Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Työssä estimoidaan palkkakäyrä suomalaisella metalliteollisuuden paneeliaineistolla vuosilta 1991-95. Selitettävänä muuttujana käytetään kolmea erilaista tuntipaikan mittaria. Työttömyysmuuttujana käytetään seutukunnittaista työttömyysastetta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvua kontrolloidaan jakamalla työttömyysaste lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömyydeksi. Myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus huomioidaan lisäämällä palkkayhtälöön selittäjäksi alueellinen paikkaperustein tukitöihin sijoitettujen työntekijöiden osuus työvoimasta. Tulokset osoittavat, että tuntipaikat ovat joustavia alueellisen työttömyysasteen suhteen. Pitkäaikaistyöttömyys nostaa tuntipalkkoja ja aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet laskevat niitä. Näiden yhdistetty vaikutus paikkoihin on nolla. Tuntipalkkojen joustavuus johtuu kiinteiden aikapaikkojen herkkyydestä työttömyysasteen suhteen. Urakkapalkat ovat täysin joustamattomia työttömyysasteen suhteen. Yhtälöllä, jossa selitettävänä muuttujana on aikapalkan logaritmi ja selittäjänä logaritmoitu seutukunnan työttömyysaste, joka on korjattu siten, että pitkäaikaistyöttömät on poistettu työttömien joukosta sekä työvoimasta ja tukityöllistetyt laskettu työttömiksi, estimoidaan metalliteollisuuden paikkakäyrän kulmakertoimeksi -0.04. Palkkakäyrän kulmakertoimen suuruus ja merkitsevyys vaihtelee paljon eri osaryhmien välillä. Miesten tuntipaikat ovat selvästi joustavampia työttömyysasteen suhteen kuin naisten. Tuntipaikkojen työttömyysjousto laskee myös työntekijän iän kasvaessa. Paikat ovat joustavampia tiheästi asutuilla seuduilla. Yhtälöissä kontrolloidaan ei-havaittavia alueellisia ja yksilöllisiä vaikutuksia. Työssä tarkastellaan myös keskihajonnan estimaattien harhaa, joka aiheutuu, kun yksilötason paikkamuuttujaa pyritään selittämään aggregaattitason työttömyysmuuttujalla. Tämä harha ei osoittaudu merkittäväksi tehtyjen johtopäätösten kannalta. Funktiomuotoa tarkastellaan lisäämällä paikkayhtälöön työttömyysasteen polynomitermejä sekä rajoittamattomalla dummy-muuttuja-spesifikaatiolla. Log-lineaarisessa spesifikaatiossa pitäydytään, jotta vertailtavuus aikaisempiin palkkakäyrä tuloksiin säilyisi. Työttömyysasteen mahdollisen endogeenisyyden vaikutusta tuloksiin tarkastellaan myös lisäämällä yhtälöön erilaisia instrumenttimuuttujia. Työ sisältää lyhyen katsauksen palkkakäyrää käsittelevään kirjallisuuteen. Myös suomalaisen metalliteollisuuden palkanasetantaa kuvaillaan lyhyesti. Työn lopussa on katsaus paikkakäyrän teoreettista tulkintaa koskevaan kirjallisuuteen ja esimerkkinä paikkakäyrän selittävästä mallista esitetään yksityiskohtaisemmin Blanchflowerin ja Oswaldin (1994) tehokkuuspalkkamalli
