Images of the future of Estonian education

Teaching is by its core a very future-oriented profession. Teaching aims to prepare the next generation to succeed in life and to create their future. However, how well do the professional teachers consider alternative futures and understand what causes them to anticipate the future in a certain way? This study explored the futures orientation and images of the future of Estonian basic school teachers. Futures Studies methods were used to develop the participating teachers' futures literacy and to uncover their hidden assumptions regarding the future of the Estonian school by 2040. The primary research material (both individual and collaborative results) was collected from the participants of the participatory future-oriented workshop held in April 2019 in Tallinn, Estonia. The questionnaire questions were based on the Six Basic Futures Questions (Inayatullah 2008) and analyzed through the prism of will, fear, hidden assumptions, preferred futures, alternatives, next steps to elaborate on the teachers' futures thinking. The images of the future created by the two participating groups explored the probable, possible, preferable, and unpreferable futures of the Estonian school in 2040. These images of the future represent the topics teachers have encountered in their daily teaching practices or the surrounding environment. For example, the role of technology in the images of the future is sometimes controversial. In some images, it acts as an enabler. In others, as an evil dictator. The rapid technological changes cause the uncertainty of its impacts on learning and the human psyche, which are mirrored in the images of Estonian education in 2040. Both groups also created a vision for their group based on their preferred image of the future. The first group envisioned a sustainable and participatory school. The second group envisioned a future where students’ entrepreneurial skills are enhanced, and life-long learning helps students succeed in life. These visions represent the local level of visioning. They were compared to the national level vision (Smart and Active Estonia 2035) and global level vision (OECD's Vision of Education 2030) for similarities and differences. This study aimed to depict multiple images of the future of Estonian education with special attention given to developing the teachers’ futures thinking and futures literacy during the participatory future-oriented workshop.Kuinka hyvin opettamisen ammattilaiset kuitenkin harkitsevat vaihtoehtoisia tulevai-suuksia ja ymmärtävät, mikä saa heidät ennakoimaan tulevaisuutta tietyllä tavalla? Tässä tutkimuksessa tutkittiin virolaisten peruskoulun opettajien tulevaisuuden suuntautumista ja tulevaisuudenkuvia. Tulevaisuudentutkimuksen oppimismenetelmiä käytettiin osallistuvien opettajien tulevaisuuden lukutaiton kehittämiseksi ja virolaisen koulun tulevaisuuskuvien työstämiseksi. Tutkimusmateriaali (sekä yksilölliset kyselytulokset että ryhmätyötulokset) kerättiin huhtikuussa 2019 Tallinnassa, Virossa pidetyn osallistavan tulevaisuudentyöpajan osal-listujilta. Kyselykysymykset perustuivat kuuteen tulevaisuuskysymykseen (Inayatullah 2008) ja vastauksia analysoitiin läpi tahdon, pelon, piilotettujen olettamusten, toivottujen tulevaisuuksien, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja seuraavien vaiheiden prisman opettajien tulevaisuusajattelun tarkentamiseksi. Kahden osallistuvan ryhmän luomat tulevaisuuskuvat tutkivat Viron koulun todennäköisiä, mahdollisia, toivottuja ja epätoivottuja tulevaisuuksia vuonna 2040. Nämä tulevaisuuskuvat peilasivat teemoja mitä opettajat ovat kohdanneet osana jokapäiväistä opetustyötä tai yleisesti ympäristöstä. Esimerkiksi teknologian rooli tulevaisuuskuvissa on kiistanalainen. Osissa tulevaisuus-kuvissa teknologia esiintyy mahdollistajana, toisissa ilkeänä diktaattorina. Nopeisiin teknologisiin muutoksiin liittyy epävarmuus niiden vaikutuksesta. Molemmat ryhmät loivat myös vision ryhmälleen haluamansa tulevaisuuskuvan pe-rusteella. Nämä visiot edustavat paikallista visioinnin tasoa, ja niitä verrattiin sekä kan-sallisen tason (Älykäs ja Aktiivinen Viro 2035-visio) että globaalin tason (OECD: n visio koulutuksen tulevaisuudesta vuoteen 2030) visioihin yhtäläisyyksistä ja eroista. Työpajan tulosten analyysi paljasti joitain piilotettuja oletuksia, joita näillä opettajilla oli Viron koulun tulevaisuuteen liittyen. Tulevaisuuskuvat puolestaan paljastivat myös, että ne muodostuvat usein jokaisen yksilön omien ominaisuuksien sekä heidän ympäristöstään saatujen tietojen ja sosiaalisten kokemusten perusteella, jolloin tuloksena on tulevaisuuskuvat, jotka koostuvat mediasta, tutkimuspapereista ja muista tiedoista peräisin olevista tietoista ja omista kokemuksista. Tulevaisuuskuvat heijastavat myös Viron nykyaikaisen koulujärjestelmän huolestuttavia puolia (opettajien väestön harmaantuminen, resurssien ja tuen puute). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli korostaa opettajaväestön tulevaisuuslukutaidon merkitystä tietoisena keinona pohtia ja valmistautua vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin

ARCH 14 - International Conference on Research on Health Care Architecture - November 19-21, 2014, Espoo, Finland - Conference Proceedings

