Myocardial tissue characterization in patients with hereditary gelsolin (AGel) amyloidosis using novel cardiovascular magnetic resonance techniques

Gelsolin (AGel) amyloidosis is a hereditary condition with common neurological effects. Myocardial involvement, especially strain, T1, or extracellular volume (ECV), in this disease has not been investigated before. Local myocardial effects and possible amyloid accumulation were the targets of interest in this study. Fifty patients with AGel amyloidosis were enrolled in the study. All patients underwent cardiovascular magnetic resonance imaging, including cine imaging, T1 mapping, tagging, and late gadolinium enhancement (LGE) imaging at 1.5 T. Results for volumetry, myocardial feature-tracking strain, rotation, torsion, native T1, ECV, and LGE were investigated. The population mean native T1 values in different segments of the left ventricle (LV) varied between 1003 and 1080 ms. Myocardial mean T1 was 1031 ± 37 ms. T1 was highest in the basal plane of the LV (1055 ± 40 ms), similarly to ECV (30.0% ± 4.4%). ECV correlated with native T1 in all LV segments (p Peer reviewe

Hearing problems in patients with hereditary gelsolin amyloidosis

Publisher Copyright: © 2021, The Author(s).Background: Gelsolin amyloidosis (AGel amyloidosis) is a hereditary form of systemic amyloidosis featuring ophthalmological, neurological and cutaneous symptoms. Previous studies based mainly on patients’ self-reporting have indicated that hearing impairment might also be related to the disease, considering the progressive cranial neuropathy characteristic for AGel amyloidosis. In order to deepen the knowledge of possible AGel amyloidosis-related hearing problems, a clinical study consisting of the Speech, Spatial and Qualities of Hearing Scale (SSQ) questionnaire, clinical examination, automated pure-tone audiometry and a speech-in-noise test was designed. Results: Of the total 46 patients included in the study, eighteen (39%) had self-reported hearing loss. The mean scores in the SSQ were 8.2, 8.3 and 8.6 for the Speech, Spatial and Qualities subscales, respectively. In audiometry, the mean pure tone average (PTA) was 17.1 (SD 12.2) and 17.1 (SD 12.3) dB HL for the right and left ears, respectively, with no difference to gender- and age-matched, otologically normal reference values. The average speech reception threshold in noise (SRT) was − 8.2 (SD 1.5) and − 8.0 (SD 1.7) dB SNR for the right and left ears, respectively, which did not differ from a control group with a comparable range in PTA thresholds. Conclusion: Although a significant proportion of AGel amyloidosis patients experience subjective difficulties in hearing there seems to be no peripheral or central hearing impairment at least in patients up to the age of 60 years.Peer reviewe

Finnish gelsolin amyloidosis causes significant disease burden but does not affect survival: FIN-GAR phase II study

Abstract Background Hereditary gelsolin (AGel) amyloidosis is an autosomal dominantly inherited systemic amyloidosis that manifests with the characteristic triad of progressive ophthalmological, neurological and dermatological signs and symptoms. The National Finnish Gelsolin Amyloidosis Registry (FIN-GAR) was founded in 2013 to collect clinical data on patients with AGel amyloidosis, including altogether approximately one third of the Finnish patients. We aim to deepen knowledge on the disease burden and life span of the patients using data from the updated FIN-GAR registry. We sent an updated questionnaire concerning the symptoms and signs, symptomatic treatments and subjective perception on disease progression to 240 members of the Finnish Amyloidosis Association (SAMY). We analyzed the lifespan of 478 patients using the relative survival (RS) framework. Results The updated FIN-GAR registry includes 261 patients. Symptoms and signs corresponding to the classical triad of ophthalmological (dry eyes in 93%; corneal lattice amyloidosis in 89%), neurological (numbness, tingling and other paresthesias in 75%; facial paresis in 67%), and dermatological (drooping eyelids in 86%; cutis laxa in 84%) manifestations were highly prevalent. Cardiac arrhythmias were reported by 15% of the patients and 5% had a cardiac pacemaker installed. Proteinuria was reported by 13% and renal failure by 5% of the patients. A total of 65% of the patients had undergone a skin or soft tissue surgery, 26% carpal tunnel surgery and 24% at least unilateral cataract surgery. As regards life span, relative survival estimates exceeded 1 for males and females until the age group of 70–74 years, for which it was 0.96. Conclusions AGel amyloidosis causes a wide variety of ophthalmological, neurological, cutaneous, and oral symptoms that together with repeated surgeries cause a clinically significant disease burden. Severe renal and cardiac manifestations are rare as compared to other systemic amyloidoses, explaining in part the finding that AGel amyloidosis does not shorten the life span of the patients at least for the first 75 years

