Brain activations related to attention and working memory and their association with technology-mediated activities

Executive functions are pivotal in our everyday lives, as they form the basis for complex and goal-directed behavior. For example, the ability to maintain information in memory while making a decision requires executive processes. Whether or not executive functions can exhibit experience-dependent changes is still a topic of debate, but generally accepted principles of brain plasticity suggest that environmental factors can have an impact on cognitive processes and the activity and structure of their respective brain networks. One such environmental factor is the increasingly ubiquitous daily interaction with technology, which has been suggested to affect mental faculties such as the ability to maintain focus on a single task or to actively maintain information in short-term memory. The aim of the present thesis was to study activity in cortical networks of attention and working memory. In addition, we investigated whether any associations could be found between the recruitment of these networks or performance speed and accuracy in working memory and attention tasks, and the extent of daily technology-mediated activities reported by adolescent and young adult participants. In all studies, functional magnetic resonance imaging (fMRI) was used to record brain activity during task performance. By using novel experimental paradigms, the present results shed more light on the specific cortical networks recruited by different executive functions by showing that both common and specific brain regions are recruited by auditory and visual selective attention, divided attention and working memory processes. Furthermore, they demonstrate that during division of attention between two concurrent tasks (listening to speech and reading text), competition for neural resources in regions shared by the component tasks is a major contributor to performance limitations observed during multitasking. Importantly, the results of the present thesis also demonstrate that detectable associations exist between different types of daily technology use and cognitive functioning already in adolescence. More specifically, the results demonstrate that a tendency to use several media simultaneously (i.e., media multitasking) is related to increased distractibility. The extent of computer gaming in daily life, in turn, is associated with enhanced working memory functioning. These findings are of great importance, since it is vital to understand how the increasing amount of on-screen time might affect or interact with the cognitive and brain functioning of the current youth.Toiminnanohjaus käsittää joukon toimintoja, jotka mahdollistavat tavoitteellinen ja monimutkaisen toiminnan jokapäiväisissä tilanteissa. Esimerkki toiminnanohjauksesta on kyky ylläpitää tietoa muistissa samalla kun tekee päätöksen. On edelleen epäselvää, kuinka suuri vaikutus kokemuksella voi olla toiminnanohjaukseen lukeutuviin toimintoihin, mutta yleisesti hyväksytyt aivojen muovautuvuuteen liittyvät periaatteet antavat syyn olettaa, että ympäristötekijöiden on mahdollista vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen ja niihin liittyviin aivoverkostoihin. Jatkuvasti lisääntyvä teknologian parissa vietetty aika on yksi niistä ympäristötekijöistä, joiden on ehdotettu vaikuttavan kognitiivisiin toimintoihin kuten kykyyn keskittyä yhteen tehtävään samanaikaisesti, tai kykyyn ylläpitää tietoa lyhytkestoisessa muistissa. Tässä esitellyn väitöskirjatyön tavoite oli tutkia tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin liittyviä aivoverkostoja. Lisäksi selvitettiin sitä, onko näiden aivoverkostojen toiminnalla ja tarkkaavaisuus- ja työmuistitehtävissä suoriutumisella yhteyksiä nuorten ja nuorten aikuisten itseraportoituihin teknologiankäyttötapoihin. Kaikissa väitöskirjan osatutkimuksissa käytettiin toiminnallista magneettiresonanssikuvantamista (fMRI) mittaamaan aivojen aktivoitumista tehtäväsuorituksen aikana. Käyttämällä uusia ja innovatiivisia koeasetelmia, tutkimuksemme tulokset tuottivat lisää tietoa eri toiminnanohjaukseen liittyvien toimintojen aktivoimista aivoverkostoista näyttämällä, että valikoiva tarkkaavaisuus, jaettu tarkkaavaisuus ja työmuistiprosessit aktivoivat sekä yhteisiä että erillisiä aivoalueita. Lisäksi tuloksemme osoittivat, että jaettaessa tarkkaavaisuutta kahden samanaikaisen tehtävän kesken, kilpailu hermostollisista resursseista näiden kahden samaa aivoaluetta kuormittavan tehtävän välillä vaikuttaa oleellisesti ihmisen rajalliseen monisuorittamiskykyyn. Tuloksemme osoittavat myös, että päivittäisten teknologian käyttötapojen ja kognitiivisen suoriutumisen välillä on havaittavia yhteyksiä jo nuoruusiässä. Taipumus käyttää montaa mediaa samanaikaisesti (nk. media multitasking) oli yhteydessä suurempaan häiriintyvyyteen, kun taas tietokonepelien pelaaminen oli yhteydessä parempaan työmuistisuoriutumiseen. Nämä tulokset ovat erittäin merkityksellisiä, sillä on tärkeää ymmärtää, minkälaisia mahdollisia vaikutuksia nuorten alati kasvavalla ruutuajalla on heidän kognitiivisiin toimintoihinsa ja aivojen toimintaan

