MOSAIC vision and scenarios for mobile collaborative work related to health and wellbeing

The main objective of the MOSAIC project is to accelerate innovation in Mobile Worker Support Environments by shaping future research and innovation activities in Europe. The modus operandi of MOSAIC is to develop visions and illustrative scenarios for future collaborative workspaces involving mobile and location-aware working. Analysis of the scenarios is input to the process of road mapping with the purpose of developing strategies for R&D leading to deployment of innovative mobile work technologies and applications across different domains. This paper relates to one specific domain, that of Health and Wellbeing. The focus is therefore is on mobile working environments which enable mobile collaborative working related to the domain of healthcare and wellbeing services for citizens. This paper reports the work of MOSAIC T2.2 on the vision and scenarios for mobile collaborative work related to this domain. This work was also an input to the activity of developing the MOSAIC roadmap for future research and development targeted at realization of the future Health and Wellbeing vision. The MOSAIC validation process for the Health and Wellbeing scenarios is described and one scenario – the Major Incident Scenario - is presented in detail

MOSAIC roadmap for mobile collaborative work related to health and wellbeing.

The objective of the MOSAIC project is to accelerate innovation in Mobile Worker Support Environments. For that purpose MOSAIC develops visions and illustrative scenarios for future collaborative workspaces involving mobile and location-aware working. Analysis of the scenarios is input to the process of road mapping with the purpose of developing strategies for R&D leading to deployment of innovative mobile work technologies and applications across different domains. One of the application domains where MOSAIC is active is health and wellbeing. This paper builds on another paper submitted to this same conference, which presents and discusses health care and wellbeing specific scenarios. The aim is to present an early form of a roadmap for validation

Energy efficiency from theory to practice: case Huittisten Puhdistamo Oy wastewater treatment facility

The purpose of this thesis was to find out how the energy consumption is divided in Huittinen Puhdistamo wastewater treatment facility and to find out how the workers can improve the energy efficiency of the facility in their daily tasks. The Huittinen- Sastamala-Punkalaidun region has in the recent years gone through substantial modernization in which nine out of the original ten facilities have been demolished and the wastewater now travels into the new Puhdistamo Oy facility in Huittinen. This facility was started in the summer of 2016 and is now run by three facility workers who previously were in charge of the Huittinen-Vampula area plants and pumping stations. The study was conducted by examining the total energy usage in the facility from September 2016 to March 2017 from the company accountancy as well as the electric meters. The meters were unable to distribute the individual energy consumers connected to them, so the study considered each meter as a whole and gave more guidance-like possibilities for enhancing the energy efficiencies of each. The theory for this thesis was gathered from the industry publications and internet. Also thesis writers ́ own professional knowledge and material provided by Puhdistamo Oy was used. The wastewater treatment process has begun well and the discharge water has met the environmental permit quality requirements with the exception of nitrogen. The change from the previous manual process to the new facility’s automated process is challenging for the facility workers. The best way is to get the new routines in order before thinking about the energy efficiency of the facility too much further. Later on the focus can be turned to energy efficient use of the compressors, which proved to be the single biggest consumer of the facility, having a 41% share of the total consumption.Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutustua Huittisten Puhdistamo Oy:n uuden jätevedenpuhdistamon energiatehokkuuteen ja tuoda esiin käytännön keinoja energiate- hokkuuden parantamiseksi. Huittisten, Sastamalan sekä Punkalaitumen alueiden jätevedenpuhdistus on tähän asti toteutettu 10 pienemmän jätevedenpuhdistamon voimin. Viimevuosina yhdeksän näistä kymmenestä jätevedenpuhdistamosta on ajettu alas ja puhdistamoille tullut vesi ohjattu siirtoviemäreillä Huittisten uudelle puhdistamolle. Puhdistamo oy on aloittanut siirtoviemärien rakentamisen 2012 Punkalaitumen siirtoviemäristä ja 2016 valmistui Sastamalan siirtoviemäri. Puhdistamo käynnistettiin kesän 2016 aikana, josta lähtien laitos on hoitanut alueiden jätevedenpuhdistuksen. Energiatehokkuutta tutkittiin käyttämällä apuna puhdistamon kirjanpidosta sekä laitoksen sähkömittareista saatua dataa syyskuun 2016 sekä maaliskuun 2017 väliseltä ajanjaksolta. Koska mittarit eivät pysty erittelemään sähköpääkeskukseen liitettyjä kulutuskohteita, jokaista mittaria käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena ja keskuskohtaisen energiatehokkuuden parantamiseksi annettiin enemmänkin ehdotuksia suoranaisen ohjeistuksen sijaan. Tutkimukseen tarvittava teoriatieto kerättiin alan julkaisuja ja internetiä, sekä opinnäytetyön tekijän omaa, laitosmiehen kesätyöstä saatua tietämystä hyväksikäyttäen. Myös Puhdistamo Oy luovutti laitokseen liittyvää materiaalia työssä käytettäväksi. Jäteveden puhdistusprosessi on käynnistynyt hyvin ja purkuvesi on täyttänyt ympäristöluvan laatuvaatimukset typpeä lukuun ottamatta. Laitoksen työntekijöille muutos pienempien jätevedenpuhdistamoiden manuaalisista prosesseista yhden suuremman automatisoidun prosessin hallitsemiseen on oma askeleensa. Tämä siirtymä on syytä tehdä huolella ennen jatkamista suurempaan laitoksen energiatehokkuuden parantamiseen. Kun prosessi on saatu kunnolla haltuun, voidaan keskittyä laitoksen energiankulutukseen ja tehokkaisiin ajotapoihin. Ilmastuskompressorit osoittautuivat laitoksen suurimmaksi energiankuluttajaksi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana kompressorit ovat kuluttaneet 41% koko laitoksen energiankulutuksesta

