Utilizing Business Intelligence Framework for Leveraging Product Lifecycle Management

Product lifecycle management is a concept for managing product related information. Besides product related information decision-makers urge processed information of other types as well. A solution for managing this kind of business information is business intelligence. In this paper is studied how business intelligence framework could be utilized in the context of product lifecycle management in order to refine information for better decision-making. The study is based on theoretical findings of business intelligence as a solution for product lifecycle information management challenges. As a conclusion the paper points out how business intelligence, and especially business intelligence tools, e.g. data warehousing and data mining, are efficient way to refine information products in order to support decision-making

Avoimen lähdekoodin arvoverkkojen rakenteet ja toiminnot

The objective of this thesis is to discover the structure and operations of value networks that are formed in the open source software field. To achieve this objective, the following research questions were used: 1) What kind of open source value networks exist? And how do they differ from each other? 2) What kinds of roles are there in open source networks and what kind of relationships are there between different participants? 3) How do companies operate in open source value networks? The questions emphasize company viewpoint to open source value networks, as in this thesis the network analysis is carried out from the company perspective, not so much of community perspective. In theoretical part of the study, the concept of open source value network is examined, focusing on the literature about value creation in industrial networks and the open source environment. The main outcome of the theoretical part is the general model of creating and capturing value in open source network. This model is then used in the empirical part of the study to form the value networks of the case communities which are Eclipse and Debian. The research data for analyzing the case communities is gathered from different sources; the primary data includes a series of qualitative interviews and a quantitative survey. Based on the analysis of the theme interviews, the roles of the companies are identified and included in the networks. Finally, the comparative analysis of the value networks summarizes the empirical part. Together with the developers of the communities the companies and the customers form an open source value network. The differences, for example, in values, norms and working methods affect the relationships between the participants and value creation in the networks. Together the participants set the requirements for the value they create together in a professional open source value network. Therefore, Eclipse can be considered to be mainly business-oriented whereas Debian is more of a hobby to the developers. The value network of Eclipse exemplifies the general open source value network model described in the theory section more precisely than the value network of Debian. Companies that have functional and active relationships to open source communities have great possibilities to benefit from open source. Still, the contribution to the networks does not depend on the company’s size. The best ways to cooperate with communities, and therefore to create value with the communities, are through partnerships, by employing developers to the groups of core developers, and by interacting through the company’s own community.Tämän työn tavoitteena on selvittää avoimen lähdekoodin ympärille muodostuneiden arvoverkostojen rakenteita ja toimintoja. Tavoite voidaan nähdä kaksijakoisena; ensinnäkin pitää selvittää, mitä ovat arvoverkostot, jonka jälkeen voidaan tutkia arvoverkostoja avoimen lähdekoodin näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Minkälaisia avoimen lähdekoodin arvoverkostoja on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan? 2) Minkälaisia rooleja avoimen lähdekoodin verkostot pitävät sisällään ja minkälaisia suhteita verkostojen eri osapuolet muodostavat? 3) Miten yritykset operoivat avoimen lähdekoodin arvoverkostoissa? Tutkimuskysymykset muodostettiin yrityslähtöisesti, sillä työssä tutkimusilmiötä analysoitiin yritysten näkökulmasta, ei niinkään avoimen lähdekoodin yhteisöjen näkökulmasta. Työ rajattiin käsittelemään kahta erilaista avoimen lähdekoodin ympärille muodostunutta yhteisöä. Kyseiset yhteisöt ovat Eclipse ja Debian, jotka ovat tutkimuskohteina myös tämän diplomityön toimeksiantajana toimineessa Tekesrahoitteisessa OSSI-tutkimusprojektissa. Yhteisöt valittiin perustuen niiden erilaisiin lähtökohtiin; Debianin toiminta perustuu enemmänkin vapaaehtoisuuteen, Eclipse puolestaan toimii yritysmäisemmin ollessaan monelle kehittäjälle päätulonlähde. Lähdemateriaali yhteisöjen analysointia varten hankittiin monesta eri lähteestä. Pääsääntöisesti lähdemateriaali pitää sisällään sarjan kvalitatiivisia haastatteluja sekä kvantitatiivisen tutkimuksen. Haastateltavina toimi avainhenkilöitä eri yhteisöistä, joita on haastateltu yhteistyössä muiden OSSI-tutkijoiden kanssa. Vastaavasti kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin projektin tutkijoiden toimesta vuoden 2006 aikana, pitää sisällään Eclipse ja Debian -yhteisöjen kehittäjien näkemyksiä. Yhteisöjen verkostorakenteita analysoimalla oli tarkoitus selvittää, millaisia arvoverkostoja avoimen lähdekoodin ympärille on muodostunut. Näissä verkostoissa isossa roolissa ovat erilaiset yritykset, joiden linkittymistä avoimen lähdekoodin arvoverkkoihin tässä työssä myös tutkittiin. Tätä varten tutkimukseen valittiin viisi erityyppistä yritystä, joista jokaisesta haastateltiin yhtä keskeistä henkilöä. Teemahaastatteluiden avulla toteutettiin yritysanalyysit, joiden perusteella oli tarkoitus selvittää yhtäläisyyksiä teoriassa mainittuihin eri yritysrooleihin, jonka jälkeen yritysroolit voitiin yhdistää tutkittaviin avoimen lähdekoodin arvoverkkoihin. /Kir0