Pyöräilykokemukset kaupungissa fenomenologisesti tarkasteltuna

Tutkielmassa on tarkasteltu asiointimatkoja tekevien pyöräilijöiden kokemuksia ja reitin valintaa Helsingissä. Tutkimus on tehty haastattelemalla kuutta pyöräilijää ja analysoimalla haastatteluja fenomenologisella metodilla. Metodin tuloksena syntyi teksimuotoinen merkitysverkosto, johon on yhdistetty haastateltavien kuvaamat pyöräilykokemukset. Antropologi Tim Ingoldin "asumisen näkökulmaa" soveltaen kokemuksien on oletettu syntyvän jatkuvassa kehollisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja ympäristölle annettujen merkityksien muotoutuvan toiminnallisessa suhteessa ympäristöön. Analyysin tuloksia on tulkittu myös ympäristöestetiikkaa, kehollisuutta, orientaatiota, liikenneturvallisuutta ja kaupunkisosiologiaa käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Pyöräilijöiden kokemuksista voi löytää yhteisiä rakenteita. Asennoitumisen lisäksi pyöräilijä voi vaikuttaa omaan kokemukseensa reitin valinnalla. Pyöräilijän reitin valintaan vaikuttaa haastattelujen perusteella seitsemän tekijää: reitin tuttuus pyöräilijälle, kaupungin liikenteen normit ja säännöt, reitin tehokkuus, muun liikenteen laatu ja määrä, esteettiset arvot, reitin selkeys sekä ajoradan pinta. Esteettisiä kokemuksia pyöräilijät hakevat luonnon läsnäolosta, rauhasta, sujuvasta kulusta tai urbaanista ympäristöstä. Liikenteessä tärkeitä tekijöitä ovat sen ennustettavuus ja yhdenmukaisuus pyöräilijän oman liikkeen kanssa, liikenteen nopeus sekä raskaan liikenteen läsnäolo. Näiden paikkaan sidottujen kokemusten lisäksi pyöräilijän kokemuksessa olevia elementtejä ovat turvallisuuden tunne ja pelko, jota voi hallita erilaisin keinoin, muun liikenteen toimien ennakointi muun muassa liikkeitä lukemalla ja kuuntelemalla sekä kaupunkitilan käyttöön liittyvät konfliktit. Kaupungissa pyöräily on erilaisten taitojen joukko, johon kuuluu reittien tuntemus. Pyöräilijä löytää reittinsä aiemman kokemuksen, kokeilun ja ympäristön vihjeiden avulla. Kartta toimii apuna reitin suunnittelussa ja eksymistapauksissa. Kehollisuus tarjoaa pyöräilijän kokemukseen laaja-alaisen tulkinnan välineen, jonka avulla voi ymmärtää pyöräilijän kokemuksia, käyttäytymistä liikenteessä ja reitin valintaa. Kehollisuus tarjoaa myös tavan ymmärtää merkitysten syntyä ihmisen ja ympäristön välisessä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa

