"Jalanjälki paha, kädenjälki hyvä" : Ilmastoviisaan asumisen arvojen rakentuminen aikakausmediassa

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kotitaloudet tuottavat tuoreen selvityksen mukaan kuntien kulutuspäästöistä jopa 83 prosenttia, ja kotitalouksien päästöistä suurimman osan eli 25 prosenttia tuottaa asuminen. Mielipiteet asumisen normeista määrit-tyvät yhteiskunnassa jaettujen arvojen ja normien kautta, ja viestinnässä tulisi suosia ilmas-tonmuutoksen linkittämistä arvoihin, motivaatioon ja maailmankuviin. Aikakauslehdillä on suuri rooli muun muassa sosiaalisten muutosten käynnistäjänä, joten on kiinnostavaa, millai-sena ilmiönä ilmastoviisas asuminen näyttäytyy ja millaisia arvoja lehdet vahvistavat. Ilmasto-viisaalla asumisella tarkoitan asumista, jolla on alhaiset kasvihuonekaasupäästöt. Tavoitteenani on tarkastella, miten ilmastoviisaaseen asumiseen liittyviä arvoja tuotetaan asumisen, rakentamisen ja puutarhanhoidon erikoislehdissä. Aineistona on 55 verkkojuttua, jotka on julkaistu Meidän Talo -verkkolehdessä ja Meillä kotona -verkkosivustolla vuosina 2010–2020. Juttujen yhteinen nimittäjä on ilmastoviisas asuminen. Aineisto on osa ilmastonmuutoksen ja segregaation haasteita tutkivan DeCarbon Home -hankkeen mediamateriaalia. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu median ja arvojen ilmasto-viestinnällistä roolia koskevaan aiempaan tutkimukseen. Menetelmäkehyksenä on sisäl-lönanalyysi ja lingvistinen analyysi, joiden avulla tunnistan aineistosta arvoja ja niiden kielellis-tä rakentumista. Sisällönanalyysiä ohjaavana teoriana hyödynnän Schwartzin arvoteoriaa ja tulkinnassa myös Rokeachin arvoteoriaa. Analyysini tuloksena on, että arvoulottuvuuksista yleisimpiä olivat avoimuus muutokselle ja itsensä ylittäminen. Yleisin arvotyyppi oli universalismi. Avoimuus muutokselle -arvoulottuvuus rakentuu aineistossani muun muassa omista tavoitteiden ja ihanneasumisen kuvauksista. Itsensä ylittämisen arvoulottuvuus rakentuu sekä ihmisten että maapallon hy-vinvoinnista huolehtimisen kuvauksina. Säilyttämisen arvoulottuvuus rakentuu muun muassa maltillisuuden ja rajojen tunnistamisen kuvauksina, ja suoriutumisen arvoulottuvuus puoles-taan älykkyyden, kyvykkyyden ja kunnianhimon kuvauksina. Lisäksi tunnistin aineistosta sääs-tämiseen liittyviä arvoja. Aineistossa painottuvat yhteisölliset arvot yksilöllisten sijaan. Aineistoni aikakauslehdet vahvistavat tutkimustulokseni mukaan ilmastoviisaan asumisen myönteisiä arvoja. Niiden korostumista selittää vahvimmin se, että aikakauslehdet ovat luki-jalähtöisiä ja heijastelevat kohdeyleisönsä tiedon ja inspiraation tarvetta aikana, jolloin tietoi-suus ympäristöongelmista on lisääntynyt ja kestävä elämäntapa noussut trendiksi. Tämä tut-kimus osoittaa, että aikakauslehdet voivat paitsi lisätä ympäristötietoisuutta ja kannustaa lukijoitaan omaksumaan kestäviä asumiskäytäntöjä, myös vaikuttaa aikansa trendeihin ja osallistua sitä kautta ilmastonmuutoksen torjumiseen

Neuvolalääkärit työstään: Moniammatillinen yhteistyö parantunut

LÄHTÖKOHDAT Neuvolatyön ohjausta, toimintatapoja ja seurantaa on kehitetty 2000-luvulla aiempaa systemaattisemmin. MENETELMÄT Sähköiseen kyselyyn vastasi 123 neuvolalääkäriä. TULOKSET Lääkärit arvioivat toimintaedellytysten pysyneen enimmäkseen ennallaan kolmena edeltävänä vuonna. Tärkeimpinä kehittämiskohteina pidettiin henkilöstövoimavaroja, yhteistyötä muiden lapsiperhetyötä tekevien tahojen kanssa ja asiakastietojen kirjaamista. PÄÄTELMÄT Moniammatillinen yhteistyö on vahvistunut, mutta sitä tarvitaan lisää etenkin sosiaalihuollon kanssa. Henkilöstövoimavarat on turvattava. Lääkärien työn edellytyksiä voidaan parantaa kehittämällä johtamista ja tietojärjestelmien käytettävyyttä.</p