Healthcare Architecture has grown rapidly in recent years. However, there are still many questions remaining. The commission, therefore, is to share the existing research knowledge and latest results and to carry out research projects focusing more specifically on the health care situation in a variety of contexts. The ARCH14 conference was the third conference in the series of ARCH conferences on Research on Health Care Architecture initiated by Chalmers University. It was realized in collaboration with the Nordic Research Network for Healthcare Architecture .It was a joint event between Aalto University, Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) and National Institute of Health and Welfare (THL International).The conference gathered together more than 70 researchers and practitioners from across disciplines and countries to discuss the current themes

Rinnavähi oluline põhjus on progesteroon ja ovulatoorsed tsüklid, mitte östrogeen

Eesti Arst 2024; 103(3):142–14

Influencing sustainable consumption : a case of KeepCup

Sustainable consumption and marketing efforts that can support it are important topics for further research. This thesis provides an insight into consumer behavior through exploration of attitudes, their components and their possible change through persuasive communication/marketing tactics toward more sustainable consumption habits. Attitudes form a part of consumer behavior that is affecting the purchasing of goods and services in many different ways and, as such, provides a topic for any marketer and salesperson who wishes to understand the background of consumer’s intentions better. The case of KeepCup explores these issues through a sustainable product somewhat known to Finnish consumers. Ecological value base and persuasion knowledge of the consumers was examined through questionnaire distributed to an international sample of respondents, with majority of respondents origining from Finland. Research findings reported moderate consensus in statements regarding sustainable consumption, KeepCup and knowledge of persuasion agents – the opionions tended to vary among the respondents whereas most commonly, the average respondent did not clearly know what to think about sustainability and its connection to their own consumption habits. Factors that influenced attitude change towards KeepCup tend to be the product’s ecological features, design and convenience, as well as, extra incentives for purchasing an ecological cup were price, a need and more information about the product. All in all, there are many factors to consider when trying to market a sustainable product to consumers since individuals and their perceptions differ. Understanding the basic consumer behavior in connection with the role of ecological values and attitudes toward sustainability is thus important. KEYWORDS:Kestävä kulutus ja sitä tukevat markkinointikeinot ovat tärkeitä aiheita tuleville tutkimuksille. Tämä opinnäytetyö tarjoaa tietoa kuluttajakäyttäytymisestä käsitellen asenteita, niiden osa-alueita ja niiden mahdollista muutosta suostuttelevan kommunikoinnin/markkinointikeinojen kautta kestävämpään kulutukseen. Asenteet ovat kuluttajakäyttäytymisen osa-alue joka vaikuttaa ostopäätökseen monin tavoin ja siten, tarjoaa jokaiselle markkinoijalle ja myyntihenkilölle aiheen minkä kautta tutustua perusteellisemmin kuluttajan aikomuksiin. Case KeepCup tutkii niitä asioita suomalaisille jossain määrin tutun kestävän tuotteen näkökulmasta. Ekologinen arvopohja ja kuluttajien tietämys suostuttelusta tutkittiin kansainväliselle vastaajakunnalle jaetun kyselyn avulla, vaikka enemmistö vastaajista olikin suomalaisia. Tutkimuksen tulokset kertovat kohtalaisesta yksimielisyydestä kestävään kulutukseen liittyvissä lausunnoissa, KeepCupista ja suostuttelun agenttien tunnistamisesta – mielipiteet olivat monipuolisia kun taas keskiverto kuluttaja ei selvästikään tiennyt mitä ajatella kestävyydestä ja sen yhteydestä heidän omiin kulutustottumuksiin. Tekijät jotka vaikuttivat asennemuutokseen KeepCupin suhteen olivat sen ekologiset ominaisuudet, muotoilu ja mukavuus, niiden lisäksi muut kannustimet ekologisen kupin ostamiseen olivat hinta, tarve ja lisätieto tuotteesta. Kaiken kaikkiaan, tekijöitä jota täytyy miettiä kestävän tuotteen markkinoinnissa on monia, koska ihmiset ja heidän havaintokyvyt ovat erilaiset. Perus kuluttajakäyttäytymisen ymmärtäminen ekologisten arvojen ja kestävyyden liittyvien asenteiden näkökulmasta on sen takia tärkeä. ASIASANAT

Des élèves heureux : réflexion sur la joie à l'école à partir de quelques textes littéraires

Hereditaarne spastiline parapleegia (HSP) on rühm harva esinevaid neurodegeneratiivseid haigusi, millele on iseloomul ik jalgade progresseeruv spastilisus hüperrefl eksiaga. Maailmas on vähe uuringuid, mis spetsiifi liselt ja süsteemselt seda haigust käsitleks. Eestis puudusid HSP-uuringud seni üldse. Nüüd valminud uuringust selgus, et HSP levimus Eestis on 4,4 juhtu 100 000 inimese kohta. Geeniuuringu tulemusena avastati kümme uut varem kirjeldamata muutust haigust põhjustavas SPAST geenis ning kirjeldati nende haigete fenotüüpe. Esmakordne tervisega seotud elukvaliteedi uuring tõestas, et HSPga inimestel esinev elukvaliteedi halvenemine on seostatav peamiselt füüsilise toimetulekuga. Eesti Arst 2010; 89(3):165−17