Toimittajan, asiantuntijan ja yleisön vuorovaikutus journalistisessa chatissa : keskustelunanalyyttinen tutkimus Yle Uutisten reaaliaikaisesta verkkokeskustelusta
Tässä tutkielmassa tarkastelen journalistista chattia osallistuvan journalismin muotona ja kokeilen, miten keskustelunanalyysi soveltuu journalistisen chatin tutkimusmenetelmäksi.
Määrittelen journalistisen chatin institutionaalisen median viitekehyksessä järjestetyksi chatiksi, jossa yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Chatilla tarkoitan reaaliaikaista ja tekstimuotoista verkkokeskustelua.
Työni teoriataustan muodostavat osallistuva journalismi ja kansalaisjournalismi (public journalism). Journalistinen chat on määritelmällisesti yksi osallistuvan journalismin muoto, mutta samalla katson, että chatit voisivat hyötyä kansalaisjournalismin parissa kehitetyistä ajatuksista.
Tutkin Ylen uutissivustolla helmikuussa 2014 järjestettyä reaaliaikaista verkkokeskustelua, jonka aiheena olivat influenssat ja influenssarokotteet. Puolitoista tuntia kestäneeseen chattiin osallistui kaksi Ylen toimittajaa, yksi THL:n asiantuntija ja useita yleisön jäseniä. Keskusteluun lähetettiin hieman yli 250 viestiä, jotka muodostavat tutkimusaineistoni.
Järjestän tekstimuotoisen chat-aineiston viestiketjuiksi, joita tarkastelen keskustelunanalyysillä. Keskustelunanalyysin avulla pyrin vastaamaan siihen, miten toimittajat, asiantuntija ja yleisö toimivat vuorovaikutuksessa journalistisessa chatissa. Täydentävänä tutkimusmenetelmänä käytän sisällön erittelyä.
Tarkastelemassani chatissa yhdellä toimittajista oli keskeinen rooli keskustelun portinvartijana. Yleisön pääseminen vuoropuheluun asiantuntijan kanssa edellytti, että toimittaja valikoi yleisön viestin asiantuntijan kommentoitavaksi. Yleisön jäsenet käyttivät keskustelussa erilaisia strategioita, muun muassa toistoa, saadakseen oman viestinsä nostetuksi asiantuntijalle. Toinen toimittaja puolestaan pyrki ohjaamaan yleisön käymää keskustelua sanktioimalla ei-toivottua osallistumista. Asiantuntija pitäytyi varsin tiukasti institutionaalisessa roolissaan ja pääosin vain vastasi toimittajan hänelle välittämiin yleisökysymyksiin.
Tekemäni analyysin perusteella arvioin, että keskustelunanalyysi soveltuu tutkimusmenetelmänä parhaiten vapaamuotoisten, puhuttua keskustelua muistuttavien chat-keskustelujen analysoimiseen. Sitä vastoin sellaiset chatit, jotka muistuttavat enemmän ei-reaaliaikaisia kysymys–vastaus-juttuja, sopivat heikommin keskustelunanalyysillä tarkasteltaviksi