Prognostic Value and Changes of Auditory Brain Stem Response in Children With Bacterial Meningitis in Luanda, Angola

Objective:To assess the role of single and repeated auditory brain stem response (ABR) in predicting mortality and severe neurological injury among children having bacterial meningitis (BM) in Luanda, Angola.Methods:The morphology of ABR traces of 221 children (aged 2?months to 12?years) from admission day was analyzed and compared with age-matched normative data. Absence and delay of traces were compared with mortality and mortality or severe neurological injury in subgroup analyses. Outcome was also evaluated with repeated ABR of 166 children based on presence or absence of responses at 80?dB nHL (normal hearing level) stimulation level.Results:Individually, the absence of typical ABR waveform did not signify poor outcome. At the group level, latencies and interpeak latencies (IPLs) were significantly prolonged among patients with BM in comparison with controls, and the prolongation correlated with higher mortality or severe neurological sequelae.Conclusions:We confirmed the effect of BM on neural conduction time in auditory pathway. However, ABR in similar settings seems not useful for individual prognostication, although at the group level, delayed latencies, IPLs, or both associated with poorer outcome.Peer reviewe

Regulatory control of naturally occurring radioactive material (NORM) in the Nordic countries : Report from working group Nordic NAT

Radiological risks associated with naturally occurring radioactive materials (NORM) have been fully recognized in recent decades, and hence, resulted in the integration of NORM radiation protection requirements within the EU Directive 2013/59 and IAEA BSS (2014). Still, it has been internationally emphasized that NORM-related knowledge gaps and uncertainties might present issues in coping with the existing regulatory requirements during their transposition and implementation into national legislations and regulatory frameworks. Therefore, NORM is one of the main subjects in the recently formed Nordic working group on natural ionizing radiation (WG Nordic[1]Nat). NORM regulatory approaches for radiation protection control, possibilities for collaboration, scientific projects and joint research, monitoring programmes, communication issues, etc. are considered within the group, based on the defined mandate. The current report is a result of the first joint WG Nordic-Nat activity related to NORM, and it provides an overview of national legislations, regulatory approaches and practices concerning NORM across Nordic countries i.e., Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden. Denmark, Finland and Sweden are member states of the European Union (EU), and hence, the Council Directive 2013/59/Euratom (EU BSS) containing NORM specific requirements has been adopted and implemented in the legislation of these countries. Although Norway and Iceland are not member states of the EU, and thus not bound by the EU BSS, legislation and regulatory approaches for NORM have also been developed in these countries according to the international standards and specific country circumstances. Both differences and similarities related to the legislation, adopted regulatory control approaches for handling of NORM in the industries, NORM waste management and disposal as well as for environmental discharge control have been seen across Nordic countries, and are presented in this report. Furthermore, a provided description of the approahes in regulatory control of NORM-processing industries, NORM waste and pollution in the Nordic countries allows an identification of the common interest for NORM specific issues. The potential topics for future WG Nordic-Nat collaboration have been identified as (a) use of dose criteria for exemption and clearance of NORM and NORM industries from notification and authorization; (b) safety and environmental assessments for radioactive NORM waste disposal and discharge; (c) regulatory control of multi[1]contaminants in NORM waste; (d) environmental monitoring in NORM processing industries and disposal sites; (e) inspections in facilities involving NORM; (f) NORM legacy sites and remediation; (g) stakeholder engagement and risk communication in NORM; (h) transboundary movement of NORM waste for disposal and NORM contaminated materials for processing, and finally, (i) potential update of Nordic flag book - publication “Naturally Occurring Radiation in the Nordic Countries (Recommendations, 2000)

"Että pystyis parhaita käytäntöjä jakaa" : kokeneiden ammattivalmentajien kokemuksia työhyvinvoinnista

