Suurryhmäopetuksen kehittäminen

"Suurryhmäopetuksen kehittäminen" kuvaa suurryhmäopetukseen perinteisten luentojen rinnalle muita suurryhmän opetukseen soveltuvia opetusmenetelmiä. Suurryhmäopetuksen käyttö on yleistä etenkin yliopistossa, mutta sen käyttö on yleistymässä myös muilla koulutusasteilla. Kehittämishankkeessa kuvataan suurryhmän määritelmä ja suurryhmäopetukseen soveltuvat menetelmät. Kehittämishankkeessa kuvatut menetelmät on löydetty paitsi kirjallisuushakujen perusteella myös haastattelemalla kokeneita opettajia sekä kokeilemalla käytännössä eri menetelmien soveltuvuutta suurryhmäopetukseen Saimaan ammattikorkeakoulussa. Kehittämishankkeessa luodaan katsaus myös suurryhmäopetuksen haasteisiin: milloin ja mitä kannattaa suurryhmissä opettaa, miten opettaa suurryhmää, millaisia pedagogisia valmiuksia suurryhmän opettaminen vaatii opettajalta ja millaisia pedagogisia valmiuksia suurryhmäopetus vaatii opiskelijalta. Kehittämishankkeen tuloksena voidaan todeta, että aikuiskoulutuksen teoriapainotteisessa opetuksessa ei suuren ryhmän opettamisessa loppujen lopuksi ole kovin suurta merkitystä sillä, kuinka paljon oppijoita on yhtä aikaa läsnä. Haasteena ovat ryhmän jäsenten roolit ja tehtävät sekä vuorovaikutuksen laatu. Suuren ryhmän ohjauksessa korostuu opettajan tai ohjaajan rooli sekä hänen käyttämiensä opetusmenetelmien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus kussakin opetustilanteessa. Vaikka opettajat mielellään opettavat noin parinkymmenen opiskelijan ryhmiä, niin taitavalla pienryhmäohjauksella suuren ryhmän sisällä, voidaan myös pitää yllä osallistujien mielenkiintoa ja saada aikaan mielekästä oppimista. Myös Internet ja erilaiset oppimisalustat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia opiskelijoiden aktivointiin ja opiskelukäytäntöjen kehittämiseen. Verkon hyödyntäminen ja sen mahdollisuuksien tarjonta on hyödyllistä jo nyt mutta se tulee korostumaan tulevaisuudessa osana tavanomaisen lähiopetuksen rinnalla ja sen tukena. Opettajille tai opettajaopiskelijoille kehittämishanke antaa näkemyksen siitä, milloin luento-opetus on paikallaan ja milloin muunlaiset opettamisen keinot ovat mahdollisia suurta ryhmää opetettaessa. Lisäksi kehittämishanke antaa valmiuksia toimia opettajana suurryhmässä ja innostaa kokeilemaan erilaisia menetelmiä suurryhmän opetuksessa

Review of Health Examination Surveys in Europe

Information on the health, health risks and use of health services and medicines of the population are needed for planning and evaluating health policies and health care. Typical data sources for health information are various registers, such as mortality registers for total and cause-specific mortality and population surveys, which provide a cross-section of health and its determinants in the population. Different data sources provide information on different aspects of health, and therefore they are largely complementary

Ikäihminen haja-asutusalueella - esteetön elämä ja asuminen

Tässä raportissa kuvataan Saimaan ammattikorkeakoulun osahankkeen Ikäihminen haja-asutusalueella esteettömyystyöpaketin toteutusta ja tuloksia. Osahanke kuuluu valtakunnalliseen Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen (HEA) – hankkeeseen. Valtakunnallisen HEA-hankkeen tavoitteena on kehittää kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä innovatiivisia palvelumalleja ja ratkaisuja, jotka edistävät erityisesti ikäihmisten hyvinvointia ja tukevat energiatehokasta asumista. Osahankkeen tavoitteena on selvittää niitä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Esteettömyyskartoitus toteutettiin kevättalvella 2012. Kartoitukseen haettiin Etelä-Karjalan haja-asutusalueelta 12 pientalokohdetta, joihin kaikkiin tehtiin esteettömyyskartoitus. Neljään pientalokohteeseen tehtiin myös rakennus- ja talotekniset kuntoarviot, joiden perusteella näihin kohteisiin tehdään korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen. Kustannusarvioita käytetään kokonaiskustannusten vertailussa asumisen tukemisen ja eritasoisten palveluasumisen vaihtoehtojen välillä. Esteettömyyskartoitusten toteutus kuului Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden, toimintaterapeuttiopiskelijoiden ja rakennustekniikan opiskelijoiden opintoihin. Kyseisten alojen opettajat ohjasivat työskentelyä. Valikoituneet pientalokohteet edustavat monipuolisesti asukkaiden elämäntilanteen sekä talon rakennusvuoden näkökulmasta alueen ikääntyneiden ihmisten asumista. Mukana on pariskuntia ja yksinasuvia sekä miehiä että naisia. Talojen rakennusvuodet vaihtelevat 1900-luvun alusta 1990-luvulle niin, että rakennusvuodet sijoittuvat eri vuosikymmenille. Useissa kohteissa on kellari tai vinttikerros, mutta mukana on myös yksitasoratkaisuja. Keskeisiä mitattuja asumisen esteitä löytyi piha-alueilta, sisäänkäynneistä ja sisätiloista. Piha-alueilla kulkualustan epävakaus ja kaltevuus sekä talviaikainen liukkaus ja valaistuksen heikkous nousivat esille. Lähes kaikissa kohteissa portaat olivat ainut sisäänkäyntimahdollisuus. Porraskaiteet puuttuivat vähintään toiselta puolelta ja ovella oli riittämätön tila liikkumisen apuvälineen kanssa toimimiseen. Kaikilla sisäänkäynneillä oli korkea kynnys. Sisätiloissa yleisiä ongelmia olivat korkeat kynnykset ja riittämätön tila paikoissa, joissa on välttämätöntä päästä kääntymään ympäri. Wc- ja peseytymistiloissa ei ollut tukikahvoja eikä riittävästi tilaa pesualtaan alla. Asukkaiden kokemus omasta kodistaan oli mittaustulosten kanssa ristiriidassa. He eivät kokeneet puutteellisissakaan olosuhteissa arjen kannalta esteettömyyttä. Kun toimintakykyisyys oli vielä riittävä nykyisiin olosuhteisiin, ei nähty tarpeelliseksi ennakoida asioita tulevaisuuden kannalta. Asukkaat olivat mukautuneet siihen ympäristöön, jossa asuivat

Ohjelmistorobotti ostolaskujen käsittelyyn

Opinnäytetyön yhteistyöyrityksessä tiliöidään paljon samankaltaisia ostolaskuja joka kuukausi. Työ on rutiininomaista ja tiliöinti tehdään manuaalisesti. Kehittämistyön tavoitteena on valmistaa ohjelmistorobotti, joka tiliöi ostolaskuja vapauttaen työaikaa muihin tehtäviin. Ohjelmistorobotiikka on teknologia, jonka avulla automatisoidaan rutiininomaisia ohjelmistoilla tehtäviä prosesseja. Projektissa käytettäväksi valikoitui UiPath–ohjelmistoperhe, joka on markkinoiden johtava ohjelmistorobotiikan toimittaja. Kehittämistyö sisälsi suunnittelua, kehittämistä, testausta ja käyttöönottoa. Kehittämistyön tuloksena syntynyt ohjelmistorobotti on käyttäjän käytettävissä tarpeen mukaan. Ohjelmistorobotti mahdollistaa kustannussäästöjä ajansäästön muodossa noin kahden henkilötyöpäivän verran kuukaudessa. Kehittämistyön myötä opinnäytetyötekijälle muodostui kattava yleiskäsitys UiPath-ohjelmiston käytöstä sekä automaation tuomista hyödyistä

BCG-rokotustarpeen arviointi ja rokotusten toteutuminen neuvoloissa ja synnytyssairaalassa