Varastoinnin kehittäminen

Tämä opinnäytetyö tehtiin Juupajoella toimivalla yksityiselle perhesahalle JPJ-Wood Oy:lle. Työn tarkoituksena oli kehittää yrityksen kunnossapidon varastonhallintaa ja tilauskäytäntöä. Kunnossapidon varastonhallinta on ollut puutteellista ja yrityksen laajentumisen takia puutokset tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan entistä enemmän sahan toimintaan. Työn aloituksena toimi yritykselle Visuvedeltä siirrettävän tasaamolaitoksen varaosien inventointi, sijaintitietojen selvittäminen ja edelleen varaosien uudelleen järjestäminen hyllyihin. Työn aikana yrityksellä luotiin nimiketietojärjestelmä ja sen varaosat inventoitiin. Inventointien jälkeen varastot ja hyllypaikat nimettiin selkeästi. Työn aikana yrityksen tilauskäytäntöä selkeytettiin ja tehostettiin taulukoilla, joiden avulla tilauksiin käytettävä aika pienenee. Yritykselle tehtiin varastonhallintajärjestelmä, joka paransi materiaalivirtojen paikkansapitävyyttä, helpotti tilaustoimintoja ja selkeytti kunnossapitotöiden seurantaa. Yritykselle suurimmat hyödyt tulivat nimiketiedoista ja tarkasti tehdystä inventaariosta. Työssä luodut taulukot auttavat yritystä pienentämään varaston kustannuksia, etenkin tilaustoimintojen osalta. Työn tulosten avulla varastonhallintaan saatiin enemmän selkeyttä ja tiedon kulku parani kunnossapidon osapuolien välillä. Tulevaisuudessa yrityksen kasvu tulee aiheuttamaan haasteita kunnossapitojärjestelmälle ja siihen tulee kiinnittää jatkossakin huomiota.This bachelor`s thesis is made for JPJ-Wood Ltd. The purpose of this thesis was to develop the company`s storage system and ordering procedure. Due to expansion in the field of operations, the storage system has not met the altered standard of the company. The first part of the thesis was to tabulate and make an inventory of the spare parts used in maintenance. To facilitate finding objects from storages, the shelves and stocks were named clearly. During the project a storage controlling system was created to improve material control and to reduce the time used to carry out orders. In addition, keeping book of maintenance, work became easier. The greatest benefits to the company were the inventory and the table of materials that were created. The tables will decrease the storage costs. After the project, storage control is clearer and the flow of information will be better than before. In the future, the company growth will cause new challenges for the storage control, which, therefore, needs to be updated

