4 research outputs found

    Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa : Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi

    Get PDF
    Lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti, jolloin lähtökohtana tulee olla lapsen osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Työryhmä selvitti tuen toteutumista koostamalla selvitys- ja tutkimustietoa, toteuttamalla valtakunnallisen kyselyn sekä järjestämällä varhaiskasvatuksen järjestäjille ja vanhemmille pienryhmäkeskusteluja. Selvityksen pohjalta annetaan ehdotus tuen mallista, jossa kuvataan kaikille lapsille tarjottavan tuen, tuen tehostamisen sekä erityisen tuen periaatteet, muodot ja rakenteet. Selvityksen mukaan inkluusion käsite on varhaiskasvatuksen ammattilaisille epäselvä ja sitä kuvataan tuen järjestämisen paikan kautta. Kehityksen ja oppimisen tuen saatavuuden ja toteutumisen vaihtelu asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tuen vaihtelevuus ja toteutumattomuus korostuvat yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja perhepäivähoidossa. Lapsen oikeus tukeen sekä pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa. Jatkossa tuen toteutumista tulee yhdenmukaistaa ja lasten asemaa tasa-arvoistaa kirjaamalla lakiin tuen malli, vahvistamalla henkilöstön tukeen liittyvää osaamista sekä kiinnittämällä erityistä huomiota vaativaan tukeen. Inkluusioperiaatetta varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee konkretisoida ja henkilöstön inkluusioon liittyvää ymmärrystä ja osaamista lisätä

    A child has to feel that he belongs to the group : assumptions of an inclusion in early childhood education

    Get PDF
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä siitä, mitä inkluusio tarkoittaa heidän työnsä näkökulmasta. Urie Bronfenbrennerin ekosysteemisen teorian pohjalta kehitetty inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteeminen malli toimi opinnäytteen teoreettisena viitekehyksenä. Ekosysteemissä mallissa kuvataan niitä makro-, ekso-, meso- ja mikrosysteemin tekijöitä, jotka on otettava huomioon, kun kehitetään varhaiskasvatusta inklusiivisempaan suuntaan. Lisäksi tutkimuksessa määriteltiin tarvittavia käsitteitä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin varhaiskasvatuksen tuen nykytilaa selvittäneessä laajassa kyselyssä, ja se koostuu kyselyn yhden kysymyksen vastauksista. Vastauksia saatiin yhteensä 572. Näistä valittiin mukaan viisi ammattiryhmää, joista vastauksia kertyi vähintään 15. Kustakin ammattiryhmästä (varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, perhepäivähoitaja, lastenhoitaja ja päiväkodin johtaja) valittiin 15 vastausta harkinnanvaraisen otoksen keinoin. Vastaukset valikoituivat sillä perusteella, että ne kertoivat inkluusiosta oman työn näkökulmasta. Kyselyn vastaukset analysoitiin ja teemoiteltiin fenomenografian ja dialogisen tematisoinnin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Vastauksista muodostettiin seitsemän teemaa: inkluusiota tukevat pedagogiset ratkaisut ja apuvälineet, inkluusio arvona, yhteistyötahot inklusiivisen varhaiskasvatuksen tukena, inkluusio lapsen oikeutena, inkluusio lapsen paikkana, inklusiivisen varhaiskasvatuksen haasteet sekä riittävä koulutus ja osaaminen inkluusion toteuttamiseen. Teemat jakautuivat eri ammattiryhmien kesken siten, että inkluusio arvona ja inkluusio lapsen oikeutena mainittiin kaikkien ammattiryhmien vastauksissa. Inkluusiota tukevia pedagogisista ratkaisuista ja apuvälineistä kertoivat etenkin varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat, inkluusiosta lapsen paikkana varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja päiväkodin johtajat. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen haasteita esittivät etenkin päiväkodin johtajat ja lastenhoitajat. Inkluusion toteuttamiseen riittävään koulutukseen ja osaamiseen liittyviä lausumia esiintyi eniten päiväkodin johtajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja lastenhoitajien vastauksissa. Yhteistyötahoista inklusiivisen varhaiskasvatuksen tukena oli mainintoja enimmäkseen varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja opettajien vastauksissa.Objectives. The goal of this thesis was to examine the assumptions of an inclusion that personnel in early childhood education have. The theoretical context of this study is the ecosystem model of inclusive early childhood education. Model is developed based on Urie Bronfenbrenner´s ecological systems theory. In the ecosystem model is described macro-, meso-, ecso- and microsystem factors that has to be considered when early chilhood ecucation is developed as more inclusive. Concepts are also explained. Methods. The material of this thesis was collected in research that clarified the state of special support in early childhood education. In this thesis was analysed one question´s answers of that research. Answers was given 572. From these answers was chosen five personnel groups whose answers was received more than 15. From these groups (early childhood special education teacher, early chilhood education teacher, childminder, nursery nurse and day care center manager) was chosen 15 answers each, based on discretionary sample. The answers that were chosen told about inclusion from works point of view. The answers were analysed and categorized in themes. Fenomenografi and dialogical theme-making was used as methods. Results and conclusions. Seven themes were made from the answers: the pedagogical solutions and tools that support inclusion, inclusion as a value, associates who support inclusive early childhood education, inclusion as a child´s right, inclusion as a child’s place, the challenges that inclusion has and enough education and know-how for inclusion. Themes were divided in between personnel groups. Inclusion as a value and inclusion as a child´s right were mentioned in every groups answers. The pedagogical solutions and tools that support inclusion was mentioned mostly by early childhood education teachers and early childhood special education teachers. Inclusion as a child´s place was mostly mentioned by early childhood special education teacher and day care center managers. Inclusion´s challenges were mentioned mostly by nursery nurses and day care center managers. Enough education and know-how for inclusion was mentioned by day care center managers, early childhood education teachers and nursery nurses. Associates who support inclusive early childhood education was written by early childhood special education teachers and early childhood education teachers

