Tuiranpuiston entisen ylilääkärin asunnon korjaussuunnitelma

Tiivistelmä. Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun harjoitustyökurssilla tehtävänä oli laatia pieneen julkiseen rakennukseen korjaus- ja uudelleenkäyttösuunnitelma. Rakennuskohteena on Tuirantie 1 osoitteessa sijaitseva Oulun Tuiranpuiston entisen Ylilääkärin asunto. Puiston mäntykankaalle on sijoitettu erilaisia puu- ja kivirakennuksia, jotka muodostavat Oulun vanhan kunnallissairaalan kokonaisuuden. Hirsirunkoinen puurakennus valmistui vuonna 1909 ja sen suunnitteli Oulun silloinen lääninarkkitehti Viktor J. Sucksdorff. Ylilääkärin asunto on suojeltu merkinnällä sr-2. Tontin ulkopuolella sijaitsee myös vanha piharakennus, jota on mahdollisesti käytetty asunnon pesutupana. Pesutuvan suojeluluokka on sr-5, eli sitä ei saa purkaa. Tavoitteena oli pohtia arvottamisen perusteita sekä lähtökohtia. Tehtäväksi muodostui myös nykyaikaisten vaatimusten sovittaminen vanhaan historialliseen rakennukseen. Uuden ja vanhan välinen suhde rakennuksessa nousi myös esille. Ensin tehdyssä analyysivaiheessa selvitimme ryhmässä rakennuksen historiaa ja laadimme säilyneisyyskarttoja muutostöistä. Kurssin alussa tammi- ja helmikuussa suoritimme myös kaksi kenttäkäyntiä kohteessa. Saamalla tietoa rakennuksen ja alueen historiasta sekä rakennuksen käyttöhistoriasta ja muutoksista, pystymme suunnittelemaan rakennuksen arvoisen korjaussuunnitelman. Huomioinkin suunnitelmissa muun muassa rakennuksen kaupunkikuvallista, arkkitehtonista sekä kulttuurihistoriallista arvoa. Pyrin suunnitelmassa pienimuotoisiin muutoksiin, jotka korostaisivat rakennuksen alkuperäistä arkkitehtonista suunnitelmaa. Muuttamalla pohjaratkaisu avarammaksi pohjoisen sisäänkäynnin luota ja purkamalla kevyet väliseinät, saa rakennus uudenlaista tunnetta sekä laajemmat mahdollisuudet uudelle käyttökohteelle. Ratkaisuissa huomioin myös rakennuksen tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia sekä muuntojoustavuutta. Rakennuksen sisäpintojen pinnalla näkyi 70- ja 80- lukujen muutostyöt, jotka pyrin joko palauttamaan entiselleen tai yhdistämään alkuperäiseen arkkitehtoniseen ilmeeseen saumattomasti. Yksinkertaistamalla pohjasuunnitelmaa sekä linjoja saatiin tuotua alkuperäinen jugend tyyli voimakkaammin näkyväksi. Suunnittelin entisen Ylilääkärin asunnon pieneksi yksityiseksi päiväkodiksi, joka erikoistuu luovien taideopintojen opetukseen ja toimii myös iltapäiväkerhona. Rakennus saadaan pienillä avartavilla muutoksilla sopimaan kasvatus- ja harrastustoimintaan. Asuinalueiden ja liikenneyhteyksien läheisyydessä toimivan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos onnistuisi kevyiden seinien purkamisella sekä pintojen uusimisella puhtailla ja allergiasoimattomilla materiaaleilla. Piha-alueen rajaus rakennuksen suuntaisella alueella muodostetaan turvallinen, valoisa ja aktiivinen ulkotila. Leikkialue sijoittuisi rakennuksen luoteis- kulmaan mäntypuiden juurelle. Ympäröivä puisto toimisi vaihtelevana piha-alueena päiväkotilaisille ja mahdollistaisi retkeilyn ja opetuksen luonnontilassa. Työssä toimi ohjaajina Anu Soikkeli, Tanya Yliaho sekä Rosaliina Järvinen. Kurssiin sisältyi myös luentoja aiheesta ja aineistoakin oli laaja määrä, esimerkiksi Uki Arkkitehtien laatima rakennushistoriaselvitys kohteesta

Associations between cognition and employment outcomes after epilepsy surgery

Objectives: Previous studies have shown that younger age, higher education, and seizure freedom after epilepsy surgery are associated with employment. However, very few studies have investigated associations with cognition and employment status in epilepsy surgery patients.Methods: This retrospective study consists of 46 adult patients, who underwent resective epilepsy surgery in the Helsinki University Hospital between 2010 and 2018 and who had been assessed by a neuropsychologist prior to surgery and 6 months after surgery using a systematic test battery. In addition to neuropsychological evaluation, neurologists assessed the patients prior to surgery and followed up the patients up to 24 months after the surgery and evaluated work status of the patients. Logistic regression models were used to assess the effects of cognition on changes in employment status, while controlling for age and education. Results: Out of the 46 patients 38 (82.6%) were seizure free and 7 (15.2%) had their seizures reduced 2 years postsurgically. From prior to surgery to 2 years postsurgery, use of antiseizure medication was reduced in most of the patients, mean reduction of the dosage being 26.9%. Employment status improved in 10 (21.7%) patients, remained unchanged in 27 (58.7%) and worsened in 3 (6.5%). An additional 6 patients were already not working prior to surgery. Subsequent analyses are based on the subsample of 37 patients whose employment status improved or remained unchanged. Mistakes in executive function tasks (p = 0.048) and working memory performance (p = 0.020) differentiated between the group whose employment status remained similar and those who were able to improve their employment status. Epilepsy surgery outcome or changes in antiseizure medication (ASM) use were not associated with changes in employment status.Conclusions: In the subsample of 37 patients, errors in executive function tasks and poorer working memory differentiated patients whose employment status did not change from those patients who could improve their employment status. Problems in executive function and working memory tasks might hinder performance in a complex work environment. When assessing the risks and opportunities in returning to work after surgery, difficulties in working memory and executive function performance should be taken into consideration as they may predispose the patient to challenges at work.(c) 2022 The Authors. Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY license (http:// creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

How boundary objects help to perform roles of science arbiter, honest broker, and issue advocate

Abstract We examine roles and knowledge by which researchers can enhance connections between science, policy, and society. We arranged a participatory scenario workshop with representatives from environmental administration to discuss how different land-use governance arrangements link to sustainability of reindeer herding in northern Finland. We used fast track scenarios as boundary objects that aimed to bring reindeer herders’ problem definitions to be discussed with administrators. First, we performed the role of science arbiter by using our previous research with reindeer herders as the starting point for the discussions. Next, we discussed and elaborated diverse future alternatives via the role of honest broker. Finally, we were interpreted as issue advocates because the scenario exercise reduced the scope of preferable policy options for administrators. Performing these boundary-spanning roles in the same process, but each, in turn, enables researchers to offer views on sustainability via scenarios that break easily acceptable conventions