Assessing Maturity Requirements for Implementing and Using Product Lifecycle Management

Product lifecycle management (PLM) is a systematic and holistic way to approach challenges that exist in managing product related information along products’ lifecycle from product design to its disposal. There is an established set of information management approaches that address important subsets of lifecycle information management challenges, e.g. product data management (PDM), ERP and CRM. Common feature to PLM processes is that their implementation requires changes in organization, systems, conventions, and importantly, skills and capabilities. The aim of this paper is to discuss the issue of PLM implementation and how it can be aided with capability maturity assessment. Empirical part of the paper points out how capability maturity assessment can be conducted and how it is applicable in different stages of implementing and developing PLM

Intensifying Patient Flow Management by Using Data Mining Methods

Health care organizations need means to process the patient flow-related data into meaningful information in order to understand and manage complex patient flow networks. In this paper we present a theoretical framework of the patient flow management process and examine how this process could be intensified with the help of data mining methodology. Based on the empirical findings in a case organization, a Finnish special care hospital, the potential of suitable data mining methods, like sequence analysis, is evident. Using the data mining methodology, huge amounts of data could be processed into relevant and reliable information to support decision-making. As a result, the overall quality and effectiveness of the patient flow network would be improved

Knowledge-Based Management Challenges in the Asset life Cycle

This study examines knowledge-based management challenges at different stages of the asset life cycle in project networks. The case network is the infrastructure construction sector, which includes organizations in design, construction and maintenance. This sector forms an interesting case as there are multiple problems related to knowledge-based management. By comparing the maturity levels of the different stages of the asset life cycle, we aim to identify the major challenges in knowledge-based management in asset life cycles within the infrastructure sector. A maturity survey on knowledge-based management was distributed to 22 organizations, generating 68 respondents. The respondents worked in infrastructure sector organizations at different stages of the asset life cycle, including design, construction and maintenance. The findings of the survey were compared, so as to present relevant issues at each stage, and analysed with a framework suggested for the maturity model. There is little research on knowledge-based management relating to the asset life cycle. Therefore, this study creates new knowledge in this area and enhances understanding of how issues of knowledge-based management differ in the stages of the life cycle as a manifestation of knowledge management. Organizations in the infrastructure sector gain valuable information on the issues that need to be fixed so as to gain more value from digitalization. This research is part of the ProDigial research programme whose practical contribution will be a manual on knowledge-based management for asset-managing organizations.publishedVersionPeer reviewe

State of knowledge-based management in project networks - case in Finnish infrastructure construction sector

Finnish infrastructure construction sector has challenges in productivity and advancing digitalization. We suggest that these problems can be explained with inadequate knowledge-based management (KBM) practices: When information goes missing, employees must collect the information repeatedly. When organizations haven’t identified their information needs, data is collected but never used. The purpose of this research is to discover what is the priority of development to improve KBM in project network. A project network in Finnish infrastructure construction sector typically consists of project companies and public customers. This research was conducted by distributing a survey on maturity of KBM to 22 Finnish organizations in infrastructure construction. 10 of these organizations are customer organizations and 12 are project companies. The results are analyzed with a framework suggested for the maturity survey. The results show that, in the project network, customer organizations have less developed KBM practices than project companies, which is not surprising. The interesting point, however, is that the results highlight the importance of the customer organizations in information sharing in the project network. Therefore, the inadequate KBM practices of customer organizations seem to weaken the productivity of the whole project network.publishedVersionPeer reviewe

Elinkaaren läpäisevä tieto : ProDigial-tutkimusohjelman loppuraportti

Raportti on yksi Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terran johtaman ProDigial-tutkimusohjelman loppuraporteista. Osa tutkimusohjelmaa oli Elinkaaren läpäisevä tieto -tutkimuskokonaisuus, jonka loppuraportti tämä on. Tutkimuskokonaisuudessa keskityttiin tiedon saatavuuden, luotettavuuden ja hyödyntämisen mahdollistamiseen infran suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon välillä. Tarve tutkimusohjelmalle oli lähtöisin infra-alan heikosta tuottavuuskehityksestä, ja haasteet tiedon luotettavuuden ja saavutettavuuden osalta on tunnistettu yhdeksi tuottavuuden kasvun esteeksi aiemmin toteutetussa Tikari-hankkeessa. Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena oli parantaa tiedon luotettavuutta ja saatavuutta koko infran elinkaarella. Elinkaaren läpäisevä tieto -tutkimuskokonaisuudessa selvitettiin suomalaisten infra-alan toimijoiden – niin tilaajien kuin yritystenkin – nykytilaa ja valmiuksia tiedolla johtamisen suhteen. Löydösten pohjalta päätettiin keskittyä etenkin tilaajien tiedonhallinnan haasteisiin ja ratkaisuehdotuksiin hankkeen edetessä, sillä tiedonhallinta on edellytys toimivalle tiedolla johtamiselle. Raportissa otetaan kantaa etenkin tietotarpeiden määrittelyn ja näkyvyyden merkitykseen, tiedon varastoinnin ja organisoinnin käytäntöihin sekä toiminnan mukauttamiseen kerättyjen tietojen pohjalta