Cardiac manifestations in Finnish gelsolin amyloidosis patients

Introduction Finnish gelsolin amyloidosis (AGel amyloidosis) is an inherited systemic amyloidosis with well-known ophthalmological, neurological and cutaneous symptoms. Additionally, cardiomyopathies, conduction disorders and need of cardiac pacemakers occur in some patients. This study focuses on electrocardiographic (ECG) findings in AGel amyloidosis and their relation to cardiac magnetic resonance (CMR) changes. We also assessed whether ECG abnormalities were associated with pacemaker implantation and mortality. Materials and methods In this cohort study, 51 genetically verified AGel amyloidosis patients (mean age 66 years) without cardiac pacemakers underwent 12-lead ECG and CMR imaging with contrast agent in 2017. Patients were followed-up for 3 years. Results Conduction disturbances were found in 22 patients (43%). Nine (18%) presented with first-degree atrioventricular block, six (12%) with left anterior hemiblock, seven (14%) with left or right bundle branch block and two (4%) with non-specific intraventricular conduction delay. Low QRS voltage was present in two (4%) patients. Late gadolinium enhancement (LGE) concentrating on the interventricular septum and inferior parts of the heart was present in 19 (86%) patients with conduction abnormalities. During the follow-up, only one patient received a pacemaker, and one patient died. Discussion Conduction disorders and septal LGE are common in AGel amyloidosis, whereas other ECG and CMR findings typically observed in most common cardiac amyloidosis types were rare. Septal pathology seen in CMR may interfere with the cardiac conduction system in AGel amyloidosis, explaining conduction disorders, although pacemaker therapy is rarely required.Peer reviewe

Sydänamyloidoosi

English summaryPeer reviewe

Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä

Turvepellot varastoivat runsaat määrät hiiltä ja typpeä. Suon kuivatus ja pellon viljelytoimet, kuten muokkaus, käynnistävät maaperän prosesseja, joiden seurauksena nämä runsaat hiili- ja typpivarastot alkavat vapautua. Osa niistä sitoutuu kasveihin, osa kulkeutuu sade- ja valumavesien mukana muualle ympäristöön ja merkittävä osa haihtuu kaasumaisina yhdisteinä, kuten hiilidioksidina ja typpioksiduulina, ilmakehään. Ilmastoviisaiden viljelykäytäntöjen tavoitteena on hidastaa turpeen hajoamista ja siten hillitä kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Ilmastonäkökulmasta ensisijainen toimenpide olisi ehkäistä turvemaiden raivaamista uusiksi pelloiksi. Joskus raivauksia turvemaille ei voida välttää. Yksinkertainen mutta silti merkittävä ilmastoteko olisi uusien ja vanhojen viljelyssä olevien turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Mikäli turvepellolla olisi mahdollista nostaa pohjavedenpintaa esimerkiksi padotuksin tai säätösalaojituksella, tämä vähentäisi päästöjä jo merkittävästi. Aktiivisesti viljeltyjen lohkojen ohella jotkut turvepeltolohkot voivat olla heikkotuottoisia, märkiä tai sellaisia, että sato jää niiltä vuosi toisensa jälkeen korjaamatta. Ilmastotoimia voisi silloin tehdä esimerkiksi ennallistamalla tai siirtämällä lohkon kosteikkoviljelyyn. Vedenpinnan noston ei tarvitse tarkoittaa lohkon poistamista viljelystä. Kosteikkoviljelyssä voidaan tuottaa esimerkiksi nurmea rehuksi, marjoja elintarvikkeeksi tai ruokohelpeä tai pajua energiaksi sekä kuivikkeeksi. Omalle tilalle soveltuvia keinoja tulee tarkastella tila- ja lohkokohtaisesti. Erilaisten keinojen soveltuvuuden ja tukimahdollisuuksien kartoittamiseksi kannattaa hyödyntää neuvontajärjestelmää

Askeleita kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä : Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen loppuraportti