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata tuberkuloosirokotustarpeen arvioinnin toteutumista neuvoloissa ja synnytyssairaalassa sekä bcg- eli tuberkuloosirokotusten toteutumista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistenklinikan lapsivuodeosastoilla. Lisäksi selvitettiin perheiden tiedonsaantia ja tiedontarvetta BCG-rokotuksesta. Opinnäytetyö on osa Terveyden edistäminen rokottamalla -projektia, ja se tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osaston Tartuntatautiyksikön ja HUS:n Naistenklinikan kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin aikavälillä 12.04–12.05.2010 Helsingin Naistenklinikalla keräämällä tietoja vastasyntyneiden BCG-rokotustarpeen arvioinnista neuvolakorteista sekä havainnoimalla rokotustarpeen arviointia ja rokottamista lääkärin suorittamassa vastasyntyneen kotiinlähtötarkastuksessa. Tarkastuksen jälkeen haastateltiin riskiryhmään kuuluvien lasten vanhempia. Opinnäytetyömme aineisto koostui seuranta-aikana Naistenklinikalta kotiutuneista vastasyntyneistä (n=403) ja heidän vanhemmistaan (N=399) Aineiston määrälliset tulokset on esitetty prosentteina ja frekvensseinä. Vanhempien haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuberkuloosin riskinarvio oli tapahtunut pääasiassa neuvolassa (87 %). Merkintä tuberkuloosin riskinarvioinnista puuttui 13 %:sta (n=51) kotiutuvien vastasyntyneiden neuvolakorteista. näistä 51 vastasyntyneestä riskinarvio tehtiin synnytyssairaalassa 15 lapselle kotiinlähtötarkastuksessa. Yhteensä 36 lapsen riskinarviointia ei toteutettu neuvolassa eikä synnytyssairaalassa, mikä tarkoittaa, että tuberkuloosin riskinarviointi jäi kokonaan toteutumatta lähes joka kymmenennen (9 %) vastasyntyneen osalta. Seuranta-aikana kotiutuneista vastasyntyneistä 14 % (n=56) kuului riskiryhmään. Yleisin riskiryhmään kuulumisen peruste oli lapsen vanhempien syntymämaa. Suurin osa (91%) riskiryhmään kuuluneiden (n=56) lasten vanhemmista halusi rokotteen lapselleen ja lapsi rokotettiin synnytyssairaalan kotiinlähtötarkastuksessa. Viittä (9 %) riskiryhmään kuuluvaa ei rokotettu. Näistä kahden lapsen rokotus siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Riskiryhmään kuulumattomia perheitä oli aineistonkeruun aikana 307. Heistä seitsemän pyysi rokotetta vastasyntyneelle ja kaksi rokotettiin. Haastatelluista vanhemmista (n=43) 79 % koki saaneensa tarpeeksi tietoa BCG-rokotuksesta ja suhtautui siihen positiivisesti. Saamansa tiedon riittämättömäksi kokeneista vanhemmista (21 %) olisi toivonut saaneensa tietoa rokotuksesta jo neuvolassa. Tuberkuloosin riskinarviointia on aiheellista tehostaa sekä neuvoloissa että synnytyssairaaloissa. Lisää tutkimusta tarvitaan BCG-rokotusten toteutumisesta koko Suomessa.The aim of our study was to describe how the assessment of the need for tuberculosis vaccination was implemented at the Finnish Child Welfare and of the HUS Women's Hospital's postnatal hospital wards. Also families' knowledge of BCG vaccination was charted. Our study was part of the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences project called Helth promotion by Vaccination, and it was made in co-operation with the National Institute for Health and Welfare and the HUS Women’s Hospital. The material for our study was collected between 12 April 2010 and 12 May 2010 during discharge interviews on the postnatal hospital wards 51,52 and 61 at the HUS Women's Hospital. The parents of the newborns that belonged to the risk group of tuberculosis, were interviewed on their opinions about BCG vaccination. Our take consisted of newborns (n=403) discharged from the Women’s Hospital and their families (N=399). The quantitative material of the study is presented in percents and frequencies. The material from the parent interviews was analysed with the methods of inductive content analysis. In most of the cases (87 %), the assessment of the need for tuberculosis vaccination happened in maternity clinics. In 51 cases (13 %) there was no note on the maternity clinic card about the assessment of the need for tuberculosis vaccination. In 15 cases of these, the assessment was done at the maternity hospital and in 36 cases no assessment was done at all. Accordingly, 9% of the newborn babies had had no assessment of tuberculosis. In our study, 14 % (n=56) of the newborn babies belonged to the high-risk group for tuberculosis. The most common reason for a newborn to belong to the risk group was parents’ motherland. Most of the parents (91 %) whose newborn baby belonged to the tuberculosis riskgroup, wanted their newborn to get vaccinated, and they got the vaccination during the discharge interview. 5 (9 %) of the newborns belonging to the tuberculosis riskgroup did not get a BCG vaccine. Moreover, 307 families did not belong to the tuberculosis riskgroup. 7 of these asked for a vaccination to their newborn and two got the vaccine. 79 % (n=43) of the interviewed parents experienced that they got enough information on BCG vaccination. 21 % of the parents felt they did not get enough information on BCG vaccination and naturally they hoped to get more information at the maternity clinic. Based on the research results, the Finnish maternity clinics should develop a more cohesive practise of the assessment of the need for BCG vaccination. Likewise, more research is needed how the BCG vaccination is implemented in other parts of Finland

Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Tämän raportin tarkoituksena oli selvittää terveyden edistämisen toimien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta dokumentoidun tutkimustiedon pohjalta. Raportissa tarkastellaan katsaus- ja meta-analyysitasoisia julkaisuja, joissa vaikuttavuuden mittana on muutos tai muutokset käyttäytymisessä, riskitekijöissä, sairastumisessa tai kuolleisuudessa. Lisäksi tarkastellaan lakien ja asetusten vaikutusta käsittelevää kirjallisuutta sekä terveyden edistämisen taloudellisia arviointitutkimuksia. Tulokset esitetään mahdollisimman vertailukelpoisessa muodossa siten, että niiden kriittisen tarkastelun pohjalta voidaan tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä