Decadent New Woman’s Ironic Subversions: L. Onerva’s Multi-layered Irony

This extract is taken from the novel Mirdja (1908) by the Finnish writer L. Onerva (pen name of Hilja Onerva Lehtinen, 1882-1972), often referred to as the most Decadent novel and one of the first ‘subject-centred novels’ in the literature written in Finnish. One of the minor characters, the painter Bengt Iro, becomes the object of the female protagonist Mirdja’s gaze. Mirdja tries to upend the usual dynamics of the man as an artist-creator and woman enjoying the role of musa inspiratrix. The text feels ironic at first sight – upon closer reading, the novel appears literally permeated by irony. However, after a second reading, the irony appears to work on various levels, leaving the reader in a state of confusion

Kirjallisuudentutkimus ja filologia

Kirjallisuudentutkimuksella, ja varsinkin kirjallisuushistorialla on perinteisesti ollut iso rooli Suomessa ja kaikissa maissa, joissa kirjallisuus on osallistunut kansallisen identiteetin rakentamiseen. Onhan monesti osoitettu, miten moderni käsitys kirjallisuudesta kehittyi kansallisuusaatteen yhteydessä, ja miten vahvasti sekä kirjallisuus että kirjallisuushistoria ovat olleet mukana kansallisvaltioiden kulttuurien synnyssä. Kirjallisuuden ytimeksi on tuolloin nähty kieli. Suomen kieltä on Suomessa pitkään opiskeltu kouluissa äidinkielenä ja Suomen kirjallisuutta yliopistoissa kotimaisena kirjallisuutena. Metaforisella tasolla kotimaisuus ja äidinkieli herättävät hyvin intiimejä mielikuvia. Muualta tuleva suomen kielen ja Suomen kirjallisuuden opiskelija tai tutkija voi kokea ne poissulkeviksi käsitteiksi – mitä jos ei puhu suomea äidinkielenään, mitä jos Suomi ei ole kotimaa? Voiko siitä huolimatta tuntea olonsa kotoisaksi suomen kielessä ja omistaa elämänsä Suomen kirjallisuuden lukemiselle, tulkitsemiselle ja tutkimiselle

Keskusteltu ja keskusteleva strukturalismi

Český strukturalismus v diskusi. Toim. Ondřej Sládek. Brno: Host, Strukturalistická knihovna 16. 2014. 394 s. Strukturalistická knihovna (”Strukturalistinen kirjasto”) on Tšekin brnolaisen Host-kustantamon korkeatasoinen sarja, jossa on ilmestynyt jo kohta 20 strukturalismi-aiheista teosta. Niihin kuuluu muun muassa ranskalaisen strukturalismin piiriin lukeutuvia teoksia sekä strukturalismin kanssa keskustelevien saksalaisten, amerikkalaisten, tarttolaisten, puolalaisten ja muiden ajattelijoiden ja tutkijoiden tekstejä. Valtaosa julkaisuista kuitenkin viittaa tai suorastaan kuuluu tšekkiläisen tai oikeastaan prahalaisen strukturalismin traditioon

The Effeminate Race? : Ideas and Emotions in L. Onerva's Representations of Russianness

Artikkelini tarkastelee venäläisyyden esittämistä L. Onervan novellissa “Manja Pavlovna” (kokoelmasta Murtoviivoja, 1909) sekä romaanissa Yksinäisiä (1917) ja tutkii venäläisyyteen näissä teoksissa kiinnittyviä affekteja ja emootioita. Analysoimalla L. Onervan teosten tunne-esitysten kieltä ja retoriikkaa osoitan, kuinka tekstit kommentoivat ironisesti suomalaisuuden ja venäläisyyden kuvauksia, stereotypioita ja ideoita. Teokset kyseenalaistavat ajan poliittisiin jännitteisiin ja rasistisiin rotuteorioihin kytkeytyviä käsityksiä venäläisestä sielusta primitiivisenä, atavistisena ja dekadenttina Toisena, joka yhtä aikaisesti kiehtoo ja pelottaa. Allegoristen kuvausten jännitteet – erityisesti Venäjään projisoidut pelot – heijastavat Suomen kulttuurista asemaa idän ja lännen välissä. Artikkeli nostaa esille myös Onervan teksteissä muukalaisuuden kohtaamiseen ja kokemiseen kytkeytyvän häpeän tunteen, joka on usein muovannut kansakuntia tunneyhteisöinä

Travelling TexTs alla Nordic Digital Humanities Conference: Riflessioni sulla situazione di Digital Humanities nell’ottica della storia letteraria finlandese

In my contribution, I intend to offer a report on the first conference of Nordic Digital Humanities held in Oslo on March 15-17 2016. I begin with a brief note on the present situation of the discipline, and, following the arguments brought up during the conference, reflect on its existence, development and problems. Then I concentrate on the presentation of the HERA funded Joint Research Project Travelling TexTs 1790–1914: Transnational Reception of Women’s Writing at the Fringes of Europe (Finland, Norway, Slovenia, Spain, The Netherlands) and the importance of the digital tool for the project work. I tackle the concept of distant and close reading and comment briefly on the possibilities which such projects offer in terms of new ways of writing and teaching (Finnish) literary history

La biblioteca dei vivi. Sulla poesia di Jouni Inkala

Jouni Inkala’s poetry brought about innovation of expression into Finnish poetry of the 1990s. My article situates Inkala in the tradition of poetry and literature in the Finnish language and traces the development of themes, topics and formal strategies I consider central in his work (among others, the “great tradition” of Western civilization and culture, relation between spirituality, art and science, intertextuality, self-reflexive qualities, social commitment). The analysis of this development culminates in the discussion of Inkala’s five unpublished poems, which are presented also in the Italian translation. The article and the poems are accompanied by my interview with the author.</p

The Effeminate Race? Ideas and Emotions in L. Onerva’s Representations of Russianness

Artikkelini tarkastelee venäläisyyden esittämistä L. Onervan novellissa “Manja Pavlovna” (kokoelmasta Murtoviivoja, 1909) sekä romaanissa Yksinäisiä (1917) ja tutkii venäläisyyteen näissä teoksissa kiinnittyviä affekteja ja emootioita. Analysoimalla L. Onervan teosten tunne-esitysten kieltä ja retoriikkaa osoitan, kuinka tekstit kommentoivat ironisesti suomalaisuuden ja venäläisyyden kuvauksia, stereotypioita ja ideoita. Teokset kyseenalaistavat ajan poliittisiin jännitteisiin ja rasistisiin rotuteorioihin kytkeytyviä käsityksiä venäläisestä sielusta primitiivisenä, atavistisena ja dekadenttina Toisena, joka yhtä aikaisesti kiehtoo ja pelottaa. Allegoristen kuvausten jännitteet – erityisesti Venäjään projisoidut pelot – heijastavat Suomen kulttuurista asemaa idän ja lännen välissä. Artikkeli nostaa esille myös Onervan teksteissä muukalaisuuden kohtaamiseen ja kokemiseen kytkeytyvän häpeän tunteen, joka on usein muovannut kansakuntia tunneyhteisöinä.</p