Eloperäisiä eli orgaanisia maita on Suomen viljelyalasta noin 10 %. Niiden osuus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on 50–60 %, kun huomioidaan viljeltyjen orgaanisten maiden päästöt sekä maatalous- että maankäyttösektoreilla. Tietoa viljelyteknisistä keinoista alkutuotannon päästöjen hillitsemiseksi orgaanisilta mailta on vähän. Suomen ilmastopolitiikka, EU:n maataloustukipolitiikka sekä Suomen alkutuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen kaipaavat lisätietoa kestävän ruoantuotannon kehittämiseksi ja maatalouden ympäristövaikutusten tarkentamiseksi. Yli puolet (60 %) Suomen maataloustuotannon arvosta tulee maidon ja naudanlihan tuotannosta, joten nautasektorin kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen sekä negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi ovat alalle tärkeitä tavoitteita. Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen keskeisimmät tavoitteet olivat 1) kehittää ja jalkauttaa viljelyteknisiä ratkaisuja orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja vähentämiseksi nautakarjatiloilla, 2) kehittää päästölaskentaa 3) tuottaa taustatietoa ja kehittää ratkaisuja käytännön toimien avulla Suomen kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja 4) luoda LCA-mallinnuksesta luotettavampi laskentatyökalu tuomalla pellon hiilitase osaksi laskentamenetelmää. Näitä tavoitteita lähdettiin toteuttamaan neljän työpaketin avulla. Hankkeessa tarkasteltiin eri maaperätietokantojen käytettävyyttä turvemaiden tunnistamiseksi. Hankkeessa todennettiin nurmikierrossa olevien turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä ja testattiin eri viljelykiertojen vaikutusta viljeltyjen turvemaiden nurmikierron päästöihin. Lisäksi hankkeessa kokeiltiin kartografisia ja maankäytön päästöihin liittyviä laskentamenetelmiä tilatasolla päästövähennystoimenpiteiden kohdentamiseksi. Mittauksista saatavilla tuloksilla pyrittiin tarkentamaan turvemaiden päästöjä elinkaarilaskennassa. Hankkeen tulokset osoittavat, että kokonaisten pitkäkestoisten nurmikiertojen päästöistä tiedetään vielä varsin vähän. Erityisesti tietoa tarvitaan kokonaisten nurmikiertojen eri vaiheista aina nurmen perustamisesta seuraavaan uusintaan saakka. Kahden vuoden tutkimusten perusteella oli lopulta mahdotonta sanoa, voisiko viljelyteknisin keinoin saavuttaa päästövähennyksiä turvemailla tai parantaa niiden perusteella maidon ja lihan elinkaarimallia. Saadut tulokset tukivat nykyisten päästökerrointen käyttöä turvemaiden dityppioksidi- ja metaanipäästöjen osalta. Hankkeessa saatujen rohkaisevien kokemusten perusteella aktiiviviljelijöitä tulisi nykyistä enemmän osallistaa käytännön viljelykokemusten jakamiseen tiedeyhteisössä. Tarvetta olisi esimerkiksi turvepeltojen viljelykokemusten ja tutkimustiedon vuoropuhelulle

Askeleita kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä : Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen loppuraportti (2. painos)

