Tämä tutkielma käsittelee mielikuvituksellisten maailmojen (imaginative worlds) rakentamista näkökulmanaan intertekstuaalisuus ja erityisesti, kuinka intertekstuaaliset maailmaa rakentavat viittaukset vaikuttavat narratiiviin. Tutkielma pohjautuu maailmojen rakentamisen eri teorioihin ja yhdistelee niitä vastaamaan erityisesti fantasiapöytäroolipelien tarpeita kuitenkin niin, että tutkielmassa esiteltyä teoriaa voi hyödyntää erilaisten maailmojen analysoinnissa. Teoriaosuuden keskiössä on intertekstuaalinen referointi ja referoijat, eli kuinka maailmaa rakentavia elementtejä yhdistellään erinäisten intertekstuaalisten viittausten tekijöiden (kirjoittaja, lukija, kriitikko) toimesta. Nämä maailmaa rakentavat elementit, jotka voivat olla metatekstuaalisia, aika-avaruudellisia sijainteja, erinäisiä henkilöhahmoja tai narratiivia rakentavia, muodostavat jatkumon maailman ja sen ympäröivän narratiivin välille. Näin tutkielmassa muodostettu uusi teoria pyrkii vastaamaan yhteen mielestäni tärkeimpään maailmojen rakentamisen tämän hetkisistä kysymyksistä: miten ja millä keinoin maailmat vaikuttavat narratiiviin?
Tutkielma jakautuu siinä esitetyn uuden intertekstuaalisen maailmanrakentamisen teorian puolesta kolmeen osaan. Ensimmäiseksi tarkastellaan auktoriteettia tekstiin, eli kuinka tekstin tulkitsemiseen tai lukutapoihin voidaan vaikuttaa. Auktoriteetin todetaan olevan termi, jolla ei ole selviä rajoja, sillä jokainen kirjoittaja on pakosta intertekstuaalisten viittausten tekijä ja täten edistää omia tulkintojaan lukemistaan teksteistään. Auktoriteetin yhteydessä käsitellään myös, miten kirjoittajan, lukijan ja kriitikon roolit kohtaavat toisensa ja limittyvät toisiinsa.
Toinen osa tutkielmassa esitellystä teoriasta keskittyy maailmojen rakentamisen intertekstuaalisuuteen. Aihetta lähestytään tarkastelemalla fantasiapöytäroolipeliä Dungeons & Dragonsia. Sen yhdessä osoitetaan, miten intertekstuaalinen referointi linkittää pelin saduista fantasian genrekonventioihin sekä kirjallisiin esikuviin. Lisäksi tässä yhteydessä analysoidaan The Adventure Zone -podcastista tuttua maailmaa, joka ei välttämättä ole maailmaa rakentavien elementtiensä puolesta sisäisesti koherentti. Koherenssi syntyy maailmaan narratiivin kautta, täten linkittäen narratiivin ja maailman tiukemmin toisiinsa.
Lopuksi tarkastellaan potentiaalisia narratiiveja, jotka syntyvät, kun maailmaa rakentavat intertekstuaaliset elementit yhdistyvät ja luovat lukijan odotuksia tietynlaisille narratiiveille. Potentiaalia käsitellään sen kertymisen mekaniikan kautta ottaen huomioon lukijan merkityksen potentiaalin huomaamisessa ja siihen reagoinnissa. Lopuksi tarjotaan esimerkkinä tulkinta potentiaalista karnevalismiin The Adventure Zonessa
