Nuorten mielikuvat puutuoteteollisuudesta : suhdenäkökulma

The basis for this study was in poor attractiveness of the wood products industry among young people as a field to study and work in. The purpose was to produce new information of how to improve the relationship between young people and the wood products industry in order to better attract young people with different relational orientation. A survey was conducted among students of comprehensive schools and students of wood industry at vocational schools selected by systematic cluster sampling. The final sample consisted of 613 students. The study combined the theories and concepts of relationships, communication and trust of several disciplines. In addition, it applied theories of relationship marketing, stakeholders, publics, involvement and concepts of reputation and values. It studied the central relational elements in the form of antecedents, relationship state and its consequences. The study examined, how young people with different background and level of interest perceive wood industry as a field to study and work in from relational point of view, what are the central deficiencies in perceived relational elements and what are the public relations activities enhancing the relationship between wood industry and young people with less and high interest in the sector. The results indicate poor visibility of the wood industry among young people: unfamiliarity with the industry and unawareness of the opportunities to study in the field. It appeared that instead of increasing only information sharing, interactive communication in different forms is needed. The study also suggests that behaviors of the industry sector advancing perceived trustworthiness are of crucial importance. Moreover, the wood industry needs to pay attention to its behaviors and communication also among other stakeholder groups, especially the media, as reputation plays an important role in building up trust and satisfaction between young people and the sector. Finally, the less and highly interested young people were found to assess the relationship partly through different relational elements. In order to develop the relationship with highly interested young people they should be regarded clearly as future employees of the wood industry through activities affirming that they are desired and valued employees in the sector. Further, openness of information disclosure, whether concerning current situation or future prospects, seems to increase credibility and attractiveness of the wood industry. Highly interested young people were also found to appreciate socially responsible activities. The less interested young people seem to be insecure about the reliability of the wood industry as an employer, as well as, its ability and interest to invest in young people s skills. In addition,involvement in issues relevant for young people was found crucial in enhancing the relationship with the less interested young people.The conclusions of the study provide tools for enhancing the attractiveness of the wood industry among young people not only to the industry itself, but also to its advocates, teachers and student counselors of comprehensive and vocational schools, authorities and policy makers.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keinoja puutuoteteollisuuden vetovoimaisuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa tarkastelemalla nuorten mielikuvia puutuoteteollisuudesta suhdenäkökulmasta. Tutkimuksen pohjalta tehdyt johtopäätökset tarjoavat työkaluja niin puutuoteteollisuudelle itselleen kuin sen edunvalvojille, peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja oppilaanohjaajille sekä poliittisille päättäjille. Tutkimus osoitti puutuoteteollisuuden näkyvyyden ja tunnettuuden olevan heikkoja nuorten keskuudessa. Lisäksi suurella osalla nuoria on vähän tietoa alan opiskelumahdollisuuksista. Toisaalta puutuoteala tuntuisi kiinnostavan reilua kymmentä prosenttia peruskoulun viimeistä luokkaa käyvistä nuorista. Näyttää kuitenkin siltä, että pelkästään informaation lisääminen ei riitä alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi, vaan tarvitaan ennen kaikkea monipuolista ja tehokasta vuorovaikutteista viestintää. Lisäksi puutuoteteollisuuden toiminnalla ja sen luotettavuudella on tutkimuksen mukaan suuri merkitys nuorten muodostaessa käsitystään alasta ja sen vetovoimaisuudesta opiskelu- ja työpaikkana. Puutuotealan toimintaan ja sitä koskevaan viestintään tulisikin kiinnittää huomiota, ei ainoastaan nuorten keskuudessa, vaan myös muissa sidosryhmissä, erityisesti mediassa, sillä alan maine näyttelee tärkeää osaa nuorten luottamuksen rakentajana ja samaistumisen lähteenä. Tutkimuksen mukaan nuoret, jotka eivät ole kiinnostuneita puutuoteteollisuudesta, arvioivat alan toimintaa jossain määrin erilaisten tekijöiden kautta kuin alasta kiinnostuneet nuoret. Puutuotealasta kiinnostuneisiin nuoriin tulisi suhtautua selkeästi potentiaalisina työntekijöinä vakuuttaen heitä siitä, että he ovat haluttuja ja arvostettuja osaajia alalle. Myös avoimuus kaikessa tiedottamisessa sekä nykyhetken että tulevaisuuden näkymistä puutuotealalla näyttäisi lisäävän nuorten silmissä sen uskottavuutta ja vetovoimaisuutta. Lisäksi puutuotealasta kiinnostuneet nuoret tuntuvat arvostavat sosiaalisesti vastuullista toimintaa. Vähemmän kiinnostuneita nuoria näyttäisi askarruttavan toisaalta puutuotealan luotettavuus työnantajana, toisaalta alan kyky ja halu panostaa nuorten ammatillisiin taitoihin. Näiden lisäksi esilläolo nuorille tärkeiden asioiden yhteydessä ja erilaisissa nuorten tapahtumissa on tärkeää suhteen kehittämiseksi alasta vähän kiinnostuneiden nuorten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä peruskoulun 9. luokkalaisista ja ammatillisten oppilaitosten puualan perustutkinto-opiskelijoista otannalla valittujen nuorten keskuudessa. Tutkimusaineiston muodosti 613 vastauslomaketta. Tutkimuksessa yhdistettiin suhdetoimintaan ja viestintään sekä luottamus-tutkimukseen liittyviä lähestymistapoja. Siinä selvitettiin taustaltaan ja kiinnostukseltaan erilaisten nuorten mielikuvaeroja tutkimuksen kannalta keskeisistä suhdetekijöistä pyrkien löytämään erityisesti heikot mielikuvat Lopulta kolmivaiheisen mallin avulla analysoitiin, mitkä julkisuustyön osatekijät ovat keskeisiä edistämään puutuoteteollisuuden vetovoimaisuutta alasta vähän ja paljon kiinnostuneiden nuorten keskuudessa

