"Siellä kulttuurissa, tosi syvällä" : tutkimus representaatioista ja eronteoista kehitysyhteistyöjärjestön globaalikasvatusprojektissa

My purpose in this study was to critically examine global education that is carried out by civic organizations and linked with the objectives of the national school curriculum. The study was based on feminist postcolonial and poststructural theories. The previous studies have shown that despite the complexity of the historical and political perspectives included in globalization, in global education these perspectives are often ignored. This may lead to constricted content of global education, as the focus remains on learning about "the distant Others" and learning to appreciate "our" privileged position. The focus of my study was in the above-mentioned problematics of global education. The context of my study was a collaboration project connecting 5th and 6th graders from Finland and from Uganda. The project was carried out by development co-operation organizations Plan Finland and Plan Uganda. My aim in this study is to examine how the representation of Uganda and of other developing countries is constructed during the first collaboration year of the project and what it is like. My aim is also to examine what kind of differences are produced during the first collaboration year and how. In my study I applied a discourse analytical approach. I was involved in the project both as an employee and as a researcher. My study was limited to the first collaboration year of the two-year project. My research data mainly consisted of the observation data that I produced during the project, especially concerning the child rights lessons given by the child rights ambassadors from Plan Finland. According to my study, during the child rights lessons a subject position of Western privilege was constructed. From such position it was possible to criticize other cultures and groups of people. By categorizing the developing countries to countries of traditional culture where "they are still learning things" and where the prevailing way of thinking should be transformed by "us", a colonial difference was produced. The Western resources of interpretation concerning the developing countries defined the ways in which the developing countries were talked about and the ways in which the representation was constructed. For instance, the girls in the developing countries were categorized as victims of the hierarchical gender system. In order to achieve the goal of global equity in global education, I suggest that, "our" position as a subject of Western benevolence with the responsibility to help the underprivileged Other "the idea of the global responsibility" should be questioned. In the corresponding North-South school partnerships the questions of power should not be left in the shade of collaboration.Tutkimuksessani asetuin tarkastelemaan kriittisesti koulujen opetussuunnitelmien tavoitteita tukevaa, muun muassa kansalaisjärjestöjen toteuttamaa globaalikasvatusta, lähtökohtanani feministiset jälkikoloniaaliset ja jälkistrukturalistiset teoretisoinnit. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että globalisaatioon sisältyvien historiallisten ja poliittisten näkökulmien monitahoisuudesta huolimatta globaalikasvatuksessa usein nämä näkökulmat sivuutetaan, mikä saattaa rajoittaa globaalikasvatuksen sisällön "kaukaisista toisista" oppimiseen ja"meidän" suhteellisen hyväosaisuutemme arvostamisen opetteluun. Tähän problematiikkaan syvennyin tutkimuksessani. Tutkimukseni kontekstin muodosti kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomi Säätiön ja Plan Ugandan projekti, jossa yhteistyötä tekivät viides- ja kuudesluokkalaiset oppilaat Suomesta ja Ugandasta. Tutkimuksessani kysyn, miten ja millaista representaatiota Ugandasta ja muista kehitysmaiksi määritellyistä maista rakennetaan projektin ensimmäisen yhteistyölukuvuoden aikana. Lisäksi kysyn, miten ja millaisia erontekoja projektin ensimmäisen yhteistyölukuvuoden aikana tuotetaan. Sovelsin tutkimuksessani diskurssianalyyttista lähestymistapaa. Osallistuin tutkimaani projektiin sekä työntekijänä että tutkijana. Tutkimukseni rajautui kaksivuotisen projektin ensimmäiseen yhteistyölukuvuoteen. Tutkimusaineistoni koostui pääasiassa projektin aikana tekemistäni havainnointimuistiinpanoista, koskien erityisesti Plan Suomen lapsen oikeuksien lähettiläiden suomalaiskouluissa pitämiä, projektiin liittyviä toiminnallisia oppitunteja. Tulkintani mukaan lähettilästunneilla asetuttiin sellaiseen etuoikeutetun ja hyväosaisen länsimaisen subjektin positioon, josta muita kulttuureja ja ihmisryhmiä "on varaa" arvostella. Koloniaalista erontekoa tuotettiin kategorisoimalla kehitysmaat traditionaalisen kulttuurin maiksi, joissa vielä opetellaan asioita ja joissa vallitsevaa ajatusmaailmaa katsottiin olevan tarpeellista muuttaa "meidän" toimesta. Länsimaiset tulkintaresurssit ja kehitysmaita koskevat "tarinavarannot" määrittivät tulkintani mukaan sitä, miten kehitysmaista puhuttiin ja millainen representaatio niistä rakennettiin. Esimerkiksi kehitysmaiden tytöt kategorisoitiin hierarkkisen sukupuolijärjestelmän uhreiksi. Jotta globaalikasvatuksen globaalia tasa-arvoisuutta koskeva tavoite voisi toteutua, tulee "meidän" positiomme länsimaisen hyväntahtoisuuden subjekteina, joilla on velvollisuus auttaa huonompiosaista toista - "ajatus globaalista vastuusta", kyseenalaistaa. Hierarkkisia erontekoja ja vastakkainasetteluja on pyrittävä purkamaan. Vastaavassa pohjoisen ja etelän koulujen yhteistyössä valtakysymykset eivät saa jäädä yhteistyön varjoon

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi : MIVA käyttöön

Hyvä mielenterveys on keskeistä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestykselle. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat päätöksillään ja toimillaan tukea monin tavoin asukkaidensa mielenterveyttä. Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisy edellyttävät, että mielenterveyskysymykset huomioidaan paitsi sosiaali- ja terveysalan päätöksissä hyvinvointialueilla, myös esimerkiksi kunnan koulutus-, asunto- ja ympäristöpolitiikkaan, yhteisöllisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi tuottaa tietoa päätöksen mahdollisista ja todennäköisistä vaikutuksista asukkaiden mielenterveydelle. Tietoon perustuvilla päätöksillä voidaan lisätä asukkaiden hyvinvointia, vaikuttaa kunnan ja hyvinvointialueen toimivuuteen, vakauteen ja kustannuksiin. Suomessa on toistaiseksi arvioitu mielenterveysvaikutuksia kuntapäätösten valmistelussa verrattain vähän, eikä yhtenäistä toimintamallia ole olemassa. Arviointeja on tehty esimerkiksi kuraattoripalveluihin, kehitysvammahuollon asuinpalveluihin, mielenterveyspalveluiden resurssointiin ja kouluihin liittyvien päätösten valmistelussa. Tässä raportissa esitellään konkreettinen toimintamalli, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa, selkeyttää ja helpottaa kuntien ja hyvinvointialueiden mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä