Kaliumin louhintaa ja monipuolisia nurmiseoksia

Lehtiartikkeli (rinnakkaistallennusluvan asianumero: 1730/12 05 01 02/2019)201

Runsaat säilörehusadot vähentävät maan viljavuusfosforia

201

Jokaisessa meissä asuu erilaisuus : Lähiesimies asenteiden muokkaajana vajaakuntoisen nuoren työllistymiseksi

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vajaakuntoisten nuorten työllistymistä ja mahdollisia negatiivisia asenteita sitä kohtaan sekä lähiesimiehen keinoja työllistää vajaakuntoinen nuori työyhteisöönsä. Tarkoituksena oli löytää lähiesimiehen keinoja vajaakuntoisen nuoren työllistymisen edistämiseksi ja se oli myös opinnäytetyön tutkimusongelma. Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena, ja tutkimusaineisto kerättiin joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä eri-ikäistä henkilöä, joilla on paljon kokemusta esimiestyöskentelystä vajaakuntoisia nuoria työllistävissä yrityksissä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja ne analysoitiin teemoittelemalla. Analyysin tulokset peilattiin opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus tehtiin tutkijatriangulaatiota hyödyntäen ja yhteistyönä kahden opinnäytetyön tekijän kanssa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vajaakuntoisten nuorten työllistyminen on erittäin vaikeaa ja sitä todistaa myös Suomen korkea nuorisotyöttömyys. Työllistymisen merkityksellisimmiksi esteiksi nähtiin työllistämisen kalleus sekä vallalla oleva negatiivinen asenneilmasto vajaakuntoisuutta ja työn räätälöintiä kohtaan. Lähiesimies voi vaikuttaa työyhteisön asenteisiin omalla ennakkoluulottomalla asenteella, avoimuudella, riittävällä perehdytyksellä sekä selkeällä työnjaolla. Johtopäätösten perusteella jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotettiin syvällisempää nuorisotyöttömyyden tutkimusta Pohjoismaissa, jotta löydettäisiin keinot, millä esimerkiksi Islanti on onnistunut pudottamaan nuorisotyöttömyyden kaikkein alhaisimmaksi.Abstract The aim of the thesis was to find out employment possibilities and potential negative attitudes towards disabled young people, as well as the means of a close supervisor to employ a disabled young person in their work community. The objective was to find out ways for the close supervisor to promote the employment of the disabled young person and it was also a research problem in the thesis. The thesis research was conducted qualitatively, and the research material was collected between December 2017 and February 2018. For the research, ten people of different ages were interviewed, who had a lot of experience in supervisory work in companies employing disabled young peoples. The interviews were conducted as theme polls and analyzed by themes. The results of the analysis were mirrored to the theoretical reference framework of the thesis. The research was carried out using a researcher triangulation and it was written in co-operation with two authors of the thesis. Based on the results of the research, it can be concluded that the employment of disabled young people is very difficult and is also evidenced by high youth unemployment in Finland. The most significant barriers to employment were the cost of employment and the prevalent negative climate of attitudes towards disability and job tailoring. A close supervisor can influence the attitudes of the work community with their own open-minded attitude, openness, adequate orientation, and a clear division of labor. Based on the conclusions, the topic of further research was to propose deeper research into youth unemployment in the Nordic countries to find out ways in which, for example, Iceland has succeeded in reducing youth unemployment to the lowest level

Kuinka yksivuotiset rehukasvustot pärjäsivät kesän 2019 kuivissa oloissa?

Lehtiartikkeli (rinnakkaistallennusluvan asianumero: 2797/12 05 01 02/2020)202

Säilörehujen NIR-analyysit testissä

201

Tarkenna kaliumlannoitusta reservikaliummäärityksellä

201

Karjanlanta - nurmien arvokas lannoittaja

Muuttuva maailman tilanne on nostanut karjanlannan arvoonsa. Lanta on kotoista lannoitetta ja siten myös osa ruokaturvaa. Viljelijälle lanta on edullinen lannoite. Toimillaan viljelijä voi myös vaikuttaa lannan ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Karjanlanta sisältää kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Lannan kalium ja fosfori riittää kivennäismailla usein nurmien tarpeeseen. Typpeä nurmet tarvitsevat kivennäismailla eittämättä lisää. Tässä artikkelissa perehdytään lietelantaan typen lähteenä

Mistä fosforia nurmelle?

Suomalainen, suhteellisen nuori maaperä sisältää runsaasti fosforia, joka kuitenkin on enimmäkseen niukkaliukoista. Myös maan kyky pidättää lannoitefosforia vaikealiukoiseen muotoon on suuri, jolloin helppoliukoisen fosforin pitoisuuden nostamiseen kivennäismailla on tarvittu runsaasti fosforilannoitusta. Vuosina 1960–1990 fosforia ja myös muita kasviravinteita käytettiinkin paljon, jotta saatiin suurempia satoja. Perintönä maahan pidättyneen fosforivaraston arvellaan olevan noin tuhat kiloa hehtaarilla, mutta sen käyttökelpoisuudesta nurmilla tiedetään vain vähän

Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil

Peer reviewe