Vaalikoneet ja rationaalinen päätöksenteko

This article analyses the potentially rationalising impact that online voting advice application (VAA) use may have on citizens’ vote choice. In other words, having used a VAA, does the user vote for a candidate which, according to the VAA, best matches her opinion profile. Certain background variables, such as the user’s interest in politics, party identification and socio-economic background can be expected to affect how much VAAs can rationalise user’s vote choice. A simple pre-test post-test quasi-experiment of 292 high school and vocational school students was used to test the hypothesis in connection with the 2006 Finnish Presidential Election. The findings suggest that using a VAA does not significantly improve the rationality of the vote choice for those users who are interested in politics and identify with a political party whereas those who are not interest in politics and do not have a strong party identification may benefit from VAA use. All in all, this study suggests that the rationalising impact of VAA use for vote choice is relatively minor

Vaalikoneet ja rationaalinen päätöksenteko

This article analyses the potentially rationalising impact that online voting advice application (VAA) use may have on citizens’ vote choice. In other words, having used a VAA, does the user vote for a candidate which, according to the VAA, best matches her opinion profile. Certain background variables, such as the user’s interest in politics, party identification and socio-economic background can be expected to affect how much VAAs can rationalise user’s vote choice. A simple pre-test post-test quasi-experiment of 292 high school and vocational school students was used to test the hypothesis in connection with the 2006 Finnish Presidential Election. The findings suggest that using a VAA does not significantly improve the rationality of the vote choice for those users who are interested in politics and identify with a political party whereas those who are not interest in politics and do not have a strong party identification may benefit from VAA use. All in all, this study suggests that the rationalising impact of VAA use for vote choice is relatively minor

Toisen asteen opiskelijat pääosin tyytyväisiä opinto-ohjauksen saatavuuteen ja riittävyyteen

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) on selvittänyt OKM:n toimeksiannosta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen määrällistä saatavuutta ja riittävyyttä sekä resursoinnin keskeisiä puutteita ja kehittämiskohteita opiskelijoiden, ohjausta toteuttavan henkilöstön ja koulutuksen järjestäjien näkökulmista.nonPeerReviewe

Tuore raportti luo pohjaa elinikäisten urasuunnittelutaitojen vahvistamiselle

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen urasuunnittelutaitojen vahvistumista eri elämänvaiheissa ja konteksteissa.nonPeerReviewe

Elinikäisen ohjauksen kaksi vuosikymmentä ja ohjauksen tulevaisuus

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella juhlistettiin KT Raimo Vuorisen uraa ja eläköitymistä ”Elinikäisen ohjauksen kaksi vuosikymmentä ja ohjauksen tulevaisuus” -seminaarilla 9. kesäkuuta 2022. Vuorisen uran keskeisiä teemoja mukaillen seminaarissa keskusteltiin elinikäisen ohjauksen ja siihen liittyvien politiikkatoimien kehityksestä Suomessa ja maailmalla. Tapahtumaan osallistui paikan päällä reilut 70 henkilöä ja suorassa verkkolähetyksessä keskusteluja seurasi yli 200 katsojaa ympäri maailman.nonPeerReviewe

Urasuunnittelutaitoja jäsentävä selvitys ja näkökulmia jatkokehittämistä varten

Tässä raportissa tarkastellaan kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen sitä, kuin- ka yksilöiden ja ryhmien urasuunnittelutaidot vahvistuvat eri elämänvaiheissa ja konteksteissa. Lisäksi kuvataan sitä, millaisilla julkisilla ja yksityisillä palveluilla voidaan tukea urasuunnittelutaitojen kehittymistä. Urasuunnittelutaidot nähdään monitahoisina, metakognitiivisina koko elämän ajan rakentuvina kompetensseina, joita yksilö kehittää vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Raportissa tarkastellaan eri maiden urasuunnittelutaitojen viitekehyksiä ja kootaan yhteen kansallisten ja kansainvälisten arviointien sekä kehittämishankkeiden kautta havaittuja urasuunnittelutaitojen osatekijöitä, jotka ovat osoittautuneet merkityksellisiksi riippumatta kansallisesta kontekstista tai ohjauspalvelujen järjestämistavoista. Tarkastelussa huomioidaan se, millaisessa yhteiskunnallisessa ja sosiokulttuurisessa kontekstissa viitekehykset on laadittu, ja arvioidaan, miltä osin esitetyillä viitekehyksillä voisi olla yhtymäpintaa Suomen kansalliseen kontekstiin. Lisäksi ra- portissa tarkastellaan ja arvioidaan sitä, millaisin eri menetelmin urasuunnittelutaitojen lähtötasoa ja kehittymistä voidaan mitata, millaisia nämä mittarit ovat tai voisivat olla ja mihin niillä pyritään. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia urasuunnittelutaitojen viitekehyksen kehittämisen tueksi Suomessa. Tämä raportti on laadittu osana KEHA-keskuksen toteuttamaa Urasuunnittelutaitojen edistämishanketta. Hanke pohjautuu Elinikäisen ohjauksen strategian 2020–2023 tavoitteisiin sekä Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen (2020) linjauksiin. Elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseen kehittämiseen on saatu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman perusteella

Ohjaustyön osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi

Tässä raportissa kuvataan Ohjaustyön osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi -hankkeen taustoja ja etenemistä sekä avataan hankkeessa tuotettujen Ohjausalan ammattilaisten osaa- miskuvausten (Vuorinen ym., 2023) sisällöllisiä perusteita ja rakennetta. Lisäksi nostetaan esiin useita eri käyttömahdollisuuksia osaamiskuvauksille ja tarkastellaan ohjausosaamisen kehitystrendejä. Osaamiskuvausten pohjalta laaditut arviointilomakkeet ammattilaisten, tiimien, verkostojen ja organisaatioiden käyttöön on julkaistu erikseen (Kettunen ym., 2023). Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) koordinoimaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksen kehittämishankekokonaisuutta, jota rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä