The value of relationship banking:empirical evidence on small business financing in Finnish credit markets

Abstract The role of relationship banking has been the subject of intensive discussion in recent years. A large body of the literature has examined the benefits and costs related to lender-borrower relationships in small business finance. Despite the numerous studies conducted in both market-based and bank-based economies, the specific sources of the determinants of the value of relationship lending are ambiguous. However, many research results imply that a close and long-term relationship with the bank is desirable for small businesses. In this study, we investigate the sources of value in Finnish lender-borrower relationships in small business finance. We conduct three separate empirical studies that cover the following aspects of relationship banking: determinants of the value of the bank-firm relationship, collateral requirements and borrower risk, and the comparison of the different characteristics of relationship banking in bank financing and non-bank financing. We use unique and detailed credit file data from two sources, bank data from one of the largest banks in Finland and non-bank data from a large financial institution owned by the Finnish state. Both datasets cover the period 1995 to 2001. Our main findings are the following. First, duration and scope are important characteristics in determining the sources of value in the bank-firm relationship. We find that a longer relationship tends to lower the cost of the credit, and that wider scope tends to decrease the collateral requirements significantly. Second, a long-lasting bank-firm relationship is beneficial, especially to high-risk firms. As the relationship matures, loan premiums for high-risk firms decrease at a higher rate than for low-risk firms. Third, low-risk borrowers put up more collateral than high-risk borrowers, which implies the existence of a signaling effect. According to the signaling theory, low-risk firms are willing to pledge more collateral than high-risk firms. Fourth, when comparing bank and non-bank credit files, we find that bank-firm characteristics are not fully transferable to the relationship between a non-bank and a firm

Ohjauksellinen tuki terveydenhuollon simulaatiokoulutuksessa

In simulation training, connected to the continuous development of professional competence, the skills needed at work are practiced in multiprofessional teams in authentic-like environments. Guidance is considered vital in such simulation training; however, until recently, simulation training has been studied mainly from the perspective of learning individual skills. This article focuses on the perspective of scaffolding in simulation training. Through the analysis of the qualitative data, the aim is to produce a better understanding of what scaffolding entails in simulation training that takes place alongside work. Participants in simulation training (n=27) and simulation instructors (n=8) making different treatment decisions in teams in accordance with the case of the patient were recorded with a GoPro camera. From these collective and interactive situations, the guidance situations within simulation training were identified as scaffolding episodes (n=221). Theory-based content analysis was applied to the analysis of video and audio materials. Based on our results, scaffolding in simulation training mainly occurs in the debriefing phase by simulation instructors, as well as instructional support between participants, especially during the simulation exercise. Our study demonstrates that scaffolding in simulation training manifests itself as instructional communication, support, and guidance during the simulation exercise, and reflective interaction (i.e., debriefing). Our results provide the resources to develop simulation training and the pedagogical competence of simulation instructors.Terveydenhuollon jatkuvaan ammatillisen osaamisen kehittämiseen kytkeytyvissä simulaatiokoulutuksissa kehitetään työssä tarvittavaa osaamista moniammatillisissa tiimeissä autenttisen kaltaisissa ympäristöissä. Ohjauksellisuutta pidetään tärkeänä simulaatiokoulutuksessa. Simulaatioita on kuitenkin tähän asti tutkittu lähinnä yksittäisten taitojen oppimisen näkökulmasta. Tämä artikkeli keskittyy ohjauksellisen tuen näkökulmaan simulaatiokoulutuksissa. Tavoitteena on laadullisen aineiston analyysin kautta tuottaa parempaa ymmärrystä siitä, millaisena ohjauksellinen tuki työn lomassa toteutuvassa simulaatio-oppimisessa näyttäytyy. Simulaatiokoulutusten osallistujat (n=27) ja simulaatio-ohjaajat (n=8) tekivät GoPro-kameralla tallennettujen simulaatiokoulutusten aikana tiimeissä erilaisia hoitopäätöksiä kulloisenkin potilastapauksen mukaisesti. Näistä yhteisöllisistä ja vuorovaikutuksellisista tilanteista muodostettiin simulaatiokoulutuksen ohjaukselliset tilanteet eli ohjauksellisen tuen episodit (n=221). Video ja audioaineistojen analysointiin sovellettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella ohjauksellinen tuki simulaatiokoulutuksessa tapahtuu pääasiassa jälkipuintivaiheessa ja simulaatio-ohjaajien toimesta, mutta myös vertaisoppijoiden toisilleen antamana ohjauksellisena tukena etenkin simulaatioharjoituksen aikana. Tutkimus osoitti, että simulaatiokoulutuksen ohjauksellinen tuki ilmenee ohjaavana puheena, tilanteen aikaisena tukena ja ohjauksena sekä reflektoivana puheena. Tulokset tarjoavat aineksia simulaatiokoulutusten ohjauksellisen tuen ja suunnittelun sekä simulaatio-ohjaajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen

Vastuullisuudesta kilpailuetua:opas pienyritykselle vastuullisuussuunnitelman laatimiseen

Alkusanat Vastuullisuus on usein sisäänrakennettuna suomalaisen pienyrityksen yrityskulttuuriin, vaikka sitä ei olisi tietoisesti pohdittukaan. Suomalaiset yritykset toimivat tyypillisesti rehellisesti, vilpittömästi, kunniallisesti ja avoimesti, jolloin vastuullisuus on jo hyvällä pohjalla. Vastuullinen yritys on myös haluttu työnantajana ja yhteistyökumppanina. Asiakkaan arvostaminen on keskeistä vastuullisen yrityksen toiminnalle. Vastuullisuus ei välttämättä tarkoita isoja vastuullisuusohjelmia vaan käytännön toiminta arjessa riittää. Taloudellisella tasolla vastuullisuutta on mm. kannattava yritystoiminta, sosiaalista vastuullisuutta on mm. henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa myös toimintaa paikallisyhteisön edistämiseksi, työyhteisön ja työolojen kehittämistä sekä ihmisarvon kunnioittamista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Tämä opas on suunnattu pien- ja mikroyrityksille. Oppaaseen on koottu mikroyrittäjän vastuullisuusvalmennuksessa käytettyä materiaalia ja valmennuksissa hyödynnettyjä työkaluja. Tarkoituksena on, että saat laadittua yrityksellesi vastuullisuuden kehittämissuunnitelman, ViVa Road Mapin. Opas on tuotettu osana ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanketta, jonka vastuullisuusvalmennus on auttanut pieniä ja mikroyrityksiä suunnitelmalliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta kilpailuedun lisäämiseen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2021–2023

Regulated and unregulated insider trading around earnings announcements

Insider trading, Earnings announcements, Legislation, D82, G32, M40, K42,

Microbes as Engines of Ecosystem Function: When Does Community Structure Enhance Predictions of Ecosystem Processes?

Microorganisms are vital in mediating the earth’s biogeochemical cycles; yet, despite our rapidly increasing ability to explore complex environmental microbial communities, the relationship between microbial community structure and ecosystem processes remains poorly understood. Here, we address a fundamental and unanswered question in microbial ecology: ‘When do we need to understand microbial community structure to accurately predict function?’ We present a statistical analysis investigating the value of environmental data and microbial community structure independently and in combination for explaining rates of carbon and nitrogen cycling processes within 82 global datasets. Environmental variables were the strongest predictors of process rates but left 44% of variation unexplained on average, suggesting the potential for microbial data to increase model accuracy. Although only 29% of our datasets were significantly improved by adding information on microbial community structure, we observed improvement in models of processes mediated by narrow phylogenetic guilds via functional gene data, and conversely, improvement in models of facultative microbial processes via community diversity metrics. Our results also suggest that microbial diversity can strengthen predictions of respiration rates beyond microbial biomass parameters, as 53% of models were improved by incorporating both sets of predictors compared to 35% by microbial biomass alone. Our analysis represents the first comprehensive analysis of research examining links between microbial community structure and ecosystem function. Taken together, our results indicate that a greater understanding of microbial communities informed by ecological principles may enhance our ability to predict ecosystem process rates relative to assessments based on environmental variables and microbial physiolog