Tarjolla kansainvälistä korkeakoulutusta? : Oppiaineiden näkökulma opintojen kansainvälisyyteen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen tarkastelukohteena ovat yliopisto-opintojen kansainväliset elementit. Työssä tuodaan esille Helsingin yliopiston oppiaineiden henkilökunnan ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten kansainvälisyys yleensä oppiaineessa ymmärretään, miten erilaiset opintojen kansainväliset elementit tutkintoon sopivat ja minkälaiselta tulevaisuus tässä suhteessa näyttää. Tarkoitus on myös etsiä ja tehdä ymmärrettäviksi syitä oppiaineiden välisiin eroavuuksiin sekä verrata opetusministeriön asettamia tavoitteita niiden käytännön toteutukseen. Suomessa koulutuksen kansainvälistämisen voi nähdä kansallisena strategiana, jolla pyritään parantamaan oman maan asemaa globalisoitumisen aikana. Tutkimus osallistuu korkeakoulutuksen kansainvälistämisen tarpeesta käytävään keskusteluun, mutta toimii myös käytännön apuna tilanteessa, jossa Bolognan prosessi on tuomassa muutoksia tutkintorakenteisiin. Tässä muutoksessa tulisi opintojen kansainvälisyyden saada lisää huomiota. Tutkimus lähtee liikkeelle yliopistosta monenlaisten toimintojen ja ulottuvuuksien yhteenliittymänä, jonka vuoksi yleispätevien ohjausmallien soveltaminen ei ole mielekästä. Myös oppiaineiden vahva asema opintojen kansainvälisyyden järjestämisessä otetaan huomioon. Tutkimuksen yhdeksän oppiainetta valittiin Erasmus-opiskelijavaihtomäärien perusteella niin, että mukaan tuli sekä opiskelijavaihdossa aktiivisia että passiivisia oppiaineita. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että näytteeseen kuului eri tieteenaloja edustavia oppiaineita. Pääaineisto kerättiin haastattelemalla joko oppiaineen professoria tai kansainvälisten asioiden vastaavaa. Kansainvälisistä elementeistä käsiteltiin henkilöliikkuvuutta, kielten opiskelua, vieraskielisen kirjallisuuden ja opetuksen asemaa, sekä tutkinnon ja opetuksen samankaltaisuutta eri maissa. Erityishuomio kiinnittyi opiskelijavaihtoon. Tutkimuksen mukaan suurimmat erot oppiaineiden välillä olivat opiskelijavaihdon ja englanninkielisen opetuksen määrissä. Aktiivisissa oppiaineissa nämä olivat normaali osa toimintaa, kun passiivisissa opiskelijavaihdon tai englanninkielisen opetuksen järjestämiseen ei oltu kovin paljon panostettu. Lähes kaikissa oppiaineissa näytti opiskelijavaihto kuitenkin vakiintuneen opintojen kansainvälisyyden mittariksi. Kotikansainvälisyyden mahdollisuuksia ei erityisen paljon hyödynnetty opintoja suunniteltaessa. Kansainvälisyyden tukemiseksi oppiaineen kansainvälisistä asioista vastaavan pysyvyys ja innokkuus hoitaa ja kehittää asioita näytti keskeiseltä. Lisäksi oppiainetasolla tulisi keskittää huomiota Erasmus-sopimusten määrään ja laatuun sekä oman englanninkielisen opetuksen runsauteen. Suurin vaikutus kansainvälisten elementtien yleisyyteen oli tutkimukseni perusteella kuitenkin oppiaineen luonteella (tieteenala ja tutkinnon muoto). Oppiaineissa oli varsin poikkeavia näkemyksiä siitä, mitä hyötyjä opintojen kansainvälisyydestä on. Opiskelun koulumaisuus ja/tai vapaavalintaisten opintojen määrä vaikuttivat puolestaan opiskelijavaihdon houkuttelevuuteen. Opetusministeriön ja yliopiston tavoitteissa tulisi ottaa enenevästi huomioon oppiaineiden väliset eroavuudet. Oppiainetason arvostuksiin vaikuttaminen on vaikeaa, joten nopeita muutoksia ei kannata edes tavoitella. Nykytoimien lisäksi oppiaineita voisi kuitenkin aktiivisesti kannustaa pohtimaan opintojensa kansainvälisten elementtien määrää ja merkitystä tutkinnossa. Tärkeää tämä olisi varsinkin tilanteessa, jolloin tutkinnon rakenteeseen ja sisältöön ollaan tekemässä muutoksia

Zero-fee policy: Making tertiary education and training accessible and affordable for all?

  The new Labour led government implemented a zero-fee tertiary policy as part of its first 100-day plan to improve tertiary level participation in New Zealand and to reduce financial barriers. With the first cohort of eligible students enrolling in 2018, the benefits and limitations of this scheme have yet to be determined. This paper discusses the key details and the underpinning rationale of the zero-fee initiative and considers the possible impacts on participation rates, including participation for groups such as those from low socio-economic backgrounds and Māori/Pasifika students. It is argued that the fees-free policy has the potential to enhance tertiary education participation in New Zealand. Yet, as a standalone policy it will not address all the existing barriers, especially for students from lower socio-economic backgrounds. Finally, key areas for further research are proposed to address gaps in the existing knowledge base and to indicate early trends between the new policy and changes in tertiary level participation

Zero-fee policy: Making tertiary education and training accessible and affordable for all?

  The new Labour led government implemented a zero-fee tertiary policy as part of its first 100-day plan to improve tertiary level participation in New Zealand and to reduce financial barriers. With the first cohort of eligible students enrolling in 2018, the benefits and limitations of this scheme have yet to be determined. This paper discusses the key details and the underpinning rationale of the zero-fee initiative and considers the possible impacts on participation rates, including participation for groups such as those from low socio-economic backgrounds and Māori/Pasifika students. It is argued that the fees-free policy has the potential to enhance tertiary education participation in New Zealand. Yet, as a standalone policy it will not address all the existing barriers, especially for students from lower socio-economic backgrounds. Finally, key areas for further research are proposed to address gaps in the existing knowledge base and to indicate early trends between the new policy and changes in tertiary level participation

Internationalisation of Higher Education and Climate Change: A Cognitive Dissonance Perspective

This article applies cognitive dissonance theory to the internationalisation of higher education sector to comment on tensions experienced by practitioners associated with their work's climate impact. The existing literature and relevant climate action drivers and challenges within the sector are reviewed. A case study of a global grassroot initiative, the Climate Action Network for International Educators, is considered to discuss possible solutions for how stakeholders can increase or decrease tensions at work in the relationship between international higher education and climate change. This article posits that cognitive dissonance theory can contribute to a better understanding of how dilemmas emerge at the intersection between international higher education and climate change to promote climate action within the sector. Avenues for future research are recommended. </jats:p