Upregulation of activin-B and follistatin in pulmonary fibrosis - a translational study using human biopsies and a specific inhibitor in mouse fibrosis models

Peer reviewe

Tietojohtaminen

Tieto on aina ollut kaiken inhimillisen toiminnan peruste. Sen tärkeys yritysten ja myös julkisen sektorin organisaatioiden keskeisenä resurssina on kuitenkin laajasti ymmärretty vasta 1990-luvun lopulta alkaen. Nykyisin tiedon ja sen johtamisen tärkeyttä ei juuri tarvitse perustella. Tarvitsemme välineitä, joiden avulla tietoa eri muodoissaan voidaan johtaa ja kehittää. Tietojohtaminen on nuori tieteenala, ja sen käsitteet ovat vielä vakiintumattomia. Tieto ja siihen liittyvät ilmiöt ovat monimutkaisia ja abstrakteja. Jotta näitä asioita voidaan kehittää, tarvitaan täsmällisiä käsitteitä, joilla asioista voi puhua ja kirjoittaa. On myös tärkeää, että tietojohtamisen parissa työskentelevät henkilöt hallitsevat tietyt peruskäsitteet. Yksi ja ehkä keskeisin tämän kirjan tavoite onkin luoda ymmärrystä tietojohtamiseen liittyvistä käsitteistä ja siitä, miten ne liittyvät toisiinsa. Kirja on tarkoitettu tietojohtamisen opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa aloitteleville henkilöille perusoppikirjaksi, sekä myös asiantuntijoille ja johtajille, jotka soveltavat tietojohtamista käytännössä. Sekä tieto että johtaminen ovat isoja sanoja, kuten myös niiden yhdistelmä tietojohtaminen. Näin ollen tietojohtamista ei tule määritellä liian kapeasti. Tässä hengessä on kirjoitettu myös tämä kirja. Tietojohtamisen koulutusohjelma perustettiin Tampereen teknilliseen yliopistoon 1999. Reilun kymmenen vuoden aikana yliopistossa on julkaistu alalta kymmeniä väitöskirjoja, satoja muita opinnäytteitä, tieteellisiä artikkeleja ja myös lukuisia aiheeseen liittyviä kirjoja ja tutkimusraportteja. Käsillä oleva kirja on kuitenkin ensimmäinen alan suomenkielinen perusteos. Sen kirjoittamiseen on osallistunut lukuisa joukko tietojohtamisen opettajia ja tutkijoita. Se on vuoropuhelun tulos ja lyhyt johdanto tietojohtamisen maailmaan, jota kohtaan se toivottavasti herättää lukijansa uteliaisuuden

Remdesiviiri sairaalahoitoisessa COVID-19-taudissa : pragmaattinen, adaptiivinen, satunnaistettu Solidarity Finland -monikeskustutkimus

Lähtökohdat : Remdesiviiriä tutkittiin Solidarity Finland -tutkimuksessa. Menetelmät : COVID-19-taudin takia sairaalahoitoon joutuneet potilaat satunnaistettiin saamaan standardihoitoa tai sen lisäksi remdesiviiriä. Solidarity-tutkimuksessa ja satunnaistettujen ­tutkimusten meta-analyysissä ensisijainen päätetapahtuma oli sairaalahoitoajan kuolleisuus. Tulokset : Rekrytoimme 208 potilasta yhdestätoista sairaalasta. Sairaalahoidon aikana ­remdesiviiriryhmässä (n = 114) kuoli 1 % ja standardihoitoryhmässä (n = 94) 4 %. Invasiiviseen hengityslaitehoitoon joutui 5 % molemmissa ryhmissä. Tehohoitoa sai 11 % remdesiviiri- ja 12 % standardihoitoryhmässä. Maksaentsyymit nousivat merkittävästi 5 %:lla remdesiviiri- ja 2 %:lla standardihoitoryhmässä. Meta-analyysin alaryhmäanalyysissä remdesiviiri vähensi kuoleman riskiä potilailla, jotka eivät sairaalahoidon alkaessa saaneet hengityslaitehoitoa (RR 0,85, 95 % LV 0,75­–0,96). Päätelmät : Suomessa on pandemian aikana mahdollista rekrytoida merkittävä määrä potilaita suuriin, satunnaistettuihin tutkimuksiin, joilla voidaan saada luotettavia tuloksia nopeasti. Remdesiviiristä voi olla apua sairaalahoitoisessa COVID-19-taudissa varhain aloitettuna.publishedVersionPeer reviewe