Luomun arvoketju Etelä-Savossa

Minkälainen on luomuelintarvikkeiden arvoketju? Mitkä ovat tämän arvoketjun ominaispiirteet Etelä-Savossa? Löytyykö kansainvälisiltä markkinoilta luomun arvoketjuun liittyviä liiketoimintamalleja, joita voitaisiin soveltaa Etelä-Savossa? Mitkä ovat eteläsavolaisen luomun arvoketjun kehittämistarpeet ja haasteet? Tässä selvityksessä tarkastellaan näiden kysymysten avulla Etelä-Savon luomuarvoketjua. Selvitys luomun arvoketjusta Etelä-Savossa toteutettiin EUosarahoitteisessa hankkeessa "Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle". Eteläsavolaisen luomun arvoketjun erityispiirteiden ja kehittämistarpeiden analysoimiseksi tehtiin kysely eteläsavolaisille alkutuottajille, joista osa oli luomutuottajia, sekä alueen elintarvikejalostajille. Lisäksi toteutettiin luomuarvoketjun haastattelututkimus, jonka kohderyhminä olivat eteläsavolaiset luomualkutuottajat, luomutuotteiden jatkojalostajat, tukku, ammattikeittiöt ja vähittäiskauppa. Luomukysely- ja haastattelututkimus toteutettiin vuosina 2012-2013

Social capital and entrepreneurial behaviour advancing innovativeness in interaction between small rural entrepreneurs and researchers: a phenomenographic study

Innovation processes between entrepreneurs and researchers are activated by interaction. Social capital increases the efficiency of action, for example, information dissemination by minimizing redundancy. To learn more about how to build and develop social capital assumes that we understand how entrepreneurs behave and what their expectations of interaction with researchers are. In this study we adopt a theoretical approach thet combines social capital and entrepreneurial behaviour. The firms in this study are located in the South-Savo region of Finland and operate in food production. As a result of interviews with 15 entrepreneurs a system of categories was compiled as the phenomenographic method assumes. It became obvious that the key dynamics of the cooperation between entrepreneurs and researchers is embedded in a common understanding of entrepreneurial behaviour and learning as well as a trust-building process. As a practical implication we could further suggest that researchers are expected to modify their behaviour to the specific features of entrepreneurial behaviour in order to pave the way to enhance innovativeness of rural entrepreneurs

Ajoneuvoyhdistelmien sallittujen enimmäismassojen ja -korkeuksien vaikutukset hake- ja turvekuljetuskalustoon Suomessa

