Gender Differences in Job Assignment and Promotion in a Complexity Ladder of Jobs

This paper studies gender differences in the allocation of workers across tasks of different complexity using panel data from a representative sample of Finnish metalworkers during 1990- 2000. Finnish metal industry data provide a continuous measure of the complexity of the worker’s tasks that can be used to construct a complexity ladder of jobs. We study whether women have to pass a higher productivity threshold to be promoted to more complex tasks. Gender differences in promotion rates, duration to promotion, and productivity among promoted and not promoted workers are estimated. It is found that women move up the ladder less than men, women have to wait longer to get promoted, and that women are on average more productive than men in the groups of both promoted and not-promoted workers. These productivity differentials are not observed within tasks at the initial task assignment. We interpret this as evidence on higher female promotion thresholds.Careers; Job ladders; Job complexity; Gender and wages

School tracking and development of cognitive skills

The Finnish comprehensive school reform replaced the old two-track school system with a uniform nine-year comprehensive school and significantly reduced the degree of heterogeneity in the Finnish primary and secondary education. We estimate the effect of this reform on the test scores in the Finnish Army Basic Skills test. The identification strategy relies on a differences-in-differences strategy and exploits the fact that the reform was implemented gradually across the country during a six-year period between 1972 and 1977. We find that the reform had a small positive effect on the verbal test scores but no effect on the mean performance in the arithmetic or logical reasoning tests. Still in all tests the reform improved the scores of students from families where parents had only basic education.Education; school system; tracking; comprehensive school; test scores

School Tracking and Development of Cognitive Skills

The Finnish comprehensive school reform replaced the old two-track school system with a uniform nine-year comprehensive school and significantly reduced the degree of heterogeneity in the Finnish primary and secondary education. We estimate the effect of this reform on the test scores in the Finnish Army Basic Skills test. The identification strategy relies on a differences-in-differences strategy and exploits the fact that the reform was implemented gradually across the country during a six-year period between 1972 and 1977. We find that the reform had a small positive effect on the verbal test scores but no effect on the mean performance in the arithmetic or logical reasoning tests. Still in all tests the reform improved the scores of students from families where parents had only basic education.education, school system, tracking, comprehensive school, test scores

Educational policy and intergenerational income mobility: evidence from the Finnish comprehensive school reform

This paper estimates the effect of a major education reform on the intergenerational income mobility in Finland. The Finnish comprehensive school reform of 1972-1977 replaced the old two-track school system with a uniform nine-year comprehensive school and significantly reduced the degree of heterogeneity in the Finnish primary and secondary education. We estimate the effect of this reform on the intergenerational income elasticity using a representative sample of males born during 1960-1966. The identification strategy relies on a difference-in-differences approach and exploits the fact that the reform was implemented gradually across country during a six-year period. The results indicate that the reform reduced the intergenerational income elasticity by about seven percentage points.Intergenerational mobility; education; comprehensive school reform

Performance pay and earnings: Evidence from personnel records

This paper examines the effects of performance pay on earnings using linked employeeemployer panel data from Finland. With this data, we are able to estimate the effects of performance pay contracts in the presence of individual and firm unobserved heterogeneity as well as in tasks of different complexity and for the subsample of workers who change jobs following an establishment closure. Unobservable firm characteristics explain about 40 % of the variance in performance pay. We find that performance pay workers earn substantially more than fixed rate workers. The effects persist when only workers who changed firms, and contracts, due to an establishment closure are used for identification. There is also a strong, negative relationship between job complexity and the incentive effects of performance pay. Finally, we exploit several ‘natural experiments ’ where there was a compensation regime change in one plant of a given firm, but not in other plants. The plants are highly similar preregime change, and had a common trend in earnings preregime change. These experiments also yield substantial earnings premiums

