimuksen hypoteesien mukaisesti naiset ja miehet erosivat päätöksentekostrategioiltaan tilastollisesti merkitsevästi kolmessa viidestä dilemmasta. Naiset käyttivät miehiä enemmän diskursiivisia strategioita ongelmatilanteiden ratkaisussa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ero löytyi yhdessä dilemmassa. Opettajat käyttivät diskursiivisempia strategioita. Myös tämä oli asetetun hypoteesin mukainen tulos. Arvojen osalta hypoteesina oli ekonomien ja opettajien arvopreferenssien poikkeaminen toisistaan. Tilastollisesti merkitseviä eroja 1öytyi neljässä arvotyypissä. Näitä olivat suoriutumisen , virikkeisyyden, universalismin ja perinteiden arvotyypit. Ekonomeille tärkeämpiä arvotyyppejä olivat suoriutumisen ja virikkeisyyden arvotyypit, opettajille taas tärkeämpiä olivat universalismin ja perinteisyyden arvotyypit. Sosiaalisen tasapainon arvotyyppi oli molemmille ryhmille tärkein. Arvopreferenssejä tarkasteltiin myös sukupuolen ja iän suhteen. Aineiston miehet ja naiset erosivat tilastollisesti merkitsevästi kolmen arvotyypin arvostamisessa. Miehille yhdenmukaisuutta ja perinteitä toteuttavat arvot olivat tärkeämpiä ja naisille sosiaalisen tasapainon arvot tärkeämpiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös arvojen yhteyksiä päätöksentekostrategioihin. Vastaajat, jotka pitivät tärkeinä suoriutumisen, hedonismin ja vallan arvotyyppien arvoja käyttivät vähemmän diskursiivisia strategioita ongelmatilanteiden ratkaisussa. Myös työpaikan kommunikaatiolla ja yhteistyöllä oli merkitsevä yhteys päätöksentekostrategioihin. Vastaajat, jotka arvioivat työpaikkansa yhteistyön ja kommunikaation vähäiseksi käyttivät vähemmän diskursiivisia strategioita. Sosiaalisen konsensuksella ja asianosaisten läheisyydellä ei ollut tässä aineistossa merkitseviä yhteyksiä päätöksentekostrategioihin