TutkimusartikkeliAjoneuvoyhdistelmien mitta- ja massamuutoksien asetuksen (lokakuu 2013) myötä raskaan kaluston sallittua massaa ja korkeutta lisättiin, joilla on vaikutusta myös biomassan kuljetuksiin Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia biomassojen kuljetusyritysten kalustoa ja mielipiteitä massa- ja mittamuutoksen jälkeen. Lisäksi tutkittiin biomassan kuljetukseen käytettävän kaluston valmistusmäärien kehittymistä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat biomassoja ja turvetta kuljettavat yritykset, sekä Suomen suurimmat ajoneuvoyhdistelmien päällirakentajat. Tutkimus keskittyi hake- ja turveajoneuvoyhdistelmiin. Tutkimuksen perusteella mitta- ja massamuutoksen vaikutus kuljetusyritysten liiketoimintaan on ollut pääosin positiivinen. Muutoksen etuja ei ole kuitenkaan koettu niin suuriksi, kuin on etukäteen arvioitu. Tärkeimpiä etuja ovat olleet suurempi hyötykuorma ja ylikuormariskin pieneneminen, sekä kannattavuuden ja tehokkuuden parantuminen. Ongelmia ovat sen sijaan aiheuttaneet matalat ja painorajoitetut sillat, tiestön kunto ja investointipaine. Yritysten näkökulmasta suurin hyöty on päätynyt teollisuudelle kilpailutusten kautta.201

Perception of food and locality among Chinese tourist experiences in Finland

The study applies qualitative methods to reach a more in-depth understanding of Chinese tourists’ relations to food during their visit to Finland. The main interest is to find out how they perceive food and tourism, local food, environmentally friendly food and organic food during their trip. The preliminary results show that the Finnish food and food culture is not familiar among Chinese tourists and they have difficulties to identify the local food in holiday destinations. Concept of organic food was better understood than environmentally friendly food. Attributes like healthy, safer, natural, green, expensive and luxury were associated to the organic food. Additionally, organic food was considered to fulfill high quality standards

Perception of food and locality among Chinese tourist experiences in Finland

Proceeding volume: 13Peer reviewe

Russian tourists’ perceptions of authenticity of food based on trust

Russians are the largest national group among tourists visiting Finland, even after the recent downturn caused by the economic situation/devaluation of the Ruble. Russian tourists in Finland spend money mainly on food, household goods, sweets and children's clothing. Thus, food is a fundamental element of the holiday experience. Finnish food products are highly valued by Russians, and, therefore, Russian tourists are an interesting target group in order to understand the perceptions of authenticity better in relation to local food as a tourism experience. Moreover, the research focused on this topic has been quite scarce so far. Foods and drinks engage all the senses and have strong connections with place, because we have personal, sensory memories of consuming them in a certain setting. It can be argued that food has an ability to recall emotions and that is why tourists often search for authentic experiences via food products. Furthermore, they buy food e.g. as souvenirs in order to relive the holiday events with family and friends at home. Among Russian tourists also cross-border food tourism is common based on perceptions of high-quality foodstuffs and authenticity of the products in their original environment. The process of forming the perception of an authentic food experience is very sensitive. An essential element in this process is trust, which is founded upon past experiences and knowledge and, at the same time, upon expectations for the future. Further, it is proposed that together with pre-contractual trust, trust in individuals and collective entities plays a role in the process of creating predictability. Thus, tourists’ perceptions of authenticity of local food are argued to relate to their trust in the food chain as a whole as well as in its actors: farmers, processors of food, restaurants, retail and the control system. This study applies qualitative methods to reach a more in-depth understanding of Russian tourists’ relations to local food during their visit to Finland, especially, their trust in its authenticity. The results show that there is an interaction between the three forms of trust and perceived authenticity of local food among Russian tourists. The perceived authenticity and trust, accordingly, seem to be based on a positive image of Finnish food throughout the post-soviet period, the institutional performance of the Finnish food system as well as one’s own and other’s experiences

Paikallista luomuruokaa kuluttajalle - ketjukokeiluja Etelä-Savossa

Toimittanut Sinikka Mynttine

Nuoret ja puutuoteteollisuus

Tieteen tor