Lesson Study - maailmalla koeteltu menetelmä opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Koulumaailman muutokset ovat tuoneet mukanaan vaatimuksia opetuksen ja oppimisen käytänteiden kehittämiselle. Suomessa onkin tarve pitkäjänteiseen ammatilliseen kehittämiseen, joka keskittyy konkreettisesti opetukseen ja oppimiseen. Lesson Study on kansainvälisesti suosittu opettajien täydennyskoulutuksen malli, joka kiinnittyy vahvasti kouluarkeen. Siinä ryhmä opettajia suunnittelee yhdessä niin sanotun tutkimustunnin, pitää sen oppilaille sekä havainnoi ja arvioi opetuksen toimivuutta. Lesson Study -mallissa opettajia ohjataan tietoisesti pedagogiseen keskusteluun, jossa he pureutuvat konkreettisiin ongelmiin. Kokeilumme koostuu kuudesta täydennyskoulutuksesta, joihin on osallistunut yhteensä noin 150 opettajaa. Kolmen kuukauden pituisen koulutus- ja kehittämisjakson aiheena on ollut yhteisopettajuus ja työskentelytapana Lesson Study -malli. Kokemuksemme mukaan Lesson Study on toteutettavissa suomalaisissa kouluissa melko kevyen ulkopuolisen ohjauksen avulla. Se on luonut tilaa pedagogiselle keskustelulle ja vertaishavainnoinnille sekä antanut selkeät raamit opetuksen tavoitteelliselle kehittämiselle. Toteutuksen haasteena on opettajatiimin yhteisen ajan järjestäminen tutkimustunteja varten. Kokeilun tulokset ovat olleet kuitenkin rohkaisevia. Antamassaan palautteessa opettajat ovat kertoneet uusien pedagogisten menetelmien kokeilemisesta, opettajien välisestä yhteistyöstä ja palautteesta sekä opetuksen käytänteiden reflektoinnista.Peer reviewe

Erityisopetustaustaisten opiskelijoiden poissaolojen ja keskeyttämisen syyt toisen asteen ammatillisissa opinnoissa : haasteita ohjaukselle

Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisopetustaustan eli perusopetuksen aikana erityisopetukseen osallistumisen ja sukupuolen yhteyttä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten poissaolojen ja opintojen keskeyttämisten syihin. Lisäksi selvitettiin opintojen keskeyttämisen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on osa Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa –hanketta. Poissaolo- ja keskeyttämistiedot on saatu Jyväskylän ammattioppilaitokselta lukuvuoden 2009–2010 päätyttyä. Vastaajia oli yhteensä 1338, joista 1207 valikoitui lopulliseen tutkimusotokseen tässä tutkimuksessa. Yläkoulussa erityisopetusta saaneita vastaajia oli 336 ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) peruskouluaikana oli ollut 132 vastaajalla. Erityisopetustaustan ja sukupuolen yhteyttä poissaolojen syihin tutkittiin ristiintaulukoinnilla, Khiin neliö –testillä ja multinomiaalisella logistisella regressioanalyysilla. Erityisopetustaustan ja sukupuolen yhteyttä keskeyttämisten syihin tutkittiin ristiintaulukoimalla. Lisäksi tutkittiin sukupuolen ja erityisopetustaustan yhteyttä keskeyttämiseen yleensä. Keskeyttämisen laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin multinomiaalisella logistisella regressioanalyysilla. Tutkimuksessa havaittiin, että sukupuoli vaikuttaa paitsi poissaolon syyhyn, myös keskeyttämiseen. Poissaolojen syistä huomionarvoisia olivat vaikeudet kotona, kavereiden puute ja hankalaksi koetut opettajat. Tytöt havaittiin todennäköisiksi koulutuksen keskeyttäjiksi samalla kun pojat olivat tyttöjä huomattavasti useammin koulutuksen positiivisia keskeyttäjiä. Erityisopetustaustaisilla ja yli 18-vuotialla opiskelijoilla oli verrokkiryhmiään suurempi todennäköisyys olla positiivisia koulutuksen keskeyttäjiä. Löydös vaatii tulevaisuudessa huomion kiinnittämistä sekä koulusiirtymien että opintoihin kiinnittymisen tehokkaaseen tukemiseen. Erityisesti erityisopetustaustaisten opiskelijoiden ja tyttöjen ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun tulee panostaa entistä enemmän. Lisäksi olisi tutkittava koulutuksen läpäisyä tukevia tekijöitä ja pyrittävä vahvistamaan niitä

