Worlds and Their Potential: An Intertextual Approach to Worldbuilding

Tämä tutkielma käsittelee mielikuvituksellisten maailmojen (imaginative worlds) rakentamista näkökulmanaan intertekstuaalisuus ja erityisesti, kuinka intertekstuaaliset maailmaa rakentavat viittaukset vaikuttavat narratiiviin. Tutkielma pohjautuu maailmojen rakentamisen eri teorioihin ja yhdistelee niitä vastaamaan erityisesti fantasiapöytäroolipelien tarpeita kuitenkin niin, että tutkielmassa esiteltyä teoriaa voi hyödyntää erilaisten maailmojen analysoinnissa. Teoriaosuuden keskiössä on intertekstuaalinen referointi ja referoijat, eli kuinka maailmaa rakentavia elementtejä yhdistellään erinäisten intertekstuaalisten viittausten tekijöiden (kirjoittaja, lukija, kriitikko) toimesta. Nämä maailmaa rakentavat elementit, jotka voivat olla metatekstuaalisia, aika-avaruudellisia sijainteja, erinäisiä henkilöhahmoja tai narratiivia rakentavia, muodostavat jatkumon maailman ja sen ympäröivän narratiivin välille. Näin tutkielmassa muodostettu uusi teoria pyrkii vastaamaan yhteen mielestäni tärkeimpään maailmojen rakentamisen tämän hetkisistä kysymyksistä: miten ja millä keinoin maailmat vaikuttavat narratiiviin? Tutkielma jakautuu siinä esitetyn uuden intertekstuaalisen maailmanrakentamisen teorian puolesta kolmeen osaan. Ensimmäiseksi tarkastellaan auktoriteettia tekstiin, eli kuinka tekstin tulkitsemiseen tai lukutapoihin voidaan vaikuttaa. Auktoriteetin todetaan olevan termi, jolla ei ole selviä rajoja, sillä jokainen kirjoittaja on pakosta intertekstuaalisten viittausten tekijä ja täten edistää omia tulkintojaan lukemistaan teksteistään. Auktoriteetin yhteydessä käsitellään myös, miten kirjoittajan, lukijan ja kriitikon roolit kohtaavat toisensa ja limittyvät toisiinsa. Toinen osa tutkielmassa esitellystä teoriasta keskittyy maailmojen rakentamisen intertekstuaalisuuteen. Aihetta lähestytään tarkastelemalla fantasiapöytäroolipeliä Dungeons & Dragonsia. Sen yhdessä osoitetaan, miten intertekstuaalinen referointi linkittää pelin saduista fantasian genrekonventioihin sekä kirjallisiin esikuviin. Lisäksi tässä yhteydessä analysoidaan The Adventure Zone -podcastista tuttua maailmaa, joka ei välttämättä ole maailmaa rakentavien elementtiensä puolesta sisäisesti koherentti. Koherenssi syntyy maailmaan narratiivin kautta, täten linkittäen narratiivin ja maailman tiukemmin toisiinsa. Lopuksi tarkastellaan potentiaalisia narratiiveja, jotka syntyvät, kun maailmaa rakentavat intertekstuaaliset elementit yhdistyvät ja luovat lukijan odotuksia tietynlaisille narratiiveille. Potentiaalia käsitellään sen kertymisen mekaniikan kautta ottaen huomioon lukijan merkityksen potentiaalin huomaamisessa ja siihen reagoinnissa. Lopuksi tarjotaan esimerkkinä tulkinta potentiaalista karnevalismiin The Adventure Zonessa

Worlds and Their Potential: An Intertextual Approach to Worldbuilding

Tämä tutkielma käsittelee mielikuvituksellisten maailmojen (imaginative worlds) rakentamista näkökulmanaan intertekstuaalisuus ja erityisesti, kuinka intertekstuaaliset maailmaa rakentavat viittaukset vaikuttavat narratiiviin. Tutkielma pohjautuu maailmojen rakentamisen eri teorioihin ja yhdistelee niitä vastaamaan erityisesti fantasiapöytäroolipelien tarpeita kuitenkin niin, että tutkielmassa esiteltyä teoriaa voi hyödyntää erilaisten maailmojen analysoinnissa. Teoriaosuuden keskiössä on intertekstuaalinen referointi ja referoijat, eli kuinka maailmaa rakentavia elementtejä yhdistellään erinäisten intertekstuaalisten viittausten tekijöiden (kirjoittaja, lukija, kriitikko) toimesta. Nämä maailmaa rakentavat elementit, jotka voivat olla metatekstuaalisia, aika-avaruudellisia sijainteja, erinäisiä henkilöhahmoja tai narratiivia rakentavia, muodostavat jatkumon maailman ja sen ympäröivän narratiivin välille. Näin tutkielmassa muodostettu uusi teoria pyrkii vastaamaan yhteen mielestäni tärkeimpään maailmojen rakentamisen tämän hetkisistä kysymyksistä: miten ja millä keinoin maailmat vaikuttavat narratiiviin? Tutkielma jakautuu siinä esitetyn uuden intertekstuaalisen maailmanrakentamisen teorian puolesta kolmeen osaan. Ensimmäiseksi tarkastellaan auktoriteettia tekstiin, eli kuinka tekstin tulkitsemiseen tai lukutapoihin voidaan vaikuttaa. Auktoriteetin todetaan olevan termi, jolla ei ole selviä rajoja, sillä jokainen kirjoittaja on pakosta intertekstuaalisten viittausten tekijä ja täten edistää omia tulkintojaan lukemistaan teksteistään. Auktoriteetin yhteydessä käsitellään myös, miten kirjoittajan, lukijan ja kriitikon roolit kohtaavat toisensa ja limittyvät toisiinsa. Toinen osa tutkielmassa esitellystä teoriasta keskittyy maailmojen rakentamisen intertekstuaalisuuteen. Aihetta lähestytään tarkastelemalla fantasiapöytäroolipeliä Dungeons & Dragonsia. Sen yhdessä osoitetaan, miten intertekstuaalinen referointi linkittää pelin saduista fantasian genrekonventioihin sekä kirjallisiin esikuviin. Lisäksi tässä yhteydessä analysoidaan The Adventure Zone -podcastista tuttua maailmaa, joka ei välttämättä ole maailmaa rakentavien elementtiensä puolesta sisäisesti koherentti. Koherenssi syntyy maailmaan narratiivin kautta, täten linkittäen narratiivin ja maailman tiukemmin toisiinsa. Lopuksi tarkastellaan potentiaalisia narratiiveja, jotka syntyvät, kun maailmaa rakentavat intertekstuaaliset elementit yhdistyvät ja luovat lukijan odotuksia tietynlaisille narratiiveille. Potentiaalia käsitellään sen kertymisen mekaniikan kautta ottaen huomioon lukijan merkityksen potentiaalin huomaamisessa ja siihen reagoinnissa. Lopuksi tarjotaan esimerkkinä tulkinta potentiaalista karnevalismiin The Adventure Zonessa

