Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication

Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication was launched in April 2019 by Federation of Finnish Learned Societies, Committee for Public Information, Finnish Association for Scholarly Publishing, Universities Norway & European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities. https://doi.org/10.6084/m9.figshare.7887059 This presentation includes the main recommendations of the Helsinki Initiative, evidence of multilingual schoarly and science communication practices, global journal landscape and language biases in assessment, policy work recognizing the importance of multilingualism in open science and responsible research assessment, and key take-aways.Presentation for the Language Council of Norway during their visit at the Federation of Finnish Learned Societie

Julkaisufoorumi ja rahoitus- ja arviointijärjestelmien muutokset Pohjoismaissa ja Euroopassa

Yliopistojen rahoitus- ja arviointijärjestelmät ovat muutoksissa Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. Tämä avaa Suomessa hyvän aikaikkunan kehittää myös Julkaisufoorumia ja sen tuottamaa JUFO-luokitusta, joka on ollut vuodesta 2015 lähtien sidoksissa yliopistojen rahoitusmalliin

Julkaisufoorumi vaikuttavuuden ja avoimuuden näkökulmasta

Korkeamman Julkaisufoorumi-luokan lehdissä julkaistu suomalainen tutkimus on kokonaisuutena huomattavasti vaikuttavampaa kuin alemman tasoluokan lehdissä julkaistu tutkimus. Avoimuuden hyödyt toteutuvat parhaiten, jos yliopistojen rahoitusmalli kannustaa sekä julkaisemista tiedeyhteisön arvostamissa korkeatasoisissa julkaisukanavissa että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta

Tieteellisten julkaisukanavien tasoluokitus: Julkaisufoorumi-hankkeen (2010-2012) loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2010-2012 käyttämässä yliopistojen valtiorahoitusmallissa yhtenä indikaattorina on käytetty tieteellisiä julkaisuja, joiden perusteella on jaettu noin 2 % rahoituksesta. Yliopistojen piirissä on yleisesti pidetty ongelmana sitä, että tässä ja sitä edeltäneessä mallissa ratkaisevaa on ollut julkaisujen määrä eikä laatu. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto otti pohdittavaksi miten julkaisujen laatu voitaisiin ottaa huomioon rahoituksen perusteena, ja sen asettama työryhmä laati vuonna 2009 suunnitelman tieteellisten julkaisujen laadunarvioinnin kehittämiseksi. Työryhmä esitti ” tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarvioinnin kehittämiseksi julkaisuforumiin perustuvan järjestelmän” eli tieteellisten lehtien, julkaisusarjojen ja kustantajien tasoluokituksen luomista Suomeen Norjan ja Tanskan esimerkkien mukaisesti. Tieteellisten seurain valtuuskunta perusti Julkaisufoorumi-hankkeen toukokuussa 2010 ja asetti sille ohjausryhmän ja sihteeristön. Hankkeen kestoksi päätettiin 1.8.2010-29.2.2012

Julkaisufoorumi-luokituksen päivitysarviointi 2022

Vuoden 2023 alusta julkaistiin uusi Julkaisufoorumi-luokitus. Tässä raportissa kuvataan luokituksen toteutus ja pääpiirteet. Raportissa kuvataan JUFO:n tausta, ylläpito ja toiminta, vuonna 2022 toteutetun tasojen 2 ja 3 uudelleenarvioinnin kriteerit ja -prosessit, vuoden 2023 luokituksen ominaisuudet, sekä yliopistojen julkaisutoiminnan keskeiset muutokset 2016−2021

Paljonko on paljon?

Bibliometrisen tutkimuksen näkökulmia yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisukäytäntöihin Maailmassa julkaistaan jo noin kaksi ja puoli miljoona tieteellistä artikkelia vuosittain. Julkaisutulvasta puhuminen synnyttää kuvan alituiseen julkaisevista tutkijoista. Julkaisumäärät eivät ole kuitenkaan lisääntyneet suhteessa tutkijoiden lukumäärään. Pikemminkin on kyse tutkimusjärjestelmien laajenemisesta kuin yksittäisten tutkijoiden julkaisutuottavuuden kasvusta. Lisäksi artikkelien tekijämäärät ovat kasvussa eli tutkijat kirjoittavat yhä useammin julkaisuja kollegoidensa kanssa. Julkaisutuottavuuden arvioinnissa olennaiset erot tieteenalojen välillä liittyvät yhteiskirjoittamisen, kirjajulkaisemisen, sekä kotimaiselle ja kansainväliselle yleisölle kirjoittamisen tyypillisyyteen. Erot tieteenalojen välillä ovat huomattavia

Panosten määrittely vaikuttaa tuottavuuslaskennan tuloksiin

Artikkelimme päätarkoituksena oli kuvata julkaisujen laskentatavan vaikutusta tieteenalojen väliseen tuottavuusjärjestykseen. Kysymys on siitä, kuinka tuottavilta eri alojen tutkijat näyttävät toisiinsa verrattuna, mikäli yhteisjulkaisut lasketaan kokonaisina kaikkien niihin osallistuneiden tutkijoiden tuotoksiksi tai ositettuina kaikkien tekijöiden lukumäärällä. Janne Kotiahon kritiikki kohdistuu kahteen asiaan: ensinnä kysymykseen siitä, kuinka hyvin esittämämme tuottavuusluvut kuvaavat vuositason julkaisutuottavuutta, toiseksi keskiarvojen käyttöön vinojen aineistojen kuvaamisessa