How to establish a perennial legume-grass sward?

In 2002, a field experiment with split-plot design was established in Juva in order to compare the use of nurse crop to establish perennial legume grass sward in organic farming

Annual pastures, seed mixtures and supplementary feeding in organic milk production

The current study was aiming to evaluate annual legume-grass-cereal mixture as a basal feed for dairy cows under organic or other low fertiliser input systems in Nordic conditions. In additional aim was to evaluate the effect of concentrate feeding regimen in order to simplify grazing management

EXPERIENCES ON DIFFERENT TYPES OF ON-FARM RESEARCH IN EASTERN FINLAND

In Finland, as well as in many other countries, on-farm research is becoming more and more common. The reasons are many-fold. Agricultural research stations are closed down due to economical constraints and researchers want to have ‘real data’ from the farms. Advisors see on-farm research as a new and efficient tool to show farmers good practices in their production. In addition, for farmers it is an attractive way of testing suitable farming practices in the environment of their own farm

Uusia palkokasveja tarjolla rehunurmille

Puna-apila on Suomen oloissa edelleen satovarmin monivuotinen nurmipalkokasvi. Apilan viljelyä kannattaa kuitenkin katkaista tautipaineen pienentämiseksi muilla palkokasveilla. Hyviä vaihtoehtoja puna-apilalle ovat sirppimailanen, vuohenherne, alsike- ja valkoapila sekä keltamaite.vokPA

Kokemuksia yksivuotisista laidunnurmista luonnonmukaisessa maidontuotannossa

Laiduntaminen kuuluu keskeisenä osana luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon. Yksivuotiset laitumet voivat pidentää lyhyttä laidunkautta syksystä. Kesällä 1999 verrattiin kahta yksivuotista palkokasviseosta maidontuotannossa Joensuun yliopiston Siikasalmen tutkimustilalla.vokPA

Yksivuotiset nurmipalkokasvit laidunseoksissa

Yksivuotisia palkokasveja on maassamme tutkittu pääasiassa viherlannoituskasveina ja jonkin verran säilörehukasveina, mutta niistä puuttuu tutkimustietoa erityisesti laitumena. Joensuun yliopiston Siikasalmen tutkimustilalla Liperissä verrattiin kasvukaudella 1999 kompostilannoituksen ja palkokasvilajin vaikutusta yksivuotisten laidunseosten satoisuuteen, laatuun ja kasvikoostumukseen.VOKPA

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi timoteita satoisampia kolme- ja neljä kertaa kasvukaudessa niitetyissä, pitkäikäisissä nurmissa. Tämä havaittiin MTT:n kokeissa, jotka tehtiin Mikkelissä ja Jokioisilla. Kahdesti niitettäessä lajien väliset satoisuuserot olivat pienet.vokKV

Yksivuotiset virna- ja apilaseokset maistuvat hyvin karitsoille

Viljelyvarmojen ja laidunnusta kestävien monivuotisten nurmipalkokasvien vähäinen määrä on tuonut erityisesti luonnonmukaisessa tuotannossa esiin tutkimustarpeen yksivuotisten nurmipalkokasvien soveltuvuudesta laitumeen. Jokioisilla tehdyssä tutkimuksessa persianapilaa, ladinotyypppistä valkoapilaa sekä rehu- ja ruisvirnaa sisältäneet laidunseokset tuottivat runsaan ja valkuaispitoisen sadon ja soveltuivat nopeakasvuisina ja maittavina hyvin kasvavien karitsoiden lisärehuksi.VO

Akuutti ruoansulatuskanavan alaosan verenvuoto

English summaryPeer reviewe

Clinical Pathways and the Need for System Integration

Rationale, aims and objectives: Resources to deliver healthcare are getting scarce all around the world. Clinical pathways are key tools to make health delivery in clinical settings efficient. Clinical pathway design, operation and follow-up all suffer from bad information systems integration. This might badly harm the adherence to clinical pathways. We have very little research on how clinical pathways are followed. This study assesses the functioning of a clinical pathway for elderly people in a Finnish case. At the same time it documents the hardships of getting information on the patient flows in a clinical pathway. Method: To support our theoretical discussion with a real case, a case study was performed on the follow-up of clinical pathway for elderly patients in emergency care. The data is on all patients aged 75 years or more who had visited the emergency unit of the city hospital in 2006–2008 was collected. The study sample comprised 24,195 admissions. The flow of patients after the first care at the emergency unit was analyzed, collecting data from various scattered sources. Results: The results show that the planned patient pathways seem not to be followed always. Yearly about 17% of the patients were referred to the university hospital, the more expensive care, but about 74% of these referrals did not follow the agreed procedure. The excess costs of referring patients to a non-standard, more expensive clinical pathway were 2,57 Million Euros over a period of three years for the studied population of 24,195 admissions, also averaging 106 Euros per admission. The case study clearly documents that adherence to the clinical pathway in the case is not as planned, and that system integration difficulties severely harm endeavors to analyze the functioning of and adherence to the pathway. Conclusion: Clinical pathways were not followed in the case as planned and expected. Bad data because of missing system integration made the follow-up of the clinical pathway adherence in our very challenging. Follow-up information of clinical pathway flows is often hard to collect because of fragmented information systems, that are not designed to document patient flows in clinical pathways. Reasons for these conditions should be better understood and studied in more depth.publishedVersionPeer reviewe