Eloperäisiä eli orgaanisia maita on Suomen viljelyalasta noin 10 %. Niiden osuus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on 50–60 %, kun huomioidaan viljeltyjen orgaanisten maiden päästöt sekä maatalous- että maankäyttösektoreilla. Tietoa viljelyteknisistä keinoista alkutuotannon päästöjen hillitsemiseksi orgaanisilta mailta on vähän. Suomen ilmastopolitiikka, EU:n maataloustukipolitiikka sekä Suomen alkutuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen kaipaavat lisätietoa kestävän ruoantuotannon kehittämiseksi ja maatalouden ympäristövaikutusten tarkentamiseksi. Yli puolet (60 %) Suomen maataloustuotannon arvosta tulee maidon ja naudanlihan tuotannosta, joten nautasektorin kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen sekä negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi ovat alalle tärkeitä tavoitteita. Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen keskeisimmät tavoitteet olivat 1) kehittää ja jalkauttaa viljelyteknisiä ratkaisuja orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja vähentämiseksi nautakarjatiloilla, 2) kehittää päästölaskentaa 3) tuottaa taustatietoa ja kehittää ratkaisuja käytännön toimien avulla Suomen kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja 4) luoda LCA-mallinnuksesta luotettavampi laskentatyökalu tuomalla pellon hiilitase osaksi laskentamenetelmää. Näitä tavoitteita lähdettiin toteuttamaan neljän työpaketin avulla. Hankkeessa tarkasteltiin eri maaperätietokantojen käytettävyyttä turvemaiden tunnistamiseksi. Hankkeessa todennettiin nurmikierrossa olevien turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä ja testattiin eri viljelykiertojen vaikutusta viljeltyjen turvemaiden nurmikierron päästöihin. Lisäksi hankkeessa kokeiltiin kartografisia ja maankäytön päästöihin liittyviä laskentamenetelmiä tilatasolla päästövähennystoimenpiteiden kohdentamiseksi. Mittauksista saatavilla tuloksilla pyrittiin tarkentamaan turvemaiden päästöjä elinkaarilaskennassa. Hankkeen tulokset osoittavat, että kokonaisten pitkäkestoisten nurmikiertojen päästöistä tiedetään vielä varsin vähän. Erityisesti tietoa tarvitaan kokonaisten nurmikiertojen eri vaiheista aina nurmen perustamisesta seuraavaan uusintaan saakka. Kahden vuoden tutkimusten perusteella oli lopulta mahdotonta sanoa, voisiko viljelyteknisin keinoin saavuttaa päästövähennyksiä turvemailla tai parantaa niiden perusteella maidon ja lihan elinkaarimallia. Saadut tulokset tukivat nykyisten päästökerrointen käyttöä turvemaiden dityppioksidi- ja metaanipäästöjen osalta. Hankkeessa saatujen rohkaisevien kokemusten perusteella aktiiviviljelijöitä tulisi nykyistä enemmän osallistaa käytännön viljelykokemusten jakamiseen tiedeyhteisössä. Tarvetta olisi esimerkiksi turvepeltojen viljelykokemusten ja tutkimustiedon vuoropuhelulle

Common origin of the gelsolin gene variant in 62 Finnish AGel amyloidosis families

Finnish gelsolin amyloidosis (AGel amyloidosis) is an autosomal dominantly inherited systemic disorder with ophthalmologic, neurologic and dermatologic symptoms. Only the gelsolin (GSN) c.640G>A variant has been found in the Finnish patients thus far. The purpose of this study was to examine whether the Finnish patients have a common ancestor or whether multiple mutation events have occurred at c.640G, which is a known mutational hot spot. A total of 79 Finnish AGel amyloidosis families including 707 patients were first discovered by means of patient interviews, genealogic studies and civil and parish registers. From each family 1-2 index patients were chosen. Blood samples were available from 71 index patients representing 64 families. After quality control, SNP array genotype data were available from 68 patients from 62 nuclear families. All the index patients had the same c.640G>A variant (rs121909715). Genotyping was performed using the Illumina CoreExome SNP array. The homozygosity haplotype method was used to analyse shared haplotypes. Haplotype analysis identified a shared haplotype, common to all studied patients. This shared haplotype included 17 markers and was 361 kb in length (GRCh37 coordinates 9:124003326–124364349) and this level of haplotype sharing was found to occur highly unlikely by chance. This GSN haplotype ranked as the largest shared haplotype in the 68 patients in a genome-wide analysis of haplotype block lengths. These results provide strong evidence that although there is a known mutational hot spot at GSN c.640G, all of the studied 62 Finnish AGel amyloidosis families are genetically linked to a common ancestor.Peer reviewe

ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN RATSASTUSKOULUSSA : Case Aaltokankaan Ratsutallit Oy