Erityisopetustaustan yhteys koulutuksellisen syrjäytymisen riskitekijöihin : poissaolot, kiusaamiskokemukset ja keskeyttäminen toisen asteen ammatillisissa opinnoissa

Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisopetutaustan, eli perusopetuksen aikana erityisopetukseen osallistumisen yhteyttä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten poissaoloihin, kiusaamiskokemuksiin ja opintojen keskeyttämisiin. Tutkimus on osa Niilo Mäki -Instituutin Motivoimaa-hanketta. Erityisopetustaustan yhteyttä poissaoloihin tutkittiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla ja kiusaamiskokemuksia tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja Khiin neliö -testillä. Erityisopetustaustan ja kiusaamisen yhdysvaikutusta opintojen keskeyttämiseen tutkittiin logistisella regressioanalyysilla. Tutkimuksessa havaittiin erityisopetustaustan olevan yhteydessä poissaoloihin toisella asteella. Erityisopetustaustaisilla opiskelijoilla havaittiin muita opiskelijoita enemmän kiusaamiskokemuksia sekä kiusattuina että kiusaajina, mikä tukee aikaisempia tutkimuksia. Erityisopetustaustaisilla tytöillä oli muita enemmän kiusaamiskokemuksia sekä kiusattuina että kiusaajina. Kiusaajia oli eniten peruskoulussa yksilöllistettyä tukea saaneiden poikien joukossa. Yläkouluaikaisen erityisopetustaustan havaittiin olevan yhteydessä opintojen keskeyttämiseen toisella asteella. Erityisopetustaustan ja kiusaamiskokemusten yhdysvaikutus koulutuksen keskeyttämiseen näkyi erityisesti tytöillä. Positiivisena tuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, ettei HOJKS-tausta ollut yhteydessä poissaoloihin eikä keskeyttämiseen

The negative cycle : a longitudinal study of externalising behaviours, learning motivation and academic performance in school-age children

