-

This thesis is a literature review of the economic research on the effects of unemployment benefits. Research has made important progress in recent years, as new empirical studies have been published. In some cases, new empirical evidence has significantly impacted the consensus view of the effects of unemployment benefits. The thesis provides an updated overview of the literature, with an emphasis on the articles published during the last ten years. The main results can be divided into three parts. First, the recent literature confirms the earlier findings that more generous unemployment benefits increase the duration of unemployment spells. Second, new empirical studies provide evidence that the effect of extending unemployment benefits on job match quality can be either positive, negative or zero. Third, the optimal time profile of unemployment benefits is now considered an unresolved question, as recent empirical studies have reached opposite results. The results underline the need for further empirical research regarding the effects on job match quality and the optimal benefit profile. The literature illustrates the development of econometric methods over the years. Early empirical studies often relied on the difference-in-differences strategy. Starting from the 2000s, the regression discontinuity design emerged as a popular approach in the literature

Toimittajan, asiantuntijan ja yleisön vuorovaikutus journalistisessa chatissa : keskustelunanalyyttinen tutkimus Yle Uutisten reaaliaikaisesta verkkokeskustelusta

Tässä tutkielmassa tarkastelen journalistista chattia osallistuvan journalismin muotona ja kokeilen, miten keskustelunanalyysi soveltuu journalistisen chatin tutkimusmenetelmäksi. Määrittelen journalistisen chatin institutionaalisen median viitekehyksessä järjestetyksi chatiksi, jossa yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Chatilla tarkoitan reaaliaikaista ja tekstimuotoista verkkokeskustelua. Työni teoriataustan muodostavat osallistuva journalismi ja kansalaisjournalismi (public journalism). Journalistinen chat on määritelmällisesti yksi osallistuvan journalismin muoto, mutta samalla katson, että chatit voisivat hyötyä kansalaisjournalismin parissa kehitetyistä ajatuksista. Tutkin Ylen uutissivustolla helmikuussa 2014 järjestettyä reaaliaikaista verkkokeskustelua, jonka aiheena olivat influenssat ja influenssarokotteet. Puolitoista tuntia kestäneeseen chattiin osallistui kaksi Ylen toimittajaa, yksi THL:n asiantuntija ja useita yleisön jäseniä. Keskusteluun lähetettiin hieman yli 250 viestiä, jotka muodostavat tutkimusaineistoni. Järjestän tekstimuotoisen chat-aineiston viestiketjuiksi, joita tarkastelen keskustelunanalyysillä. Keskustelunanalyysin avulla pyrin vastaamaan siihen, miten toimittajat, asiantuntija ja yleisö toimivat vuorovaikutuksessa journalistisessa chatissa. Täydentävänä tutkimusmenetelmänä käytän sisällön erittelyä. Tarkastelemassani chatissa yhdellä toimittajista oli keskeinen rooli keskustelun portinvartijana. Yleisön pääseminen vuoropuheluun asiantuntijan kanssa edellytti, että toimittaja valikoi yleisön viestin asiantuntijan kommentoitavaksi. Yleisön jäsenet käyttivät keskustelussa erilaisia strategioita, muun muassa toistoa, saadakseen oman viestinsä nostetuksi asiantuntijalle. Toinen toimittaja puolestaan pyrki ohjaamaan yleisön käymää keskustelua sanktioimalla ei-toivottua osallistumista. Asiantuntija pitäytyi varsin tiukasti institutionaalisessa roolissaan ja pääosin vain vastasi toimittajan hänelle välittämiin yleisökysymyksiin. Tekemäni analyysin perusteella arvioin, että keskustelunanalyysi soveltuu tutkimusmenetelmänä parhaiten vapaamuotoisten, puhuttua keskustelua muistuttavien chat-keskustelujen analysoimiseen. Sitä vastoin sellaiset chatit, jotka muistuttavat enemmän ei-reaaliaikaisia kysymys–vastaus-juttuja, sopivat heikommin keskustelunanalyysillä tarkasteltaviksi

Equilibrium Unemployment Theory and Developments in the Finnish Labor Market

This thesis is a literature review of the most important theoretical concepts used for analyzing mismatch unemployment, namely the Beveridge curve and the Diamond-Mortensen-Pissarides search and matching model. I describe the foundations of the matching model and discuss the model’s comparative statics and cyclical adjustment mechanism. I also present Shimer’s critique of the matching model and the related theoretical debate, the so-called unemployment volatility puzzle. To conclude the thesis, I describe recent Beveridge curve developments in Finland and consider possible explanations for the increased mismatch in the Finnish labor market