Työssä kehitettiin oululaisen ratsastuskoulun Aaltokankaan Ratsutallit Oy:n asiakaspalvelua ja toimintatapoja. Aaltokankaan Ratsutallit haluaa kehittää toimintaansa entistä laadukkaammaksi ja se haluaa erottautua kilpailijoistaan sujuvalla asiakaspalvelulla ja viimeistellyllä toimintakonseptillaan. Kiinnostus hevosiin toimii usein hevosyrityksen perustamismotiivina eivätkä monet hevosyrittäjät ole erityisen kiinnostuneita yrityksensä johtamisesta, toiminnan kehittämisestä ja asiakaspalvelusta, vaan nauttivat hevosten kanssa puuhailusta. Maaliskuussa 2016 suoritettiin asiakastyytyväisyyskysely kaikille sillä viikolla ratsastaneille asiakkaille. Asiakkaista yli 62 % vastasi kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin miksi asiakas harrastaa ratsastusta ja mitkä ovat tärkeimmät ratsastuskoulun valintaan vaikuttavat kriteerit. Lisäksi selvitettiin asiakkaan tyytyväisyyttä opetukseen, asiakaspalveluun, hevosiin, tiloihin ja hintoihin. Asiakkaalta kysyttiin myös, olisiko hän valmis maksamaan enemmän korkeampilaatuisesta palvelusta eli pienemmistä ratsastusryhmistä, ratsastuksenopettajan ammattitutkinnon suorittaneen henkilön pitämistä tunneista tai ylimääräisen työntekijän tarjoamasta avusta tallissa hevosten laittamisessa. Kyselyn mukaan asiakkaat haluavat mieluiten ratsastaa kuuden ratsukon pienryhmissä yhdeksän ratsastajan ryhmän sijaan. Asiakas arvostaa Aaltokankaan Ratsutalleilla ystävällistä asiakaspalvelua ja mukavia ratsastuksen ohjaajia. Tunninpitäjän koulutustasolla ei ole merkitystä. Asiakkaat haluavat saada runsaasti palautetta oppimisestaan ja ovat valmiita käyttämään palautekeskusteluihin osan ratsastusajastaan. Aaltokankaan Ratsutallien henkilökunta, opetus ja asiakaspalvelu saivat runsaasti kiitosta, samoin kuin hevoset, joita pidettiin kiltteinä ja opetuskäyttöön sopivina. Asiakastyytyväisyyskyselyssä monien toivomia pienryhmätunteja ryhdyttiin tarjoamaan heti tutkimuksen jälkeen, mutta niihin ei löytynyt riittävästi osallistujia eli asiakkaiden maksuhalukkuus oli selvästi suurempi asiakastyytyväisyyskyselyssä kuin todellisuudessa. Yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tärkein tulos on asiakkaan tarpeiden asettaminen etusijalle ennen hevosia. Hevoset nähdään välineenä palvelun tuottamisessa ja kehittämisessä, mikä ei kuitenkaan tarkoita hevosten hoidosta ja hyvinvoinnista tinkimistä, vaan asiakkaan tarpeiden nostamista etusijalle yrityksen toimintaa suunniteltaessa. Jatkotutkimuksena ratsastuskoulujen kannattaisi hyödyntää bechmarkingia muilta asiakaspalvelualoilta. Hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa ratsastuskouluissa, voisi löytyä esimerkiksi liikuntakeskuksista. Kannattaisi myös selvittää, onko Ruotsin suurissa ratsastuskouluissa asiakaspalvelukäytäntöjä, joita kannattaisi hyödyntää ja edelleen kehittää myös Suomessa.The goal of the thesis was to improve customer service and procedures at Aaltokankaan Ratsutallit. The company wants to improve quality and customer satisfaction. It wants to differ from its competitors by smooth customer service and well defined way of acting. Loving horses is a general reason to start a company which sells horse related services to customers. Many company owners concentrate on working with horses instead of leading the company, customer service and improving procedures and practices. Customer satisfaction survey was conducted in March 2016. The survey was made to all customers riding at Aaltokankaan Ratsutallit in a week. More than 62 % of the customers returned the survey. The survey examined why the customer rides and what are the main criteria how he/she selects the riding school. Customer satisfaction on the quality of instruction, horses, premises and prices was examined. Customers were asked if they were willing to pay more on higher quality services like smaller riding groups, higher educated riding teacher or more staff at the stable. According to the customer satisfaction survey many customers want to ride in groups of six instead of nine. Customers appreciate friendly customer service and nice staff at Aaltokankaan Ratsutallit. Thr educational background of the riding instructor is insignificant. Customers want to get a lot of feedback on their riding and progression and they are willing to use a part of the riding time on these purposes. Staff, riding instruction, customer service and horses got a lot of praise in the survey. After the survey riding lessons in group of six customers were offered. Unfortunately, not enough customers were willing to pay extra for smaller riding groups and they couldn’t be started. Willingness to pay extra for higher quality services seems to be significantly higher at customer satisfaction survey than in reality. The main result of the thesis is to prefer customer needs to horses. Horses are the tool to produce the service which doesn’t mean ignoring horses’ welfare, but customer needs are preferred over horses at business development and planning. Riding schools should benchmark customer service at other branches like health clubs. Large riding schools in Sweden might have valuable customer service practices that should be utilized in Finland too