Direct limits of infinite-dimensional Carnot groups

We give a construction of direct limits in the category of complete metric scalable groups and provide sufficient conditions for the limit to be an infinite-dimensional Carnot group. We also prove a Rademacher-type theorem for such limits.Comment: 27 page

A Negociação de Gênero da compositora Kaija Saariaho na Finlândia: a Mulher Compositora como Sujeito Nômade

Este texto é a minha interpretação da negociação de gênero da compositora finlandesa Kaija Saariaho na Finlândia. Eu demonstro, através da análise da recepção pública de Saariaho e de suas experiências, como acontecem a negociação de gênero da identidade de gênero e o aparecimento de uma mulher compositora, como processos contí­nuos, entre as esferas da alteridade convencional (a categoria socialmente construí­da de mulheres compositoras) e as experiências da vida real. A análise é feita através das lentes teóricas oferecidas por DE LAURETIS (1988), CITRON (1993), FOUCAULT (1984) e pela epistemologia das transições nômades de BRAIDOTTI (1991, 1994). Reivindico que Saariaho negociou seu gênero não "dentro" do sistema dominado pelos homens, mas "com" ele, definindo uma nova posição de gênero de sujeito: a posição de sujeito nômade

Kuormittunut lääkäri sairastaa töissä : työkuormituksen, työyksikön ilmapiirin ja sairausläsnäolon yhteys suomalaisilla lääkäreillä

Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työkuormituksen ja sairausläsnäolon yhteyttä sekä työyksikön ilmapiirin muuntavaa vaikutusta tähän yhteyteen suomalaislääkäreillä. Sairausläsnäolo tarkoittaa töihin menemistä sairaana, vaikka terveydentila edellyttäisi sairauslomaa. Aiemmissa tutkimuksissa työn korkeiden vaatimusten on huomattu olevan yhteydessä korkeampaan sairausläsnäoloon mutta kollegoiden tuen sen sijaan vähentävän sairausläsnäoloa. Työn vaatimusten ja työn hallinnan yhdistelmästä muodostetun työkuormituksen yhteyttä sairausläsnäoloon ei kuitenkaan ole tutkittu aiemmin. Lisäksi työyksikön hyvän ilmapiirin on esitetty voivan lieventää työkuormituksen negatiivisia vaikutuksia, mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu työkuormituksen ja sairausläsnäolon yhteyttä muuntavana tekijänä. Menetelmät Tutkimuksen aineisto (n = 2309) perustui Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselyyn. Työn vaatimuksista ja hallinnasta muodostettiin suhteellinen, lineaarinen ja kategorinen työkuormitusmuuttuja sekä neljä työtyyppiä. Työyksikön ilmapiiriä mitattiin Team Climate Inventory -mittarin osallistavalla turvallisuudella. Sairausläsnäoloa mitattiin kysymyksellä ”Oletko viimeksi kuluneen 12 kk aikana ollut sairaana työssä?”. Sairausläsnäoloa ennustettiin logistisella regressioanalyysillä niillä kokoaikaisesti työskentelevillä lääkäreillä, jotka olivat vastanneet kysymyksiin koskien kaikkia tutkimuksessa käytettyjä muuttujia. Tulokset ja johtopäätökset 62 % vastaajista oli työskennellyt sairaana kuluneen vuoden aikana. Korkeat työn vaatimukset ja työkuormitus olivat yhteydessä korkeampaan sairausläsnäoloon. Työn korkea hallinta sen sijaan oli yhteydessä matalampaan sairausläsnäoloon. Hyvä työyksikön ilmapiiri heikensi työkuormituksen ja sairausläsnäolon yhteyttä ainoastaan hyvin kuormittavassa työssä, mutta ei muissa olosuhteissa. Havaitut efektikoot olivat kuitenkin pieniä.Aims The aim of this study was to examine the relationship between job strain and presenteeism among Finnish doctors, and investigate the role of team climate as a possible moderator in the association. Sickness presenteeism or presenteeism is defined as going to work sick even when the health condition would require taking a sick leave. In previous studies, high job demands have been associated with higher presenteeism, whereas support from colleagues has been associated with lower presenteeism. However, the relationship between job strain and presenteeism, where job strain is a combination of job demands and control, has not been examined before. Good team climate has been suggested to diminish the negative consequences of job demands but its moderation in the relationship of job strain and presenteeism has not been studied before. Methods The sample of the study (n = 2309) was based on a survey “Doctor’s health and work conditions 2015”. Quotient, linear and categorical job strain variables, as well as four job types, were formed of job demands and control. Team climate was measured by participative safety of Team Climate Inventory. Presenteeism was measured with the question ”Have you gone to work sick during the past 12 months?” and predicted with logistic regression in doctors who worked full-time and had answered to all the items used in the study. Results and conclusions 62% of the respondents had worked sick during the past year. High job demands and job strain were associated with higher presenteeism. In contrast, job control was associated with lower presenteeism. Good team climate weakened only the relationship between presenteeism and very high job strain, but not between presenteeism and other work conditions. However, the observed effect sizes were small