This dissertation comprises three individual research articles investigating longitudinal mechanisms between different externalising behaviour symptoms, learning motivation, academic and social adjustment, and their prediction of later academic performance during later primary school years and during the transition to lower secondary school. This research is part of the ISKE longitudinal study, which followed 588 fifth-grade students until the end of seventh grade. Study I examined the longitudinal interaction between a) externalising behaviour symptoms composite and academic performance, b) attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) symptoms and academic performance and c) conduct disorder (CDs) symptoms and academic performance during the transition, while considering child- and family-related covariates (e.g., sex, standardised test scores and parental education level). Study II investigated concurrent and longitudinal associations between ADHD and CD symptoms (separately) with maladaptive achievement strategies (MAS) between fifth and sixth grades, and how they predict academic performance after school transition. Finally, Study III focussed on the mechanisms of how ADHD symptoms interact with social and academic adjustment and tax academic performance during the first year of lower secondary school, as well as possible sex differences in the mechanisms. The results suggest that during this phase in education, ADHD symptoms in particular pose a significant risk for decreasing academic performance. They seem to exert longitudinal effects on later academic performance, and even when child- and family-related variables are controlled, they are associated reciprocally with MAS. Furthermore, the negative effects tax academic performance during the transition to lower secondary school. MAS also seem to exert mediating effects on the negative association between ADHD symptoms and later academic performance. Additionally, the mechanism of how ADHD symptoms tax academic performance was found to be different with males and females. It also is possible that, particularly among girls, inattention’s effect becomes more prominent in lower secondary school. Therefore, early detection of ADHD symptoms and MAS in primary school and targeted support before and during school transition are needed.Tämä kolmesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirjatutkimus kohdistui pitkän aikavälin vaikutusmekanismeihin ulospäin suuntautuvien käytösongelmien, oppimismotivaation, akateemisen ja sosiaalisen sopeutumisen ja koulumenestyksen välillä. Tutkimus on osa ISKE-hanketta, jossa seurattiin 588 viidesluokkalaista oppilasta yli yläkoulusiirtymän, aina seitsemännen luokan loppuun asti. Osatutkimuksessa 1 tutkittiin a) ulospäin suuntautuvien käytösongelmien (summa) ja koulumenestyksen, b) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) oireiden ja koulumenestyksen sekä c) käytöshäiriöoireiden ja koulumenestyksen välisiä yhteyksiä kuudennen ja seitsemännen luokan välillä. Lisäksi kontrolloitiin lapseen ja perheeseen liittyviä muuttujia (esim. sukupuoli, standardoidut testitulokset, huoltajien koulutustaso). Osatutkimuksessa 2 tutkittiin, miten ADHD-oireet ja käytöshäiriöoireet erikseen olivat vuorovaikutuksessa negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa alakoulun viimeisinä vuosina, ja miten tämä heijastui seitsemännen luokan koulumenestykseen. Osatutkimuksessa 3 tutkittiin akateemisen ja sosiaalisen sopeutumisen välittäviä mekanismeja, joiden kautta ADHD-oireet verottavat koulumenestystä ensimmäisen yläkouluvuoden aikana sekä tyttöjen ja poikien välisiä eroja näissä mekanismeissa. Tulokset osoittavat, että tässä kehitysvaiheessa erityisesti ADHD-oireet ovat riski heikkenevälle koulumenestykselle. Niillä on pitkän aikavälin negatiivisia vaikutuksia koulumenestykseen myös silloin kun lapseen ja perheeseen liittyviä tekijöitä kontrolloidaan, ne vaikuttavat negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa toisiaan vahvistaen, ja nämä negatiiviset vaikutukset heijastuvat yli koulusiirtymän. Lisäksi negatiiviset suoritusstrategiat välittävät ADHD-oireiden vaikutusta koulumenestykseen pojilla, mutta tytöillä oireiden vaikutus on suora. On myös mahdollista, että tarkkaamattomuusoireiden vaikutukset vahvistuvat tytöillä vasta yläkoulussa. ADHD-oireiden ja negatiivisten suoritusstrategioiden varhainen tunnistaminen alakoulussa sekä kohdennettu tuki ennen koulusiirtymää ja sen aikana ovat tarpeen

Learning about students in co-teaching teams

Teachers are facing increasingly diverse classrooms globally. To support all students efficiently, teachers need to know their students. Drawing from the literature of teacher learning and inclusive education, we explored how teachers learn to know their students in a co-teaching context. Analysis of interviews and diaries of five co-teaching teams showed that teachers learned about their students in a co-taught classroom by observing students and by obtaining knowledge from and co-constructing knowledge with their co-teaching partner. Moreover, teachers’ learning led to shared responsibility for the student and a better understanding of student diversity. Thus, sharing knowledge of students can lighten teachers’ workload in inclusive settings and benefit both teachers and students.peerReviewe

ADHD symptoms and maladaptive achievement strategies : the reciprocal prediction of academic performance beyond the transition to middle school

This longitudinal study examined how two externalising behaviour problems, attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) and conduct disorder (CDs), are associated over time with low motivation (MAS), and how these problems effect academic performance. In our cross-lagged analysis, we found reciprocal effects between ADHD symptoms and MAS between Grades 5 and 6. Both domains also negatively predicted later academic performance. With CDs and MAS, no cross-lagged effects were found, although both were correlated and very stable over time, and negatively predicted later academic performance. These different kinds of externalising problem behaviours seem to differ in the way in which they interact with students’ MAS and academic performance in the long term. Students with ADHD symptoms are likely to be more vulnerable to negative learning experiences and the development of MAS than students with CDs.peerReviewe

ADHD-symptoms and transition to middle school : the effects of academic and social adjustment

This longitudinal study examined the cross-lagged relationships of ADHD symptoms, school adjustment and academic performance during the transition from primary to middle school (Grades 6–7) in a Finnish community sample (N = 311). We found that the mechanisms were different for boys and girls: for boys (N = 149) the effect ADHD symptoms had on academic performance mediated via maladaptive achievement strategies, but for girls (N = 162) the effects on lowering Grade 7 academic performance were direct. In addition, ADHD symptoms were associated with SES and pedagogical support only among boys.peerReviewe