DIFFERENCES IN PERFORMANCE CHARACTERISTICS IN SPRINT HURDLES BETWEEN HURDLERS AND DECATHLETES IN ASIAN GAMES 2006

Hurdling technique may not be the main factor to explain the differences in race performance between world-class hurdlers (Brüggemann et al. 1999). However, it is likely that technical factors play a more important role in hurdling performance in less skilled athletes. Therefore, we examined the differences in hurdling performance between the specialized (hurdlers, HRDS) and non-specialized (decathletes, DECS) athletes

The incidence of late prosthetic joint infections A registry-based study of 112,708 primary hip and knee replacements

Background and purpose - Late prosthetic joint infections (PJIs) are a growing medical challenge as more and more joint replacements are being performed and the expected lifespan of patients is increasing. We analyzed the incidence rate of late PJI and its temporal trends in a nationwide population. Patients and methods - 112,708 primary hip and knee replacements performed due to primary osteoarthritis (OA) between 1998 and 2009 were followed for a median time of 5 (1-13) years, using data from nationwide Finnish health registries. Late PJI was detected > 2 years postoperatively, and very late PJI was detected > 5 years postoperatively. Results - During the follow-up, involving 619,299 prosthesis-years, 1,345 PJIs were registered: cumulative incidence 1.20% (95% CI: 1.13-1.26) (for knees, 1.41%; for hips, 0.92%). The incidence rate of late PJI was 0.069% per prosthesis-year (CI: 0.061-0.078), and it was greater after knee replacement than after hip replacement (0.080% vs. 0.057%, p = 0.006). The incidence rate of very late PJI was 0.051% per prosthesis-year (CI: 0.042-0.063), 0.058% for knees and 0.044% for hips (p = 0.2). The incidence rate of late PJI varied between 0.041% and 0.107% during the years of observation without any temporal trend (incidence rate ratio (IRR) = 0.98, 95% CI: 0.93-1.03). Very late PJI increased from 0.026% in 2004 to 0.056% in 2010 (IRR = 1.11, 95% CI: 1.02-1.20). Interpretation - In our nationwide study, the incidence rate of late PJI after hip or knee arthroplasty was approximately 0.07% per prosthesis-year. The incidence of very late PJI appeared to increase.Peer reviewe

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

(2. korjattu painos löytyy osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-117-2)Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 41 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessaerittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.202

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 40 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessa erittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.202

Video-EEG epilepsian diagnostiikassa - milloin ja miksi?

Aivosähkötoimintaa mittaava EEG on epilepsian spesifinen tutkimus. Video-EEG:llä (V-EEG) tarkoitetaan EEG:n ja videokuvan samanaikaista tallennusta. Valtaosa epilepsiapotilaista joudutaan diagnosoimaan ilman V-EEG:tä, varsinkin jos kohtauksia on esiintynyt vain muutama. Kohtausten toistuessa tavoite on päästä kohtauksenaikaiseen V-EEG-rekisteröintiin. V-EEG:n käyttöaiheista tärkein on epilepsian diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka. V-EEG:llä pystytään erottamaan epileptiset kohtaukset esimerkiksi sydänperäisistä kohtauksista, liikehäiriöistä ja toiminnallisista kohtauksista. Keskeisiä kliinisiä käyttöaiheita ovat epilepsioiden tarkempi luokittelu, hoitovasteen arviointi ja epilepsialeikkausta edeltävä kohtauspesäkkeen paikannus. V-EEG voidaan rekisteröidä kaikenikäisiltä. Tutkimuksen kesto vaihtelee kliinisen tarpeen mukaan muutamista tunneista useaan vuorokauteen. V-EEG:stä hyötyvät kaikki tutkimukseen ohjatut potilaat, vaikka vain osa etenee esimerkiksi epilepsian kirurgiseen hoitoon. English summary: Video-EEG in epilepsy diagnostics - when and why? Video-EEG (V-EEG) refers to the recording of video picture simultaneously with EEG. A major part of epilepsy patients have to be diagnosed without V-EEG. For a patient having recurrent seizures, the aim is to accomplish V-EEG recording during a seizure. Of the indications of V-EEG, the most important one is diagnosis and differential diagnosis of epilepsy. V-EEG is able to differentiate epileptic seizures from cardiogenic seizures, motor disorders or functional seizures, for example. Essential clinical indications include a more exact classification of epilepsies, evaluation of therapeutic response, and localization of the seizure focus prior to epilepsy surgery

Hintatilastot 2017 : Tietoja luonnonvarataloudesta

201

Is sleep apnea a risk factor for Covid-19? findings from a retrospective cohort study

Background: In the early phase of the coronavirus disease-19 (Covid-19) pandemic, Southwest Finland remained relatively spared. By the 3rd of May 2020, a total of 28 patients have been admitted to the Turku University Hospital. We explore baseline characteristics in order to identify risk for severe disease and critical care admission.Methods: For this retrospective cohort study, data were derived from hospital records. Basic descriptive statistics were used to characterise patients, including medians, percentiles and frequencies. Differences were tested with Mann Whitney U-test and Pearson’s chi-square test.Results: Pre-existent obstructive sleep apnea (OSA) was present in 29% of patients admitted in the hospital for Covid-19. Overall, other findings on admission were comparable with those reported elsewhere. C-reactive protein and procalcitonin were higher in patients who were eventually transferred to critical care in comparison to in those who were not (median CRP 187 mg/L versus 52 mg/L, pConclusion: OSA was pre-existent in a disproportional large group of patients, which suggests that it is an important risk factor for severe Covid-19. Furthermore, we identified high CRP, PCT and possibly native oxygen saturation as useful clinical measures to identify patients at risk for critical care.</p

Hintatilastot 2015

Taitto ja toimitus: Irene Murtovaara ja Sanna Kettunen, Luke201