The Wage Curve : Evidence from the Finnish Metal Industry

Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Työssä estimoidaan palkkakäyrä suomalaisella metalliteollisuuden paneeliaineistolla vuosilta 1991-95. Selitettävänä muuttujana käytetään kolmea erilaista tuntipaikan mittaria. Työttömyysmuuttujana käytetään seutukunnittaista työttömyysastetta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvua kontrolloidaan jakamalla työttömyysaste lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömyydeksi. Myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus huomioidaan lisäämällä palkkayhtälöön selittäjäksi alueellinen paikkaperustein tukitöihin sijoitettujen työntekijöiden osuus työvoimasta. Tulokset osoittavat, että tuntipaikat ovat joustavia alueellisen työttömyysasteen suhteen. Pitkäaikaistyöttömyys nostaa tuntipalkkoja ja aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet laskevat niitä. Näiden yhdistetty vaikutus paikkoihin on nolla. Tuntipalkkojen joustavuus johtuu kiinteiden aikapaikkojen herkkyydestä työttömyysasteen suhteen. Urakkapalkat ovat täysin joustamattomia työttömyysasteen suhteen. Yhtälöllä, jossa selitettävänä muuttujana on aikapalkan logaritmi ja selittäjänä logaritmoitu seutukunnan työttömyysaste, joka on korjattu siten, että pitkäaikaistyöttömät on poistettu työttömien joukosta sekä työvoimasta ja tukityöllistetyt laskettu työttömiksi, estimoidaan metalliteollisuuden paikkakäyrän kulmakertoimeksi -0.04. Palkkakäyrän kulmakertoimen suuruus ja merkitsevyys vaihtelee paljon eri osaryhmien välillä. Miesten tuntipaikat ovat selvästi joustavampia työttömyysasteen suhteen kuin naisten. Tuntipaikkojen työttömyysjousto laskee myös työntekijän iän kasvaessa. Paikat ovat joustavampia tiheästi asutuilla seuduilla. Yhtälöissä kontrolloidaan ei-havaittavia alueellisia ja yksilöllisiä vaikutuksia. Työssä tarkastellaan myös keskihajonnan estimaattien harhaa, joka aiheutuu, kun yksilötason paikkamuuttujaa pyritään selittämään aggregaattitason työttömyysmuuttujalla. Tämä harha ei osoittaudu merkittäväksi tehtyjen johtopäätösten kannalta. Funktiomuotoa tarkastellaan lisäämällä paikkayhtälöön työttömyysasteen polynomitermejä sekä rajoittamattomalla dummy-muuttuja-spesifikaatiolla. Log-lineaarisessa spesifikaatiossa pitäydytään, jotta vertailtavuus aikaisempiin palkkakäyrä tuloksiin säilyisi. Työttömyysasteen mahdollisen endogeenisyyden vaikutusta tuloksiin tarkastellaan myös lisäämällä yhtälöön erilaisia instrumenttimuuttujia. Työ sisältää lyhyen katsauksen palkkakäyrää käsittelevään kirjallisuuteen. Myös suomalaisen metalliteollisuuden palkanasetantaa kuvaillaan lyhyesti. Työn lopussa on katsaus paikkakäyrän teoreettista tulkintaa koskevaan kirjallisuuteen ja esimerkkinä paikkakäyrän selittävästä mallista esitetään yksityiskohtaisemmin Blanchflowerin ja Oswaldin (1994) tehokkuuspalkkamalli

School tracking and intergenerational social mobility

The full reference list for this article is available from the iZa World of Labor website (http://wol.iza.org/articles/school-tracking-and-intergenerational-social-mobility)

The Wage Curve : Evidence from the Finnish Metal Industry

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työssä estimoidaan palkkakäyrä suomalaisella metalliteollisuuden paneeliaineistolla vuosilta 1991-95. Selitettävänä muuttujana käytetään kolmea erilaista tuntipaikan mittaria. Työttömyysmuuttujana käytetään seutukunnittaista työttömyysastetta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvua kontrolloidaan jakamalla työttömyysaste lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömyydeksi. Myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus huomioidaan lisäämällä palkkayhtälöön selittäjäksi alueellinen paikkaperustein tukitöihin sijoitettujen työntekijöiden osuus työvoimasta. Tulokset osoittavat, että tuntipaikat ovat joustavia alueellisen työttömyysasteen suhteen. Pitkäaikaistyöttömyys nostaa tuntipalkkoja ja aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet laskevat niitä. Näiden yhdistetty vaikutus paikkoihin on nolla. Tuntipalkkojen joustavuus johtuu kiinteiden aikapaikkojen herkkyydestä työttömyysasteen suhteen. Urakkapalkat ovat täysin joustamattomia työttömyysasteen suhteen. Yhtälöllä, jossa selitettävänä muuttujana on aikapalkan logaritmi ja selittäjänä logaritmoitu seutukunnan työttömyysaste, joka on korjattu siten, että pitkäaikaistyöttömät on poistettu työttömien joukosta sekä työvoimasta ja tukityöllistetyt laskettu työttömiksi, estimoidaan metalliteollisuuden paikkakäyrän kulmakertoimeksi -0.04. Palkkakäyrän kulmakertoimen suuruus ja merkitsevyys vaihtelee paljon eri osaryhmien välillä. Miesten tuntipaikat ovat selvästi joustavampia työttömyysasteen suhteen kuin naisten. Tuntipaikkojen työttömyysjousto laskee myös työntekijän iän kasvaessa. Paikat ovat joustavampia tiheästi asutuilla seuduilla. Yhtälöissä kontrolloidaan ei-havaittavia alueellisia ja yksilöllisiä vaikutuksia. Työssä tarkastellaan myös keskihajonnan estimaattien harhaa, joka aiheutuu, kun yksilötason paikkamuuttujaa pyritään selittämään aggregaattitason työttömyysmuuttujalla. Tämä harha ei osoittaudu merkittäväksi tehtyjen johtopäätösten kannalta. Funktiomuotoa tarkastellaan lisäämällä paikkayhtälöön työttömyysasteen polynomitermejä sekä rajoittamattomalla dummy-muuttuja-spesifikaatiolla. Log-lineaarisessa spesifikaatiossa pitäydytään, jotta vertailtavuus aikaisempiin palkkakäyrä tuloksiin säilyisi. Työttömyysasteen mahdollisen endogeenisyyden vaikutusta tuloksiin tarkastellaan myös lisäämällä yhtälöön erilaisia instrumenttimuuttujia. Työ sisältää lyhyen katsauksen palkkakäyrää käsittelevään kirjallisuuteen. Myös suomalaisen metalliteollisuuden palkanasetantaa kuvaillaan lyhyesti. Työn lopussa on katsaus paikkakäyrän teoreettista tulkintaa koskevaan kirjallisuuteen ja esimerkkinä paikkakäyrän selittävästä mallista esitetään yksityiskohtaisemmin Blanchflowerin ja Oswaldin (1994) tehokkuuspalkkamalli