Complexity and interaction: comparing the development of L1 and L2

In research into first and second language development, the focus has mainly been either on the formal features of learner language alone (both L1 and L2) or on the interaction between learners and their caretakers (L1) or native speaker peers (L2).These research traditions have been kept a part even though it has been widely acknowledged that both first and second languages are appropriated essentially in social interaction. This paper aims to strengthen the connection between social and formal approaches by combining interactional views with those focusing on the structural complexity of learner language. Some excerpts from L1 and L2 interaction data (in the Finnish language) are discussed. It is suggested that segmentation of linguistic material occurs in everyday situations and serves as a link between interaction and the growth of structural complexity in learner language. To situate this argument into a broader theoretical framework, various socially oriented research paradigms are briefly discussed

Evaluative language in spoken and signed stories told by a deaf child with a cochlear implant: words, signs or paralinguistic expressions?

In this paper the use and quality of the evaluative language produced by a bilingual child in a story-telling situation is analysed. The subject, an 11-year-old Finnish boy, Jimmy, is bilingual in Finnish sign language (FinSL) and spoken Finnish. He was born deaf but got a cochlear implant at the age of five. The data consist of a spoken and a signed version of “The Frog Story”. The analysis shows that evaluative devices and expressions differ in the spoken and signed stories told by the child. In his Finnish story he uses mostly lexical devices – comments on a character and the character’s actions as well as quoted speech occasionally combined with prosodic features. In his FinSL story he uses both lexical and paralinguistic devices in a balanced  wa

100-vuotiaan Suomen kielet

nonPeerReviewe

Kielen keinot ja kielimaisemat

nonPeerReviewe

Kielen oppimisen monet näkökulmat

nonPeerReviewe

Generativistit ja konstruktivistit rinnan – äidinkielen omaksumisen teoriat vertailussa

Arvioitu teos:Ben Ambridge & Elena V. M. Lieven: Child language acquisition. Contrasting theoretical approaches. Cambridge: Cambridge University Press 2011. 448 s.ISBN 978-0-521-74523-9

ESIPUHE: DIALOGEJA DIALOGISUUDESTA

Teemanumeron esipuhe

FIN-LARSP-MENETELMÄN SOVELTUVUUS MORFOSYNTAKTISTEN TAITOJEN ARVIOINTIIN KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA

Artikkelissa selvitetään suomen kieleen sovelletun Language Assessment,Remediation and Screening Procedure -menetelmän (FIN-LARSP)käyttökelpoisuutta morfosyntaktisten taitojen arvioinnissa kolmella lapsella (4;1–4;9), joilla on kielellinen erityisvaikeus (KEV). LARSP kehitettiin alunperin englannin kieleen mutta siitä on myöhemmin tehty sovelluksia useisiin kieliin. Nyt esiteltävän pilottitutkimuksen tulokset osoittavat, että tieteellisessä tutkimuksessa FIN-LARSP puolustaa hyvin paikkaansa suomenkielisten lasten morfosyntaktisten taitojen analysointi- ja diagnosointimenetelmänä. Pilottitutkimuksemme tulokset ovat linjassa muiden menetelmien (IPSyn) antamien tulosten kanssa. Lisäksi tutkimus osoitti, että tutkituilla KEV-lapsilla morfologiset taidot ovat jäljessä syntaktisia taitoja, mitä ei ole aikaisemmin raportoitu. Sen sijaan kliinisessä puheterapiatyössä erityisesti menetelmän työläys ja lingvistinen vaativuus voivat muodostua käytön esteeksi.Avainsanat: FIN-LARSP-menetelmä, kielellinen erityisvaikeus, morfosyntaksiKeywords: FIN-LARSP method, morphosyntax, specific language impairmen

DYSLEKSIARISKILASTEN PUHEEN JA KIELEN PROSESSOINNISTA

Tässä katsauksessa esitellään päätuloksia Lapsen kielen kehitys jasuvuittain esiintyvä lukivaikeuksien riski -hankkeeseen liittyvästä neljästäkielitieteellisestä väitöstutkimuksesta. Hankkeessa on seurattu 200 lastasyntymästä kolmannelle luokalle saakka. Puolet lapsista on perheistä, joissaainakin toisella vanhemmalla on lukivaikeus ja siten myös lapsella on riskilukivaikeuteen; puolella lapsista tätä riskiä ei ole. Päätutkimuskohteina olivatvarhaisen kielenkehityksen fonologiset ja morfosyntaktiset prosessointitaidot½-, 1 ½- , 2- ja 2 ½ -vuotiailla lapsilla. Tutkimustulosten mukaan jo hyvinvarhaisessa vaiheessa lasten puheen prosessoinnissa on nähtävissädysleksian ennusmerkkejä sekä fonologiselta että morfosyntaktiseltakannalta. Nämä ennusmerkit liittyvät esimerkiksi keston havaitsemiseen taituottamiseen, sanojen tavoitteluun ja sanojen rakenteeseen sekä prosodianettä fonotaksin kannalta ja ilmausten morfosyntaktiseen kompleksisuuteen.Tietoja mahdollisista kielen prosessointiin liittyvistä ennusmerkeistä voidaanhyödyntää käytännössä, kun pyritään auttamaan riittävän aikaisin ja sopivallatavalla juuri niitä lapsia, jotka koulussa todennäköisesti joutuvat kohtaamaanvaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa.Avainsanat: Dysleksia, lapsen kielen kehitys, fonologinen prosessointi, morfosyntaktinen prosessointiKeywords: Dyslexia, early language development, phonological processing,morphosyntactic processin