Teknisen tuen sisäisen ohjeistuksen kehittäminen

The purpose of the thesis was to develop Oy Samlink Ab's internal instructions for technical support. The object was to create a proposal for improving and managing the instructions. With remote work, the need for guidelines in technical support has become even more indispensable than before. The technical support team felt that the instructions do not currently meet the needs. The instructions were incomplete or outdated, difficult to find and located in several different places. Consequently, the guidelines did not provide the much-needed help to technical support workers. The existing guide-lines also did not follow any standard and therefore their quality and extent also varied widely. There was also a lack of a functional process for managing internal instructions. This resulted in poor maintenance of the guidelines and unreliable in-formation. The lack of instructions also caused delays in resolving service requests and a waste of resources. It was also difficult to predict the need for instructions, and the need was often only when the change or new feature was already in production. For the study, an analysis of current state of the guidelines and business needs was conducted by interviews. Relevant literature was researched for best practices related to the ITIL framework, Lean IT and process development. In addition, for standardization and process flowchart construction, industry mapping of good examples was conducted. The outcome of this thesis is standardized templates for instructions and a process description for managing the entire lifecycle of instructions. With the help of the process, the instructions can be kept informative, up-to-date and made available in a timely manner. The templates create a standard for instructions, which improves the quality of the instructions. In addition, it can be ensured that the instructions contain useful information in an understandable form. Together, these reduce waste and delays. Good instruction enables faster decision-making for service requests and a better customer and employee experience.Insinöörityön tarkoituksena oli IT-alan organisaation teknisen tuen sisäisen ohjeistuksen kehittäminen. Työn tavoitteena oli toteuttaa kehitysehdotus ohjeiden parantamiseen ja niiden hallintaan. Teknisen tuen tiimissä huomattiin, että ohjeistus ei tällä hetkellä vastaa tarpeisiin. Ohjeet olivat puutteellisia tai vanhentuneita ja vaikeasti löydettävissä. Näin ollen ohjeistus ei tarjonnut kaivattua hyötyä teknisen tuen työntekijöille. Olemassa olevissa ohjeissa ei myöskään noudatettu mitään standardia ja siksi myös niiden laatu ja laajuus vaihtelivat paljon. Sisäisten ohjeiden hallinnasta puuttui myös toimiva prosessi. Tämä aiheutti sen, ettei ohjeistusta juurikaan ylläpidetty, ohjeista saatava tieto ollut luotettavaa. Ohjeiden puute aiheutti viivästyksiä palvelupyyntöjen ratkaisuun ja resurssien hukkaa. Ohjeiden tarvetta ei myöskään osattu ennakoida, vaan tarve huomattiin usein vasta siinä vaiheessa, kun uusi ominaisuus oli jo tuotannossa. Tutkimusta varten tehtiin perusteellinen selvitys ohjeiden nykytilasta ja liiketoiminnallisista tarpeista haastattelujen avulla. Kirjallisuudesta etsittiin parhaita käytänteitä liittyen liiketoimintaongelmaan. Muun muassa ITIL-viitekehykseen, Lean IT-ideologiaan ja prosessin kehittämiseen tutustuttiin tarkemmin. Lisäksi standardointia ja prosessikaavion rakentamista varten etsittiin hyviä esimerkkejä, joita oli jo valmiiksi toteutettu ja todettu toimiviksi. Insinöörityön lopputuloksena toteutettiin standardoidut mallipohjat ohjeille ja prosessikuvaus ohjeiden hallintaan. Prosessin avulla ohjeistus saadaan ylläpidettyä informatiivisena, ajan tasalla ja saadaan käyttöön ajoissa. Mallipohjat luovat ohjeille standardin, jota seuraamalla ohjeiden laatu paranee. Lisäksi voidaan varmistaa ohjeiden sisältävän hyödyllistä tietoa ymmärrettävässä muodossa. Yhdessä näiden avulla vähennetään hukkaa ja viivästyksien syntymistä. Hyvä ohjeistus mahdollistaa palvelupyyntöjen ratkaisuaikojen nopeutumisen sekä paremman asiakas- ja työntekijäkokemuksen