Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication

Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication was launched in April 2019 by Federation of Finnish Learned Societies, Committee for Public Information, Finnish Association for Scholarly Publishing, Universities Norway & European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities. https://doi.org/10.6084/m9.figshare.7887059 This presentation includes the main recommendations of the Helsinki Initiative, evidence of multilingual schoarly and science communication practices, global journal landscape and language biases in assessment, policy work recognizing the importance of multilingualism in open science and responsible research assessment, and key take-aways.Presentation for the Language Council of Norway during their visit at the Federation of Finnish Learned Societie

Julkaisufoorumi ja rahoitus- ja arviointijärjestelmien muutokset Pohjoismaissa ja Euroopassa

Yliopistojen rahoitus- ja arviointijärjestelmät ovat muutoksissa Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. Tämä avaa Suomessa hyvän aikaikkunan kehittää myös Julkaisufoorumia ja sen tuottamaa JUFO-luokitusta, joka on ollut vuodesta 2015 lähtien sidoksissa yliopistojen rahoitusmalliin

Julkaisufoorumi vaikuttavuuden ja avoimuuden näkökulmasta

Korkeamman Julkaisufoorumi-luokan lehdissä julkaistu suomalainen tutkimus on kokonaisuutena huomattavasti vaikuttavampaa kuin alemman tasoluokan lehdissä julkaistu tutkimus. Avoimuuden hyödyt toteutuvat parhaiten, jos yliopistojen rahoitusmalli kannustaa sekä julkaisemista tiedeyhteisön arvostamissa korkeatasoisissa julkaisukanavissa että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta

Paljonko on paljon?

Bibliometrisen tutkimuksen näkökulmia yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisukäytäntöihin Maailmassa julkaistaan jo noin kaksi ja puoli miljoona tieteellistä artikkelia vuosittain. Julkaisutulvasta puhuminen synnyttää kuvan alituiseen julkaisevista tutkijoista. Julkaisumäärät eivät ole kuitenkaan lisääntyneet suhteessa tutkijoiden lukumäärään. Pikemminkin on kyse tutkimusjärjestelmien laajenemisesta kuin yksittäisten tutkijoiden julkaisutuottavuuden kasvusta. Lisäksi artikkelien tekijämäärät ovat kasvussa eli tutkijat kirjoittavat yhä useammin julkaisuja kollegoidensa kanssa. Julkaisutuottavuuden arvioinnissa olennaiset erot tieteenalojen välillä liittyvät yhteiskirjoittamisen, kirjajulkaisemisen, sekä kotimaiselle ja kansainväliselle yleisölle kirjoittamisen tyypillisyyteen. Erot tieteenalojen välillä ovat huomattavia

Monitieteisen tutkimuksen asema Julkaisufoorumi-luokituksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuoreessa ”Tutkimuksen monitieteisyys ja laatu” -selvityksessä tarkastellaan monitieteisen julkaisemisen kehitystä ja suhdetta tutkimuksen laatuun Web of Science -julkaisu- ja viittausaineiston, OKM-julkaisuaineiston sekä Julkaisufoorumi-luokituksen perusteella (Muhonen ym. 2016). Tässä katsauksessa keskitymme erityisesti Julkaisufoorumia koskevien tulosten esittelyyn. Julkaisufoorumi-luokituksen, samoin kuin kansainvälisten lehti-rankingien ja tutkimuksen arviointien, on arveltu suosivan yksitieteistä tutkimusta monitieteisen tutkimuksen kustannuksella (ks. esim. Adams ym. 2007; Rafols ym. 2012). Julkaisukanava-luokitusten suhdetta tutkimuksen monitieteisyyteen ja laatuun ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu kaikki tieteenalat kattavilla julkaisu- ja luokitusaineistoilla. Tulosten perusteella Julkaisufoorumi-luokitus ei merkittävästi suosi tai syrji sen paremmin monitieteistä kuin yksitieteistäkään tutkimusta. Tieteidenvälisyyde

Panosten määrittely vaikuttaa tuottavuuslaskennan tuloksiin

Artikkelimme päätarkoituksena oli kuvata julkaisujen laskentatavan vaikutusta tieteenalojen väliseen tuottavuusjärjestykseen. Kysymys on siitä, kuinka tuottavilta eri alojen tutkijat näyttävät toisiinsa verrattuna, mikäli yhteisjulkaisut lasketaan kokonaisina kaikkien niihin osallistuneiden tutkijoiden tuotoksiksi tai ositettuina kaikkien tekijöiden lukumäärällä. Janne Kotiahon kritiikki kohdistuu kahteen asiaan: ensinnä kysymykseen siitä, kuinka hyvin esittämämme tuottavuusluvut kuvaavat vuositason julkaisutuottavuutta, toiseksi keskiarvojen käyttöön vinojen aineistojen kuvaamisessa

Kyseenalaisia julkaisukanavia arvioitiin uudelleen Julkaisufoorumissa

Kevään 2019 aikana Julkaisufoorumissa arvioitiin uudelleen 81 tasolla 1 ollutta julkaisukanavaa, jotka esiintyivät Cabellsin mustalla listalla ja DOAJ:sta poistettujen julkaisukanavien listalla. Julkaisukanavista 72 laskettiin tasolle 0. Julkaisufoorumissa arvioiduista lehdistä noin 1 % esiintyi mainituilla mustilla listoilla, valtaosa tasolla 0. Vuosina 2011–17 julkaistuista vertaisarvioiduista artikkeleista 0,4 % oli julkaistu Cabellsin ja DOAJ:n epäilemissä lehdissä