Effects of Media Multitasking and Video Gaming on Cognitive Functions and Their Neural Bases in Adolescents and Young Adults

The increasing use of digital technology among adolescents and young adults has led to concerns about possible detrimental effects on cognitive and brain functions. Indeed, as reviewed here, according to behavioral and brain-imaging studies, excessive media multitasking (i.e., using different digital media in parallel) may lead to enhanced distractibility and problems in maintaining attention. However, frequent video gaming may be beneficial for the development of working memory, task switching, and attention skills. All these cognitive skills depend on executive cognitive functions. Stitt scant but gradually cumulating brain-imaging results suggest that the negative effects of frequent media multitasking and the positive effects of frequent video gaming on cognitive skills in adolescents and young adults are mediated by effects on the frontal lobes, implicated in executive cognitive functions and still developing even through early adulthood.Peer reviewe

RODNA IZVEDBA U FINSKOM RESTORANU ZA PLES: REFLEKSIJE NA MULTIKULTURALNI TERENSKI EKSPERIMENT

The article contributes to reflexive ethnomusicology, gender studies of music, and performance studies. It is a report of a fieldwork experiment, which set out to study gender performance in a Finnish dance restaurant. The particular aim of the fieldwork was to examine the impact of scholars\u27 gender identities and previous experiences on the observations made in the field. The experiment was made by ten members of the Music and Gender Study Group of the International Council for Traditional Music, in 1999. The analysis reveals how past experiences and histories as well as the current identity factors — such as age, ethnicity, race, world view and feminism — affected each of the visitors\u27 observations and how they negotiated their gender in the dance restaurant. The article concludes that while performing ourselves, we construct multiple performance events. That is how we imaginatively create the world and its events. In this process, the boundaries between insiders and outsiders are blurred: we relate to the events through our identities and past experiences and create our own, different readings of an event.Članak je prilog refleksivnoj etnomuzikologiji, rodnim studijima glazbe i studijima izvedbe. Izvješćuje o terenskom eksperimentu postavljenom kako bi se istražila rodna izvedba u finskom restoranu za ples. Naročiti je cilj toga terenskoga rada bio razmotriti djelovanje istraživačevih rodnih identiteta i prethodnih iskustava na njegove/njezine opservacije na terenu. U eksperimentu provedenom 1999. godine sudjelovalo je deset članica studijske skupine Glazba i rod Međunarodnog savjeta za tradicijsku glazbu. Analiza otkriva kako su prošla iskustva i povijesti te sadašnji čimbenici identiteta — kao što su dob, nacionalnost, rasa, svjetonazor i feminizam — utjecali na opservacije svakoga od posjetitelja te kako se rod posreduje i pozicionira u restoranu za ples. U članku se zaključuje da izvodeći sebe konstruiramo mnogoslojan izvedbeni događaj. Tako imaginativno stvaramo svijet i njegove događaje. U tome su procesu zamućene granice između onih koji su unutra i izvan: prema zbivanjima se odnosimo kroz prizmu naših identiteta i prošlih iskustava te stvaramo vlastita, raznovrsna čitanja istoga događaja