The importance of and satisfaction with sex life among breast cancer survivors in comparison with healthy female controls and women with mental depression or arterial hypertension : results from the Finnish nationwide HeSSup cohort study

Introduction Breast cancer (BC) and its treatment is associated with several physical and psychosocial changes that may influence sexuality for years after treatment. Women with BC show significantly greater rates of sexual dysfunction than do healthy women. The purpose of the study was to evaluate how a BC diagnosis associates with women's perceived sexuality and sexual satisfaction. Material and methods The data of the ongoing prospective Health and Social Support (HeSSup) survey was linked with national health registries. Respondents with registry data confirmed BC (n = 66), mental depression (n = 612), arterial hypertension (n = 873), and healthy women (n = 9731) formed the study population. The importance of and satisfaction with sex life were measured by a self-report questionnaire modified from the Schover's and colleagues' Sexual History Form. Results Women with BC considered sex life less important than did healthy women (p <0.001). They were significantly less satisfied with their sex life than healthy women (p = 0.01) and women with arterial hypertension (p = 0.04). Living single or educational level did not explain the differences between the groups. Conclusions BC survivors depreciate their sex life and experience dissatisfaction with it. Sexuality can be a critical issue for the quality of life of women surviving from BC, and hence, the area deserves major attention in BC survivorship care. Health care professionals should regularly include sexual functions in the assessment of BC survivors' wellbeing.Peer reviewe

Social support and breast cancer : A comparatory study of breast cancer survivors, women with mental depression, women with hypertension and healthy female controls

Objectives: Among breast cancer (BC) survivors, inadequate social support (SS) is associated with a significant increase in cancer-related mortality and reduction in quality of life (QoL). The aim of the study was to explore perceived SS during BC trajectory by comparing BC survivors, women with depression, women with arterial hypertension, and healthy female controls to each other, and to compare perceived balance of receiving and providing SS. Material and methods: The data of ongoing prospective postal survey was linked with national health registries. Respondents with BC (n = 64), depression (n = 471), arterial hypertension (n = 841) and healthy controls (n = 6274) formed the study population. SS was measured by a Sarason's 6-item shortened version of the Social Support Questionnaire (SSQ). The modified Antonucci's (1986) social support convoy model of the network of individuals was used to measure the dominating direction of SS. Results: The main provider of SS for all participants combined was the spouse or partner (94.3%), close relative (12.0%) and friends (5.4%). In all groups, particularly in the BC and arterial hypertension group, spouse or partner was seen as the most important supporter. The group suffering from depression reported significantly less SS in each domain of appraisal (p <0.001). In total, 24.6% of all respondents reported receipt dominance of SS. Conclusion: SS is a well-known determinant of wellbeing. Our study lends support to the spouse's or the partner's central role during the recovery phase of BC. Identification of factors improving the overall QoL of BC survivors is an important public health challenge. (C) 2017 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

NUOTe: Nuoret, nikotiini ja terveys : terveyden edistämisen koulutuskokonaisuus verkossa

NUOTe: Nuoret, nikotiini ja terveys – Terveyden edistämisen koulutuskokonaisuus verkossa oli Turun ylemmän ammattikorkeakoulun kehittämisprojekti. Kehittämisprojektin toimeksiantajat olivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-hanke ja Turun ammattikorkeakoulun Terveyden ja hyvinvoinnin -sektori

The importance of and satisfaction with sex life among breast cancer survivors in comparison with healthy female controls and women with mental depression or arterial hypertension: results from the Finnish nationwide HeSSup cohort study

IntroductionBreast cancer (BC) and its treatment is associated with several physical and psychosocial changes that may influence sexuality for years after treatment. Women with BC show significantly greater rates of sexual dysfunction than do healthy women. The purpose of the study was to evaluate how a BC diagnosis associates with women’s perceived sexuality and sexual satisfaction.Material and methodsThe data of the ongoing prospective Health and Social Support (HeSSup) survey was linked with national health registries. Respondents with registry data confirmed BC (n = 66), mental depression (n = 612), arterial hypertension (n = 873), and healthy women (n = 9731) formed the study population. The importance of and satisfaction with sex life were measured by a self-report questionnaire modified from the Schover’s and colleagues’ Sexual History Form.ResultsWomen with BC considered sex life less important than did healthy women (p ConclusionsBC survivors depreciate their sex life and experience dissatisfaction with it. Sexuality can be a critical issue for the quality of life of women surviving from BC, and hence, the area deserves major attention in BC survivorship care. Health care professionals should regularly include sexual functions in the assessment of BC survivors’ wellbeing.</p

Ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla vahvaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaikuttajaksi

”Ammattikorkeakoulutuksen dynamiikka syntyy tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön ja koulutuksen vuorovaikutuksesta”, todetaan opetusministeriön työryhmämuistiossa vuodelta 2010. Tätä dynaamista ajatusta todensimme jo jatkotutkintokokeilun (vuodesta 2005 ylempi ammattikorkeakoulututkinto, YAMK) käynnistyessä 2000-luvun alkupuolella. Pohdimme, miten työelämä ja yhteistyöorganisaatiot sidottaisiin vahvasti koulutukseen, ja miten koulutuksen aikana tuotettua uutta osaamista hyödynnetään työelämässä

Valintoja terveyden hyväksi tiedon ja oivalluksen voimalla

Sosiaali- ja terveysministeriön yhtenä tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Edellisellä tarkoitetaan kansanterveyslaissa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden ylläpitäminen ja parantaminen sekä sen taustatekijöihin vaikuttaminen (Finlex 2010). Terveysvaikutukset, niiden kesto ja pysyvyys rakentuvat tasapainoisista ja turvallisista yhteiskuntarakenteista sekä sosiaalisista kontakteista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Kuntatyön ohella järjestöt tekevät tärkeää työtä terveyden edistämiseksi. Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä tarvitaan, jotta pystytään tarjoamaan riittävä palveluvalikoima, jokaiselle sopivat yksilölliset ratkaisut ja tuki (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL] 2016)

Faktat pöytään : nikotiinittomuuden tukemisen malli lähihoitajaopiskelijoille

Huolestuttavaa on lähihoitajaopiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan (Jokinen 2017) suomalaiset lähihoitajaopiskelijat tupakoivat noin kolme kertaa enemmän kuin samaikäiset suomalaiset nuoret

Verkostoitumisesta seitittymiseen : kohtaamisia nuorten arjessa

Nuorten terveydenedistäminen on monitahoista yhteistyötä, jonka perustana tulee olla ymmärrys siitä, että nuoret tarvitsevat tukea. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projekti pyrkii ennaltaehkäisemään nuorten nikotiinituotteiden käyttöä yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Projektissa toteutetaan toiminnallista ja osallistavaa työtä nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä kanssa. Artikkelikokoelmassa terveydenedistämisen käsitettä lähestytään moniammatillisen asiantuntijajoukon voimin. Julkaisun punaisena lankana on yhteistyö: verkostojen ylläpitäminen on nuorten terveydenedistämistyön yhteinen perusta. Asiantuntijuutta hyödyntämällä voidaan tunnistaa, miten verkostoissa jaettu tieto saadaan siirrettyä erilaisiin toiminta ympäristöihin. Samalla luodaan uudenlaisia innovaatioita. Teoksessa kysytään, onko nikotiinituotteiden käyttö ”coolia”, miten vaihtaa nikotiinikoukku terveellisempään vaihtoehtoon ja mitä ammattilainen voi tehdä edistääkseen nuorten hyvinvointia. Julkaisussa avataan NIKO-projektissa havaittuja oivalluksia ennaltaehkäisevän työn hyödynnettäviksi. Keskiössä on nuorten kohtaaminen. Nähdyksi tuleminen on perustarve, normaalin kehityksen ja selviytymisen edellytys. Siinä meillä kaikilla on oma paikkamme olla tukemassa nuoren hyvinvointia. Yhdessä olemme enemmän