Biohiili kiertotalousratkaisuna Kanta-Hämeessä

Biohiili on noussut viime vuosina kasvavan mielenkiinnon kohteeksi sekä tieteessä että käytännön sovelluksissa, erityisesti kiertotaloudessa. Sitä voidaan tuottaa monista muuten ehkä vaikeasti kierrätettävistä jäte- ja sivuvirroista ja käyttää lukuisissa eri sovelluksissa maaperän parannuksesta aina vesien käsittelyyn ja teknisiin tuotteisiin. Biohiilellä on merkitystä maailmanlaajuisesti konkreettisena, pitkäaikaisena ja kustannustehokkaana hiilen sitojana ja täten hiilikompensaatiovälineenä. Biohiilen kaupallinen tuotanto on kuitenkin vielä rajoittunutta, ja tuotteen korkea hinta on hillinnyt kysyntää etenkin suuren mittakaavan käyttösovelluksissa. Kanta-Hämeessä vuosina 2018–2020 toteutettu Biohiilestä bisnestä Hämeeseen -hanke selvitti, voisiko alueellinen biohiilen tuotanto tarjota vaikeasti hyödynnettäville jäte- ja sivuvirroille kestävän hyödyntämisratkaisun. Samalla hankkeessa on etsitty luontevaa alustaa alueelliselle osaamis- ja yritysyhteistyölle biohiilen valmistukseen ja käyttöön pohjautuvan kiertotalouden ympärille. Tässä julkaisussa esitellään hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ja tulokset

Cover crops as raw material for biogas production

201

Digitalization of SME’s in Southern Ostrobothnia

Tämä tutkimus on toteutettu osana Pk-Digi- ja Digivaattori-hankkeita vuosina 2016 - 2017. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eteläpohjalaisten yritysten digitalisaation tasoa ja mahdollisia esteitä, digitalisaation vaikutusta yrityksen menestymiseen, yritysten digitaalista osaamista ja digitalisaatiosta saatuja hyötyjä. Kyselytutkimuksen pohjana hyödynnettiin syyskuussa 2015 Durhamin yliopiston ja BMG Research -tutkimusorganisaation julkaisemaa tutkimusta pk-yritysten digitalisaation kyvykkyyksistä. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 110 pk-yritystä eri toimialoilta. Kyselytutkimuksen lisäksi syventävää tietoa haettiin haastattelututkimuksen avulla, johon osallistui kymmenen teollisen alan pk-yritystä. Päätuloksena voi todeta, että digitalisaatio näkyy vielä kohtalaisen huonosti eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä. Vain muutamat yritykset ovat kehittäneet toimintojaan digitaalisiksi. Digitaalisuutta ei kovin paljon hyödynnetä myöskään tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Digitalisaation osalta tunnistettiin neljällä eri tasolla olevia yrityksiä. Ensimmäisellä tasolla olivat yritykset, joissa digitalisointi on vasta alussa ja neljännellä tasolla yritykset, joissa oli olemassa digitaalinen strategia ja uusia digitaalisia liiketoimintamalleja oli otettu käyttöön. Digitalisaation käyttöönotto vaikutti yrityksen menestymiseen erityisesti liiketoiminnallisen kehittymisen näkökulmasta. Keskeisessä asemassa on prosessien digitalisointi. Eniten hyötyä digitalisaatiosta oli saatu yrityskuvan vahvistumiseen, uusien asiakkaiden tavoittamiseen, asiakaspalvelun parantumiseen ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Kolmannekselle yrityksistä digitalisaatiolla oli ollut suuri vaikutus uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen, yhteistyön tiivistymiseen yhteistyökumppanien kanssa sekä liiketoimintaprosessien tehostumiseen. Merkittävimmiksi esteiksi digitalisaation hyödyntämisessä nousivat ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleus ja hyvän asiantuntijan löytäminen.This study was conducted as a part of Pk-Digi- and Digivaattori -projects in year 2016 – 2017. The aim of the study was to examine the degree of digitalization in South Ostrobothnian firms and possible obstacles related to digitalization; the effect of digitalization on firm performance; competence in digitalization and benefits gained from digitalization. A survey was based on a study of Durham University and BMG Research organization about digital capabilities in SMEs. Altogether 110 firms responded representing various sectors. In addition, ten manufacturing firms were interviewed. The main result was that digitalization is not yet an integral part of South Ostrobothnian firms. Just few firms had digitalized their production. Digitalization was not much utilized in selling processes either. Four levels of digitalization were identified. In the first level were firms with no digitalization or these firms were just at the beginning of digitalization. In the fourth level were firms with digital strategies and digital revenue models. Digitalization had a positive effect on firm performance, especially related to business development. Digitalization of processes acted as a central factor. The benefits gained from digitalization were image and brand development, customer acquisition, development in customer service and development in competitiveness. A third of responded firms had had effects on new business opportunities, closer stake-holder relationships and enhancement on business processes. The most relevant obstacles in digitalization were the cost and finding of external experts