Out of a Tangled Skein into the International: The Development of Legal Culture

The authors examine the heterogeneous and heteronomous threads in a skein of national and international legal cultures using the Czech Republic as a case study

Out of a Tangled Skein into the International: The Development of Legal Culture

The authors examine the heterogeneous and heteronomous threads in a skein of national and international legal cultures using the Czech Republic as a case study

Green Transition through Energy Inclusion Communities and DAOs (with appended list of exemplary organizations)

This paper questions the ‘prosumeristic’ participation of individuals, communities, consumers and citizens in the green energy transition. That is, as often called for, consumers, citizens, individuals, and their groups and communities could become influential decision‐makers in energy production systems alongside the traditional model of large energy production and distribution companies. This paper defines a virtual energy inclusion community (VEICO) as a collective entity that leverages Web3‐innovations such as decentralized autonomous organizations (DAOs) with the purpose of facilitating equitable participation in energy production and consumption across different socio‐economic and geographical landscapes. Such communities purport to align with global sustainability goals and transcend traditional barriers, and to offer a more holistic and democratic approach to energy management. Although energy communities and energy‐DAOs, may not result in the achievement all of the renewable energy goals, their potential as catalysts for a more participatory energy market structure may be quite significant. The long‐term economic, market and societal potential of energy communities and their role in decentralization merits to be explored. The paper presents the example of Mari, a participant in an hypothetical VEICO, and includes an appendix listing energy‐community‐enabling DAOs. Keywords: green energy transition, energy communities, democratic participation, DAO, decentralized autonomous organizations, governance, energy market, technology, smart contracts, renewable energy, climate, community, Virtual Energy Inclusion communit

Shetlanninlammaskoiran pinnallisen varvaskoukistajan jänteen lateraalinen luksaatio

Pinnallisen varvaskoukistajan jänteen luksaatio on shetlanninlammaskoirilla yleinen sairaus. Pinnallisen varvaskoukistajan jänne pääsee luksoitumaan normaalilta paikaltaan kantaluun telaurasta jännettä stabiloivan sivusiteen revetessä tai venyessä. Tyypillinen oire on jalan ajoittainen kannattelu jänteen luksoituessa. Kantaluun matalan telauran ja tuber calcanein viistouden epäillään altistavan pinnallisen varvaskoukistajan jänteen luksaatiolle, mutta tähän mennessä julkaistussa kirjallisuudessa kantaluun rakenteen arvio on perustunut kinnernivelen dorso-plantaarikuvien silmämääräiseen arvioon, eikä objektiivisia mittaustuloksia ole kirjallisuudessa esitetty. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, onko kinnernivelen röntgenkuvista (dorso-plantaarikuva ja kantaluun skyline-kuva) mahdollista todeta objektiivisesti mittaamalla eroja kintereiltään terveiden ja sairaiden koirien kantaluun rakenteessa. Tavoitteena oli myös arvioida kinnernivelten röntgenkuvauksen soveltuvuutta seulontatutkimukseksi jalostuksen apuvälineenä. Hypoteesin mukaan kantaluun telaura on skyline-kuvasta mitattuna sairailla koirilla matalampi kuin terveillä, kantaluun tuber calcanei on dorso-plantaarikuvasta arvioituna viisto disto-lateraalisuuntaan, ja kantaluun pystyakselin ja sääriluun pystyakselin välinen kulma on sairailla koirilla suurempi kuin terveillä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin kirurgisesti ja konservatiivisesti hoidettujen koirien kliinistä tilaa terveisiin koiriin verrattuna. Aineisto koostui 13 terveestä, vähintään 5-vuotiaasta shetlanninlammaskoirasta, sekä 7 sairaasta shetlanninlammaskoirasta, joista 4 oli hoidettu kirurgisesti, 3 konservatiivisesti. Tutkimukseen osallistuville koirille tehtiin askelvoimalevy- ja askelvoimamattotutkimus, staattisen painonvarauksen mittaus, kinnernivelen passiivisen liikelaajuuden mittaus, ontumatutkimus sekä kinnernivelen tietokonetomografiatutkimus ja röntgenkuvaus (suora dorso-plantaarikuva sekä kantaluun skyline-kuva). Skyline-kuvista mitattiin telauran syvyys ja pinta-ala kolme kertaa ja dorso-plantaarikuvista mitattiin tuber calcanein viistous sekä kantaluun ja sääriluun välinen kulma kaksi kertaa. Takajalkojen käytön symmetriaan liittyvissä parametreissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero terveiden ja sairaiden välillä ainoastaan kinnernivelen passiivisen liikelaajuuden suhteen (p=0,001). Lisäksi havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero terveiden ja kirurgisesti hoidettujen välillä staattisen painonvarauksen suhteen (p=0,018). Tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu kirurgisesti ja konservatiivisesti hoidettujen välillä minkään takajalkojen käytön symmetriaan liittyvän parametrin suhteen. Aineisto on liian pieni esimerkiksi kirurgisen ja konservatiivisen hoidon tai erileikkaustekniikoiden ennusteen vertailuun, ja aihe vaatii jatkotutkimusta. Terveiden ja sairaiden koirien välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä ero kantaluun telauran syvyyden (p=0,003) sekä pinta-alan suhteen (p=0,001) siten, että terveillä koirilla kantaluun telaura oli syvempi ja sen pinta-ala oli suurempi kuin sairailla. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei todettu kantaluun viistouden (p=0,474) tai kantaluun ja sääriluun välisen kulman (p=0,624) suhteen. Kinnernivelen röntgenkuvaus vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä soveltuvan heikosti seulontatutkimukseksi, koska erot yksittäisen koiran mittaustulosten välillä saattoivat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot

Onko kansainvälinen institutionalisaatio aikansa päässä?

Kansainvälisiin instituutioihin sekä niiden hallinnollisiin teknologioihin, joihin myös globaalioikeus kuuluu, kohdistuu valtavia paineita. Erilaisten kansainvälisten järjestöjen jäsenyyksistä haetaan eroa, niiden perusperiaatteita kyseenalaistetaan ja niiden arvovaltaa nakertavat mitä erilaisimmat arvostelut ja kilpailevat näkemykset. Tässä artikkelissa tarkastellaan globaalin institutionalisaation nykytilaa tutkimuksen ja viimeaikaisten yhteiskunnallisten tapahtumien valossa

Hailuotolaisten kaukokalastus Ruotsin puoleisilla pyyntipaikoilla Haminan rauhan jälkeen

Vuosisatojen ajan Hailuoto oli riippuvainen pyyntielinkeinoista, sillä olosuhteet kuivalla, suureksi osaksi lentohiekasta koostuvalla saarella eivät suosineet maanviljelyä. Pyynti vaati laajat nautinta-alueet ja saaren asukkaille merellä liikkuminen oli luontevaa. Kuten Kustaa Vilkuna kirjoitti: ”Niinpä hailuotolaiset – Pohjanlahden oivat kalamiehet ja hylkeenpyytäjät – ovat hallinneet lähes koko Perämerta”