Näytteenoton vertailukoe 14/2012. Maaperän haihtuvat öljyhiilivedyt

Näytteenottokäytännöt vaikuttavat tuloksen luotettavuuteen ja ovat siksi tärkeä osa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Tämän vertailun tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon haihtuvien öljyhiilivetyjen analyysitulokset (VOC) ovat riippuvaisia näytteenoton käytännöistä sekä, mitkä ovat tärkeimmät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteenotossa huomioitavat asiat. Vertailussa arvioitiin myös kenttämittarien (PID) käyttöä ja niiden tulosten luotettavuutta. Vertailu toteutettiin haihtuvilla öljyhiilivedyillä pilaantuneessa kohteessa, jossa vertailuun osallistujat suorittivat kenttänäytteenoton omalla vuorollaan. Osallistujien kenttämittarituloksia verrattiin referenssimittarin tuloksiin sekä osallistujien keräämät maanäytteet toimitettiin analysoitavaksi samaan laboratorioon. Vertailukokeeseen osallistui kahdeksan osallistujaa ja heidän toimintaa kentällä arvioitiin sekä annettiin suosituksia näytteenoton laadun parantamiseksi. Vaikka osallistujien kenttätoiminta pääosin oli hyvä, tulisi edelleen kiinnittää enemmän huomiota haihtuvien yhdisteiden haihtumisen ehkäisemiseen näytteenoton ja käsittelyn yhteydessä sekä työsuojelussa. Henkilösuojaimiksi tarkoitettuja kaasuhälyttimiä ei suositella käytettäväksi kenttämittarina maanäytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuden määrittämisessä. Vertailun tuloksien perusteella ei saatu selvää näyttöä siitä, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteiden kestävöinti kentällä verrattuna näytteiden kestävöintiin laboratoriossa vaikuttaisi näytepitoisuuksiin. Haihtuvien yhdisteiden saannoissa ei myöskään havaittu näytteenottimesta johtuvia systemaattisia eroja

Pilaantuneen maa-alueen kunnostushankkeen tilaaminen

Tässä ohjeistuksessa esitellään pilaantuneen tai pilaantuneeksi epäillyn alueen tutkimus-, suunnittelu- ja kunnostustoimia. Samalla kuvataan kunnostushankkeen tavanomainen eteneminen, siihen sisältyviä vaiheita sekä eri osapuolten rooleja ja tehtäviä. Tavoitteena on tukea pilaantuneisuusselvitysten ja kunnostustoimien tilaajaa tekemään oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia päätöksiä

European achievements in soil remediation and brownfield redevelopment

With the aim of sharing best practices of soil restoration and management of contaminated sites among European countries and to raise awareness of the enormous efforts made to succeed in such difficult commitment, the experts of the EIONET Soil working group on contaminated sites and brownfields agreed to gather their country's interesting cases and successful stories of recovery of contaminated areas. This second edition of the monograph presents seventeen new cases from eight European countries and its Regions of how polluted sites and brownfields have been remediated like new methodologies of sustainable restoration of the subsoil, development of innovative technologies, and funding mechanisms etc. These stories have been compiled to present what national, regional or local governments are doing to improve the quality of the environment and the living conditions of their population. A second aim is the promotion of best practices among industry, consultancies and business operators.JRC.D.3-Land Resource

Näytteenotto polttoaineella pilaantuneesta maaperästä. SYKE vertailu 10/2008

Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA-VNA) astui voimaan kesällä 2007. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida kohdekohtaisesti arvioimalla maaperän haitallisten aineiden terveydelle ja ympäristölle aiheuttama vaara tai haitta. Tässä vertailussa selvitettiin, millaista käytännön eroja on eri toimijoiden välillä kunnostusarvion eri vaiheissa kuten näytteenottosuunnitelmissa, näytteenoton toteutuksessa sekä tulosten tulkinnassa. Lisäksi selvitettiin, miten näytteenotto vaikuttaa pilaantuneisuusarvioinnin tuloksiin ja johtopäätöksiin (pilaantuneen alueen rajaus, massamäärät ja niiden luokitus) sekä kysyttiin lupaviranomaisten käsitystä PIMA-asetuksen, sekä muun maaperän kunnostusohjeiden ja näytteenottostandardien käytäntöjen soveltamisesta. Vertailuun osallistui yhdeksän näytteenottoa suorittavaa organisaatiota. Vertailu osoittaa, että maaperä tutkimus on haasteellista ja edellyttää riittävää koulutusta ja kokemusta. Maaperätutkimuksen perusteella tehtävät arvioinnit edellyttävät riittävää tietoa kenttätutkimuksen suorituksesta ja eri tulosten luotettavuudesta. Kenttätyöskentelyn laatu vaihtelee ja käytännöt ovat kirjavia. Kävi ilmi, että näytemateriaalin käsittelyssä, varsinkin haihtuvien yhdisteiden osalta oli selviä puutteita ja jopa virheitä. Lisäksi hiilivetyjen määrittämiseksi otettujen näytteiden homogenointimenettelyt vaihtelivat. Hyvistä käytännöistä on tarve tiedottaa mahdollisesti lisäohjeistuksen avulla