The role of lifestyle factors in childhood asthma

Asthma is a prevalent chronic respiratory illness affecting up to 5-10% of children worldwide. The prevalence and economic and social burden of asthma has been increasing for the past decades, especially in low- to middle-income countries. Asthma is characterized by inflammation and excessive bronchoconstriction of the airways, and it manifests with symptoms such as cough, wheezing, shortness of breath, chest tightness, and difficulty of exhaling. Childhood-onset asthma is commonly allergic based, and often accompanied by other allergic diseases such as atopic eczema, allergic rhinitis, and food allergy. While hereditary factors contribute to asthma onset, recent research has increasingly explored lifestyle, environmental, and dietary factors, and their effect on asthma incidence in children. The aim was to review current data on the effect of lifestyle factors in childhood asthma. A systematic search of the PubMed database was conducted to retrieve studies published within the last five years, with some high-quality older studies included. The focus was on maternal smoking during pregnancy, secondhand smoking, overweight, physical activity, parental stress, and negative life events. A total of 28 openly published articles in English were selected, focusing on childhood asthma, its incidence, and the aforementioned lifestyle factors. Findings indicate that lifestyle factors play a significant role in the onset of childhood asthma. Childhood obesity correlates with an increased asthma risk, as does minimal physical activity. Maternal overweight or smoking during pregnancy may elevate a child's susceptibility to asthma. Elevated maternal stress levels before or during pregnancy have been linked to an increased odds of asthma in offspring. The results suggest that fighting against childhood obesity and promoting physical activity may have protective effect on childhood asthma. In addition, by addressing the health and lifestyles habits of pregnant mothers may potentially reduce the incidence of childhood asthma. This includes sustaining normal weight, abstaining from tobacco smoking, avoiding exposure to secondhand smoke, and taking care of psychological health.Astma on yleinen krooninen hengityselimistön sairaus, jota sairastaa jopa 5–10 % lapsista ympäri maailmaa. Astma on keuhkoputkien tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien liiallinen supistumisherkkyys. Astma voi puhjeta missä iässä tahansa, ja sen oireita ovat yskä, hengityksen vinkuna, hengenahdistus, painon tunne rintakehällä ja/tai uloshengitysvaikeus. Lapsuusiän astma liittyy usein myös muihin allergisiin sairauksiin: atooppiseen ihottumaan, ruoka-aineallergioihin ja allergiseen nuhaan. Perinnölliset tekijät vaikuttavat astman puhkeamiseen, mutta viime vuosina on lisääntyvästi tutkittu myös muita elintapa- ympäristö- ja ravintotekijöitä, jotka voivat vaikuttaa astman ilmaantuvuuteen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä viimeaikaiseen kirjallisuuteen lasten astman ilmaantuvuuteen vaikuttavista elintapatekijöistä. Tätä katsausta varten haettiin PubMed-tietokannasta aihepiirin tutkimuksia keskittyen viimeisen viiden vuoden aikana julkaistuihin artikkeleihin. Joitain laadukkaita vanhempia tutkimuksia on myös sisällytetty mukaan. Aihe rajattiin liikuntaan, ylipainoon, raskausajan tupakointiin, passiiviseen tupakointiin sekä vanhempien stressiin ja negatiivisiin elämäntapahtumiin. Aineistoon otettiin 28 englanninkielistä avoimesti julkaistua artikkelia. Artikkeleissa keskityttiin lasten astmaan, ilmaantuvuuteen ja edellä mainittuihin elämäntapatekijöihin. Tutkimustulosten mukaan elämäntapatekijöillä on merkitystä lasten astman ilmaantuvuuteen. Lapsuuden ylipaino on yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin, samoin kuin vähäinen liikuntamäärä. Äidin ylipaino tai tupakointi raskauden aikana saattavat lisätä lapsen alttiutta astmalle. Myös passiivinen tupakointi tai isän tupakointi raskausaikana voivat lisätä astmariskiä. Lisäksi äidin korkea stressitaso raskautta ennen tai sen aikana on ollut yhteydessä lapsen kohonneeseen astmariskiin. Tulokset viittaisivat siihen, että vähentämällä lasten ylipainoa ja lisäämällä liikuntaa voidaan pienentää lasten astmariskiä. Vaikuttamalla raskaana olevien naisten terveyteen ja elintapoihin voidaan mahdollisesti suojata lasta astmalta. Huomiota kannattaa kiinnittää tupakanpolton lopettamiseen, passiivisen tupakoinnin välttämiseen, painoon ja mielenterveyden tukemiseen

Antimicrobial use, biosecurity, herd characteristics, and antimicrobial resistance in indicator Escherichia coli in ten Finnish pig farms

We investigated connections between antimicrobial use (AMU), biosecurity, and the numbers of pigs and staff in ten Finnish farrow-to-finish herds. Data on AMU in each herd were collected for 12 months. AMU was quantified as treatment incidences per 1000 days at risk (TI) using the consensus defined daily dose calculation. Biosecurity was scored using the Biocheck.UGent T system. We also examined antimicrobial resistance patterns of indicator E. coli isolated from faeces of selected pigs. In each herd, two groups of five pigs were formed: 1) antimicrobial treatment group (ANT: at least one pig in the litter was identified as sick and treated with antimicrobials) and 2) non-antimicrobial treatment group (NON: the litter was not medicated). Faecal samples were taken from these pigs at 5 and 22 weeks of age, cultured, and indicator E. coli isolates were tested for antimicrobial susceptibilities. The AMU varied considerably between the herds. Altogether, most of the antimicrobial treatment courses were assigned to weaned piglets. When AMU was quantified as TIs, suckling piglets had the highest TI (mean 46.6), which was significantly higher (P 0.05). We found few connections: enhanced external biosecurity levels found in the large herds co-occurred with lower use of antimicrobials and herds with low biosecurity scores - especially in the internal subcategories - appeared to have higher proportions of resistant isolates. Conclusively, we suggest that enhancing internal biosecurity might contribute to a reduction in the spreading of antimicrobial resistance in pig herds.Peer reviewe

Human Cases of Methicillin-Resistant Staphylococcus aureus CC398, Finland

Nationwide surveillance identified 10 human isolates of methicillin-resistant Staphylococcus aureus clonal complex (CC) 398. Further typing in comparison with animal isolates identified 4 clusters: 1 related to a horse epidemic and 3 to persons who had no direct contact with animals or each other. These findings may indicate unrecognized community transmission

Morfologiska och syntaktiska drag hos språkbadselever och elever med A-svenska i ljuset av processbarhetsteorin

Tutkielmassani analysoin kielikylpyoppilaiden ja A-ruotsia lukevien 9.-luokkalaisten ruotsinkielisiä aineita Pienemannin (1998) prosessoitavuusteorian (processbarhetsteori) näkökulmasta. Analyysini perustuu Paavilaisen (2010) käyttämään metodiin, jonka lähtökohtana on rakenteiden systemaattinen käyttö. Systemaattisen käytön kriteerinä on rakenteen esiintyminen vähintään kolme kertaa eri konteksteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä omaksuvatko oppilaat tietyt ruotsin kielen morfologiset (substantiivin monikko ja määräysmuodot, adjektiivi attribuuttina ja predikatiivina) ja syntaktiset (pää- ja sivulauseen sanajärjestys) rakenteet prosessoitavuusteorian mukaisessa järjestyksessä. Tutkielmassa selvitetään myös, millä prosessoitavuustasolla oppilaat ovat sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kielikylpyoppilaiden kirjoitelmat ovat Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten yksikön BeVis-projektista ja A-ruotsin lukijoiden kirjoitelmat olen itse kerännyt keväällä 2014. Kirjoitelmat kirjoitettiin tutkijoiden määräämästä otsikosta Nu blir det vinter i Finland. Olen analysoinut 30 pisintä kirjoitelmaa kummastakin aineistosta. Analyysini osoittaa, että suurin osa kielikylpyoppilaista hallitsee sekä syntaktiset että morfologiset rakenteet prosessoitavuusteorian 4. tason mukaisesti. Syntaksin osalta tämä tarkoittaa päälauseen käänteisen sanajärjestyksen ja morfologian osalta predikatiivisen kongruenssin hallintaa. Syntaksin hallinnassa A-ruotsin lukijat ovat tasainen ryhmä, sillä yhtä lukuunottamatta kaikki sijoittuvat prosessoitavuusteorian 3. tasolle. Morfologian suhteen hajontaa on enemmän, mutta noin puolet A-ruotsin lukijoista hallitsee morfologiset rakenteet teorian 2. tason mukaisesti. Tuloksissani ryhmien välillä on suurin ero käänteisen sanajärjestyksen hallinnassa: kielikylpyoppilaat hallitsevat sen huomattavasti paremmin kuin A-ruotsin lukijat. Vaikka kielikylpyopetuksessa ja A-ruotsin opetuksessa käytetään erilaista kieliopin opetusdidaktiikkaa, noudattaa molempien ryhmien sanajärjestyksen hallinta prosessoitavuusteorian mukaista järjestystä, mutta morfologian osalta esiintyy joitain poikkeuksia. Yhteensä 17 aineistoni oppilasta hallitsee prosessoitavuusteorian 4. tason (predikatiivinen kongruenssi), vaikka teorian 3. taso ei vielä ko. oppilailla ole automatisoitunut. On mielenkiintoista, että kaikki nämä oppilaat ovat hypänneet juuri prosessoitavuusteorian 3. tason yli, johon kuuluu attributiivinen kongruenssi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format