ALTICID BEETLES WITH 128 SPERM CELLS PER BUNDLE

ALTICID BEETLES WITH 128 SPERM CELLS PER BUNDL

Empirical Approach to Satellite Snow Detection

Snow cover plays a significant role in the weather and climate system, ecosystems and many human activities, such as traffic. Weather station snow observations (snow depth and state of the ground) do not provide high-resolution continental or global snow coverage data. The satellite observations complement in situ observations from weather stations. Geostationary weather satellites provide observations at high temporal resolution, but the spatial resolution is low, especially in polar regions. Polar-orbiting weather satellites provide better spatial resolution in polar regions with limited temporal resolution. The best detection resolution is provided by optical and infra-red radiometers onboard weather satellites. Snow cover in itself is highly variable. Also, the variability of the surface properties (such as vegetation, water bodies, topography) and changing light conditions make satellite snow detection challenging. Much of this variability is in subpixel scales, and this uncertainty creates additional challenges for the development of snow detection methods. Thus, an empirical approach may be the most practical option when developing algorithms for automatic snow detection. In this work, which is a part of the EUMETSAT-funded H SAF project, two new empirically developed snow extent products for the EUMETSAT weather satellites are presented. The geostationary MSG/SEVIRI H32 snow product has been in operational production since 2008. The polar product Metop/AVHRR H32 is available since 2015. In addition, validation results based on weather station snow observations between 2015 and 2019 are presented. The results show that both products achieve the requirements set by the H SAF.Lumipeitteellä on huomattava vaikutus säähän, ilmastoon, luontoon ja yhteiskuntaan. Pelkästään sääasemilla tehtävät lumihavainnot (lumen syvyys ja maanpinnan laatu) eivät anna kattavaa kuvaa lumen peittävyydestä tai muista lumipeitteen ominaisuuksista. Sääasemien tuottamia havaintoja voidaan täydentää satelliiteista tehtävillä havainnoilla. Geostationaariset sääsatelliitit tuottavat havaintoja tihein välein, mutta havaintoresoluutio on heikko monilla alueilla, joilla esiintyy kausittaista lunta. Polaariradoilla sääsatelliittien havaintoresoluutio on napa-alueiden läheisyydessä huomattavasti parempi, mutta silloinkaan satelliitit eivät tuota jatkuvaa havaintopeittoa. Tiheimmän havaintoresoluution tuottavat sääsatelliittiradiometrit, jotka toimivat optisilla aallonpituuksilla (näkyvä valo ja infrapuna). Lumipeitteen kaukokartoitusta satelliiteista vaikeuttavat lumipeitteen oman vaihtelun lisäksi pinnan ominaisuuksien vaihtelu (kasvillisuus, vesistöt, topografia) ja valaistusolojen vaihtelu. Epävarma ja osittain puutteellinen tieto pinnan ja kasvipeitteen ominaisuuksista vaikeuttaa luotettavan automaattisen analyyttisen lumentunnistusmenetelmän kehittämistä ja siksi empiirinen lähestymistapa saattaa olla toimivin vaihtoehto automaattista lumentunnistusmenetelmää kehitettäessä. Tässä työssä esitellään kaksi EUMETSATin osittain rahoittamassa H SAFissa kehitettyä lumituotetta ja niissä käytetyt empiiristä lähestymistapaa soveltaen kehitetyt algoritmit. Geostationaarinen MSG/SEVIRI H31 lumituote on saatavilla vuodesta 2008 alkaen ja polaarituote Metop/AVHRR H32 vuodesta 2015 alkaen. Lisäksi esitellään pintahavaintoihin perustuvat validointitulokset, jotka osoittavat tuotteiden saavuttavan määritellyt tavoitteet

Walt Whitman in Finland

Surveys Whitman\u27s influence on Finnish poets, critics, and readers from the turn of the century to the present, focussing especially on the work of such poets as Elmer Diktonius, Hagar Olsson, Edith Sodergran, Viljo Kajava, and Arvo Turtiainen

BRIEF NOTES ON THE CYTOLOGY OF NEOTROPICAL COLEOPTERA. I. Colaspis tricolor Perty (Chrysomelidae: Eumolpinae: Colaspini)-

BRIEF NOTES ON THE CYTOLOGY OF NEOTROPICAL COLEOPTERA. I. Colaspis tricolor Perty (Chrysomelidae: Eumolpinae: Colaspini