Terminaattorista algoritmeihin:tekoälykäsitys neljässä suomalaisessa painetussa julkaisussa vuosina 1997–2016

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkimuksen aiheena on Suomen lehdistössä käydyn tekoälykeskustelun analyysi. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalainen painettu media on esittänyt tekoälyteknologiaa ja millaisia mielikuvia narraation kautta on esitetty. Tutkimus siis tuo esiin millaisia mielikuvia yleisöllä on tekoälyaiheesta. Tavoitteena on tuoda esiin myös pelko ja toivekuvia joita sisältyy tekoälyteknologiaan. Tutkimuksen päälähdeaineistona toimii neljä suomalaista sanoma- ja aikakauslehteä. Lehdet ovat seuraavat: Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Mikrobitti ja Futura. Tutkimus rajautuu ajallisesti vuoden 1997 helmikuusta vuoden 2016 maaliskuuhun. Ajallisen rajauksen perusteena toimivat julkisuuteen päätynee tekoälytietokoneiden ja ihmisten väliset lautapelitottelut. Tekoälyyn kohdistuvia mielikuvia ei ole Suomessa vielä tutkittu. Tutkimusmetodina on käytetty diskurssianalyysiä ja metodien lähteenä on Norman Faircloughn kirja Miten media puhuu? (1997). Tämän tutkimuksen mukaan suomalainen lehdistö on kattanut tekoälyaihetta hyvin laajasti eri lehtien välityksellä. Päivittäislehdet ovat jo ilmestymismääränsä puolesta käsitelleet tekoälyaihetta paljon kattavammin, kuin esimerkiksi aikakauslehdet. Lähdemateriaalin pohjalta oli erotettavissa kolme suurempaa teemaa, jotka myös jakautuivat ajallisesti. Ensimmäinen teema on 2000-luvun vaihteessa otsikoihin noussut ihmisen eksistentiaalinen uhka. Ihmiskunnan on nähty joko tuhoutuvat tai joutuvat tekoälyn alistamaksi orjaroduksi. 2000-luvulla oli myös huomattavissa ensimmäinen piikki artikkeleiden ilmestymisen määrässä. 2000- ja 2010-lukujen väliin jääneellä ajalla tekoälyaiheinen kirjoittaminen väheni reilusti. Tänä ajanjaksona aiheeksi nousi ihmisen ja koneen välinen suhde. Artikkeleista nousi esiin huoli ihmisen identiteetin muutoksesta ihmisen ja robottilajin yhteiselon sekä ihmisen ja tekoälyn yhteensulautumisen seurauksena. 2010-luvulla tekoälyaiheen käsittely siirtyy käytännön tasolle tekoälyteknologian tullessa osaksi arkipäiväistä elämää. Tekoälyn nähdään vaikuttavan työhön, oppimiseen ja yleisesti arjen tiedonsaantiin. Artikkeleista nousee esiin se, kuinka laaja-alaisesti ja maailmanlaajuisesti on huomioitu tekoälyn muuttavan yhteiskuntaa ja ihmiselämää. Tutkimuksen perusteella suomalainen lehdistö on onnistuneesti välittänyt informaatiota koskien tekoälyä. Artikkeleita on silti väritetty populaarikulttuurista tutuilla fiktiohahmoilla. Tutkimuksen turvin voidaan väittää tekoälyaiheeseen suhtautumisen olevan pessimististä. Jatkossa olisi tärkeää selvittää, mitkä ovat tekoälyn kehittäjien ja tutkijoiden mielikuvat tekoälystä

Change but no climate change: discourses of climate change in corporate social responsibility reporting in the oil industry

Using corpus linguistic tools and methods, this paper investigates the discourses of climate change in corporate social responsibility (CSR) and environmental reports produced by major oil companies from 2000 to 2013. It focuses on the frequency of key references to climatic changes and examines in detail discourses surrounding the most frequently used term ‘climate change’. The analysis points to shifting patterns in the ways in which climate change has been discursively constructed in the studied sample. Whereas in the mid-2000s, it was seen as a phenomenon that something could be done about, in recent years the corporate discourse has increasingly emphasised the notion of risk portraying climate change as an unpredictable agent. A pro-active stance signalled by the use of force metaphors is offset by a distancing strategy often indicated through the use of hedging devices and ‘relocation’ of climate change to the future and other stakeholders. In doing so, the discourse obscures the sector’s large contribution to environmental degradation and ‘grooms’ the public perception to believe that the industry actively engages in climate change mitigation. At the methodological level, this study shows how a combination of quantitative corpus-linguistic and qualitative discourse-analytical techniques can offer insights into the existence of salient discursive patterns and contribute to a better understanding of the role of language in performing ideological work in corporate communications

The use of complementary and alternative medicine products in preceding two days among Finnish parents - a population survey

