Masennuspotilaan tunnistaminen ensihoidossa : Tarkistuslista sairaanhoitajaopiskelijoille

Masennus on yleinen sairaus, mutta terveydenhuollon ammattilaisillakin on vaikeuksia tunnistaa masennusoireet. Masennus heikentää elämänlaatua, sairaudesta parantuneella ihmisellä on alttius sairastua uudelleen ja pitkittyessään masennus saattaa pahentua. Psykiatrisen avohoidon käyttö lisääntyy ja hoitoajat lyhenevät. Tämän vuoksi masennuspotilaita kohdataan ensihoitotehtävillä koko ajan enemmän. Tutkimusten mukaan masennuspotilaat kuormittavat ensihoidon resursseja eikä ensihoidon työympäristössä ole ollut käytössä systemaattista työkalua masennuspotilaan kohtaamiseen ja tutkimuksista on ilmennyt tarve tällaiselle työkalulle. Opinnäytetyö toteutettiin viisivaiheisena tuotekehitysprosessina. Tarkoituksena oli toteuttaa masennuspotilaan tunnistamista helpottava tarkistuslista. Tarkistuslista laadittiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen asiantuntijuuden kehittymisen harjoittelua ensihoidossa suorittaville sairaanhoitajaopiskelijoille. Tavoitteena oli helpottaa opiskelijoita masennuspotilaan haastattelussa, päätöksenteossa, työdiagnoosin muodostamisessa sekä hoitoon ohjaamisessa. Tuotekehitysprosessi alkoi kehittämistarpeen tunnistamisvaiheella, jossa kävi ilmi, että sairaanhoitajaopiskelijoilla on vaikeuksia tunnistaa masennusoireita. Ideointivaiheessa tarkasteltiin ensihoitoon suunniteltuja tarkistuslistoja benchmarking-menetelmällä. Näitä tietoja hyödynnettiin luonnosteluvaiheessa, jossa tehtiin lisäksi tiedonhakua. Kehittelyvaiheessa tarkistuslista toteutettiin ja tuotokselle suoritettiin esitestaus. Viimeistelyvaiheessa tarkistuslista oli sairaanhoitajaopiskelijoiden testauksessa ja heiltä saadut palautteet analysoitiin teemoittelemalla. Opiskelijoilta kerättyjen palautteiden perusteella toteutettu tarkistuslista todettiin hyödylliseksi ja soveltuvaksi apuvälineeksi masennuspotilasta kohdattaessa. Lisäksi sairaanhoitajaopiskelijat ehdottivat tarkistuslistan hyödyntämistä laajemminkin terveydenhuollon yksiköissä potilaita kohdattaessa sekä tarkistuslistan hyödyntämistä ensihoidon sähköisissä tietojärjestelmissä. Sairaanhoitajaopiskelijat mainitsivat kehitysideana pienempikokoisemman ja asiasisällöltään tiiviimmän tarkistuslistan kehittämisen. Jatkotutkimusehdotukseksi nousi sairaanhoitajaopiskelijoiden mainitsemien kehitysideoiden lisäksi mahdollinen tarkistuslistan käytettävyyden ja hoitoonohjauksen tarkastelu sen jälkeen, jos tarkistuslista tulisi konkreettiseen käyttöön ensihoitotehtävillä. Tarkistuslistan hyötyjä voisi myös testata simuloiduissa masennuspotilaiden kohtaamistilanteissa.Depression is a common illness, yet poorly recognized even by healthcare professionals. Depression impairs the quality of life, may exacerbate if prolonged and patients already cured from this illness are vulnerable to develop depression symptoms again later in life. Psychiatric outpatient care is increasing, and the treatment times are shortening. Hence paramedics are encountering an increasing number of patients with depression symptoms. According to research, depression patients burden the resources of emergency services. There has not been a systematic tool for encountering depression patients in the emergency working environment and earlier research has exposed a need for this kind of tool. This thesis was executed as a five-phase product development process with the purpose of producing a checklist to help recognize depression patients. The objective was to help nursing students to interview depression patients, make decisions, form field diagnoses and refer to treatment. The checklist was designed for the nursing students carrying out their practical training for expertise development in emergency services dispatch at the Savonlinna campus of South-Eastern Finland University of Applied Sciences. The first phase was recognizing the problem during which it was discovered that nursing students have difficulties recognizing depression symptoms. In the ideation phase benchmarking was used to examine checklists already designed for emergency services. This data was utilized in the sketching phase which also included information retrieval. In the development phase the checklist was executed, and a preliminary testing was performed. In the finishing phase nursing students tested the checklist and gave feedback which was analyzed by thematic analysis. Feedback from the nursing students indicated that the implemented checklist is a useful and applicable tool for interviewing depression patients. Furthermore, the nursing students suggested utilizing the checklist more extensively in health care units when encountering patients and pointed out that the checklist could also be utilized in the electronic information systems used by the emergency services. As an improvement idea, the nursing students mentioned developing a smaller-sized and more concise checklist. In addition to the development ideas mentioned by the nursing students, another subject for a follow-up research would be examining the usefulness of the checklist after a longer period of use at the emergency services. The benefits of the checklist could also be tested in encounter simulations for interviewing depression patients