    NEWS-pisteytysjärjestelmään perustuva kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen toimintamalli Lapin keskussairaalassa

    No full text
    Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää NEWS (National Early Warning Score) -pisteytysjärjestelmään perustuva kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen toimintamalli Lapin keskussairaalaan. Kehittämistyön tavoitteena oli parantaa kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistamista Lapin keskussairaalan päivystyksessä, aikuisten vuodeosastoilla, heräämössä sekä teho- ja valvontaosastolla NEWS-pisteytysjärjestelmän avulla, sekä luoda yhtenäinen käytäntö potilaan peruselintoimintojen seuraamiseksi ja arvioimiseksi ABCDEprotokollan avulla. Kehittymistyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus. Aineistot muodostuivat ryhmäkeskustelun ja aivoriihityöpajan tuotoksista. Ryhmäkeskustelun tavoitteena oli pohtia yhteisiä käytäntöjä ja toimintaohjeita potilaan voinnin arviointiin ja seuraamiseen ABCDE-protokollan mukaisesti sekä NEWS-pisteytysjärjestelmää hyödyntäen. Ryhmäkeskusteluun kutsutut osallistujat (n=5) valittiin henkilöistä, joilla on työtehtävänsä ja kokemuksensa perusteella riittävää kompetenssia toimintamallin suunnitteluun, sekä ammattiasemansa puolesta mahdollisuus viedä tuotosta yksiköissä eteenpäin. Aivoriihityöpajan tarkoituksena oli määritellä hoitotyöntekijöiden tehtävät ja vastuu kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistamisen kehittämiseksi ja potilaiden parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi. Aivoriiheen osallistui yhteensä 14 hoitotyöntekijää. Aineistot analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä. Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli, joka parantaa käyttöönotettuna kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistamista, yhtenäistää potilaiden peruselintoimintojen seurantaa ja kirjaamista, sekä helpottaa potilaiden ohjaamista tarkoituksenmukaisiin hoitopaikkoihin. NEWS-pisteytyksen ja kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen toimintamallin avulla voidaan tunnistaa potilaat, joiden tila vaatii välitöntä hoitoa

    Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa : Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi

    Get PDF
    Lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti, jolloin lähtökohtana tulee olla lapsen osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Työryhmä selvitti tuen toteutumista koostamalla selvitys- ja tutkimustietoa, toteuttamalla valtakunnallisen kyselyn sekä järjestämällä varhaiskasvatuksen järjestäjille ja vanhemmille pienryhmäkeskusteluja. Selvityksen pohjalta annetaan ehdotus tuen mallista, jossa kuvataan kaikille lapsille tarjottavan tuen, tuen tehostamisen sekä erityisen tuen periaatteet, muodot ja rakenteet. Selvityksen mukaan inkluusion käsite on varhaiskasvatuksen ammattilaisille epäselvä ja sitä kuvataan tuen järjestämisen paikan kautta. Kehityksen ja oppimisen tuen saatavuuden ja toteutumisen vaihtelu asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tuen vaihtelevuus ja toteutumattomuus korostuvat yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja perhepäivähoidossa. Lapsen oikeus tukeen sekä pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa. Jatkossa tuen toteutumista tulee yhdenmukaistaa ja lasten asemaa tasa-arvoistaa kirjaamalla lakiin tuen malli, vahvistamalla henkilöstön tukeen liittyvää osaamista sekä kiinnittämällä erityistä huomiota vaativaan tukeen. Inkluusioperiaatetta varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee konkretisoida ja henkilöstön inkluusioon liittyvää ymmärrystä ja osaamista lisätä
    corecore