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The use of complementary and alternative medicines (CAM) has been extensively studied globally among adult and paediatric populations. Parents, as a group, had not been studied to assess their knowledge and attitude to CAM and general medicine use. This study is necessary since parents' attitude to medicine use is known to influence their child's attitude to medicine use later in life. We therefore aim to assess the extent and types of CAM use among Finnish parents, and to determine the factors that promote the CAM use. Also, we aim to determine parents' attitude to general medicine use.</p> <p>Methods</p> <p>Children less than 12 years old, as of spring 2007, were identified from the database of the Finnish Population Register Centre and were selected by random sampling. The parents of these children were identified and a questionnaire was sent to them. Only the parent who regularly takes care of the child's medicine was requested to fill the questionnaire. Cross-tabulations and Chi-square test were used to determine the associations between categorical variables. CAMs were defined as natural products that are not registered as medicines, such as homeopathic preparations, dietary food supplements, and traditional medicinal products.</p> <p>Results</p> <p>The response rate of the survey was 67% (n = 4032). The use of CAM was 31% in the preceding two days. The most commonly used CAM products were vitamins and minerals, followed by fish oils and fatty acids. Prescription and OTC medicines were used concomitantly with CAM by one-third of the parents. CAM was frequently used by parents over 30 years (33%), female parents (32%), highly educated parents (35%), and parents with high monthly net income (3000-3999 euros, 34%). The users of CAM had more negative attitudes towards medicines than non-users of CAM.</p> <p>Conclusions</p> <p>Our findings are in accordance with those of previous studies that women over 30 years of age with a high education and income typically use CAMs. Finnish parents seem to use CAMs as complementary rather than alternative to medicines. Health care professionals should take into consideration both the concomitant use as well as the negative attitudes among CAM users in encounters with the parents.</p

Signaalinlaadun vaikutus energiankulutukseen 3G- ja 4G-verkoissa

Tutkielmassa käydään läpi signaalin laadun sekä käytettävän verkon (3G, 4G) vaikutusta päätelaitteen energiankulutukseen. Tutkielman painopisteenä on verrata puhelimen energiankulutusta erittäin huonon, erittäin hyvän ja näiden välillä olevalla signaalin voimakkuudella. Tämän lisäksi vertauskohteena on sekä 3G- että LTE verkkojen välinen energiankulutus. Tutkielmassa käydään tarkasti läpi mitatut energiankulutukset eri signaalin laaduilla ja eri verkoilla. Huonolla signaalin laadulla on suuri vaikutus energiankulutuksen kannalta ja se tulee esiin varsinkin 3G-verkossa. Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi suunnitellessa 3G/4G-verkon tukiasemien sijaintia.This project demonstrates the impact of signal quality and used telecommunications network (3G, 4G) on the energy consumption of a mobile phone. The focus of this project is to compare the energy consumption of a mobile phone with different signal qualities. Measured signal qualities are ranked: bad, ok and good. In addition, the effects in energy consumption between 3G and LTE are also measured in this project. The project reviews measured energy consumptions and shows how the energy consumption is affected when the signal is varying in quality. When the quality of signal is low, energy consumption will raise up. This happens especially in 3G network. The results can be applied to, for example, when planning the locations of 3G/4G network base stations

Improved boundary condition for full-f gyrokinetic simulations of circular-limited tokamak plasmas in ELMFIRE

| openaire: EC/H2020/633053/EU//EUROfusionWe report new results of full-torus gyrokinetic simulations of electrostatic turbulence with Elmfire spanning from the magnetic axis to the scrape-off layer (SOL). The new implementation presented here uses the logical boundary condition, which allows for improved stability and flexibility in terms of geometry. We simulate the full plasma of the FT-2 tokamak (Ioffe Institute, Saint-Petersburg, Russian Federation), with two poloidal limiters defining the SOL. We recover expected results in the SOL and find an improvement in our capacity to model the experimental particle and energy sinks in the SOL.Peer reviewe

Hyperhidrosis comorbidities and treatments:a register-based study among 511 subjects

Abstract Hyperhidrosis is a dermatological condition that causes psychosocial impairment and has a negative impact on patients’ quality of life. The epidemiology of hyperhidrosis is currently poorly understood. The aim of this study was to analyse comorbidities and treatments in 511 subjects with hyperhidrosis selected from the patient records of Oulu University Hospital. The mean age of patients with local hyperhidrosis was 27.9 years and the majority were female (62.7%). The most common anatomical site of symptoms in the youngest age group was the palms, whereas the axillae were a more common site in advanced age. Depression was a common comorbidity in both local (11.6%) and generalized hyperhidrosis (28.6%). Anxiety affected 12.7% of patients with generalized hyperhidrosis. In 36.8% of the patients with local hyperhidrosis there was a delay in diagnosis of more than 10 years. The most commonly used treatments included topical antiperspirants, iontophoresis and botulin toxin injections