Urheiluvalmennuksen ammattimaistumisen myötä työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet entistä vahvemmin esille. Huipputasolla valmentaminen on erityisen rankkaa, koska ammattivalmentajilla on monenlaisia rooleja työssään, heiltä ja heidän urheilijoiltaan vaaditaan koko ajan huippusuorituksia, ammattivalmentajat tekevät pitkiä työtunteja ja työhön liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä, kuten urheilijoiden terveyteen ja menestymiseen liittyviä tekijöitä, jotka heijastuvat myös urheiluvalmentajan asemaan ja työpaikan pysyvyyteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kokeneiden ammattivalmentajien työhyvinvointia. Syksyllä 2018 kartoitettiin ammattivalmentajien työhyvinvoinnin nykytilaa kyselylomakkeen avulla. Sähköisenpalvelun kautta lähetettyyn alkukyselyyn vastasi viisikymmentä (N=50) Nuorten Olympiavalmentajaa (NOV). Kyselylomake pohjautui pohjoismaiseen työhyvinvointikyselyyn (QPS-Nordic-ADW). Tietoja käytettiin kuvailemaan lähtötilannetta prosenttijakaumin. Tämän jälkeen tietoja syvennettiin teemahaastatteluin (N=6). Haastatteluaineiston analysoinnissa käytetttiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Alkukartoituksessa ammattivalmentajat arvioivat terveytensä pääosin hyväksi. Lähes kaikki raportoivat kuitenkin eriasteisista stressikokemuksista. Haastatteluissa ammattivalmentajat kertoivat heitä kuormittavan erityisesti organisaatioiden hallintotavat, työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen, henkilökohtaisen tuen ja palautteen puute, yksinäinen työskentelyote, päätösten tekemisen vaativuus, sisäiset ja ulkoiset odotukset sekä urheilijoiden huolet. Lisäksi he kokivat raportoinnin ja teknologisen kehityksen lisänneen työn kuormitustekijöitä viimeisten vuosien aikana. Haasteista huolimatta ammattivalmentajat suhtautuivat positiivisesti tulevaisuuteensa. Ammattivalmentajat kokivat elämänkokemusten ja avointen vuorovaikutussuhteiden auttaneen heitä ylläpitämään työhyvinvointiaan. Etukäteissuunnittelu vähensi koettua ristiriitaa työn ja vapaa-ajan välillä. Aito ja välittävä työyhteisö oli ammattivalmentajille tärkeä voimavaratekijä. Ammattivalmentajat olivat aktiivisia työhyvinvoinnin edistäjiä. Toiminnallaan he pyrkivät edistämään sekä omaa että koko työyhteisön työhyvinvointia. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa monipuolisesti urheiluvalmentajien työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kehittämistyötä tulisi toteuttaa yhteiskehittämisenä ammattivalmentajien työnantajien, kollegoiden, koulutustahojen ja urheiluvalmentajien kesken. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kehittämistyössä kannattaa hyödyntää erityisesti ammattivalmentajien kokemuksia ja vahvistaa urheiluorganisaatioissa toimivien jäsenten vuorovaikutussuhteita.Occupational health is under a big interest result of sport coaching professionalism. At the top elitesport coaching is particularly challenging because sports coaches have many different roles, they have lot of demands with their athletes, they are working long hours and there are lots of insecurity factors such as athletes health and success which will reflect also to sport coaches. The purpose of thesis was to describe sport coaches occupational health through experienced professional sport coaches. Thesis was divided in two parts. Purpose of the first part was to examine current situation via questionnaire. Fifty (N=50) youth olympic coaches conducted questionnaire in fall of 2018. Questionnaire was based on Nordic occupational survey (QPS-Nordic-ADW). Results described current situation in percentage. In the second part of thesis went deepen via semi-structured interviews. Research was made during fall of 2018 and spring of 2019. The interviews were conducted with six (N=6) experienced professional coaches. The interviews were analyzed using the qualitative content analysis method. Professional sport coaches evaluated in questionnaire that their health was mainly in good level. Even though almost all reported different levels of stress experiences. In the interviews professional sport coaches told same kind of stress experiences as previous studies. Particularly in this study professional sport coaches were stressed about organizations management styles, how to combine work and personal life, lonely workstyle, hard decisionmaking related to sports, expectations and athletes and their concerns. In addition they had experienced growing work demands because of reporting and technological development. Despite the challenges they were looking forward to the future with positive minds. Professional sports coaches felt that life experiences and open interaction were helping them to keep up the good occupational health. Planning was reducing conflicts between work and family life. Genuine and caring work community was important resource for occupational health. Professional sport coaches were active to develop occupational health. They developed both, their own and sport organizations, occupational health with their actions. Results can be utilized versatile as developing sport coaches occupational health in the future. Developing should be done together as co-creation between sport coaches employees, colleagues, education specialists and professional sport coaches. Based on results in co-creation should use professional sport coaches experiences and strengthen interaction between members of sports organizations