Teachers’ pedagogical tact in craft-art learning situations : Pathic perceiving, acting and interacting

Peer reviewe

Teachers’ pedagogical tact in craft-art learning situations : Pathic perceiving, acting and interacting

Peer reviewe

Lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvattajien kanssa konstruoituna

Tämä artikkeli esittelee lapsilähtöistä pedagogiikkaa yhdessä konstruoituna varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Tarkastelun kohteena ovat lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuodot, sekä laadukas lapsilähtöinen pedagogiikka. Osallistujajoukko koostuu lapsilähtöiseen pedagogiikkaan sitoutuneista kasvattajista Virosta, Englannista, Yhdysvalloista ja Suomesta. Teoriaohjaava sisällönanalyysi perustuu viikon ajalta kerätylle 29 pedagogiselle päiväkirjalle joista löysimme 351 lapsilähtöistä episodia. Lapsilähtöisen pedagogiikan teoreettinen kehys perustuu kolme ydinkomponentille: lapsi toiminnan subjektina, edestakainen vuorovaikutus sekä kehkeytyvä opetussuunnitelma. Aineistossa edestakainen vuorovaikutus perustuu aikuisen aktiiviseen rooliin, jossa lasten elämismaailmat sekä intressit kohtaavat. Opettajilla on valmiuksia tarjota sisältöjä, mutta erityisesti joustaa toiminnasta opetussuunnitelman kehkeytymiseksi. Lapsilähtöisyys ei ole sidottu yksinomaan lapsen aloitteisiin, eikä yksittäisiin toimintamuotoihin. Laadukkaassa lapsilähtöisessä pedagogiikassa aikuinen harkitsee rooliaan erityisellä herkkyydellä palvellen teoillaan lapsen tilannekohtaisia intressejä. This paper is a showcase of child-initiated pedagogies as co-constructed with early childhood education practitioners in four countries: Finland, England, Estonia and the USA. The paper also seeks to construe high-quality child-initiated pedagogies. The committed practitioners of child-initiated pedagogies were asked to document a week of their in form of pedagogical diary. The data consists of 29 pedagogical diaries, out of which 351 child-initiated episodes were extracted. An abductive content analysis was performed on the data with the help of child-initiated framework consisting of three core components: child as a subject, reciprocal dialogue and emergent curriculum. The results emphasize the active roles of a practitioner in enabling reciprocal dialogue. Child-initiated pedagogies are not restricted by the type of activity, nor solely by child's initiative. High-quality child-initiated episodes show deep commitment and meaningfulness, attained through careful consideration of adult role and structural flexibility.</p

Lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvattajien kanssa konstruoituna

This paper is a showcase of child-initiated pedagogies as co-constructed with early childhood education practitioners in four countries: Finland, England, Estonia and the USA. The paper also seeks to construe high-quality child-initiated pedagogies. The committed practitioners of child-initiated pedagogies were asked to document a week of their in form of pedagogical diary. The data consists of 29 pedagogical diaries, out of which 351 child-initiated episodes were extracted. An abductive content analysis was performed on the data with the help of child-initiated framework consisting of three core components: child as a subject, reciprocal dialogue and emergent curriculum. The results emphasize the active roles of a practitioner in enabling reciprocal dialogue. Child-initiated pedagogies are not restricted by the type of activity, nor solely by child’s initiative. High-quality child-initiated episodes show deep commitment and meaningfulness, attained through careful consideration of adult role and structural flexibility.Tämä artikkeli esittelee lapsilähtöistä pedagogiikkaa yhdessä konstruoituna varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Tarkastelun kohteena ovat lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuodot, sekä laadukas lapsilähtöinen pedagogiikka. Osallistujajoukko koostuu lapsilähtöiseen pedagogiikkaan sitoutuneista kasvattajista Virosta, Englannista, Yhdysvalloista ja Suomesta. Teoriaohjaava sisällönanalyysi perustuu viikon ajalta kerätylle 29 pedagogiselle päiväkirjalle joista löysimme 351 lapsilähtöistä episodia. Lapsilähtöisen pedagogiikan teoreettinen kehys perustuu kolme ydinkomponentille: lapsi toiminnan subjektina, edestakainen vuorovaikutus sekä kehkeytyvä opetussuunnitelma. Aineistossa edestakainen vuorovaikutus perustuu aikuisen aktiiviseen rooliin, jossa lasten elämismaailmat sekä intressit kohtaavat. Opettajilla on valmiuksia tarjota sisältöjä, mutta erityisesti joustaa toiminnasta opetussuunnitelman kehkeytymiseksi. Lapsilähtöisyys ei ole sidottu yksinomaan lapsen aloitteisiin, eikä yksittäisiin toimintamuotoihin. Laadukkaassa lapsilähtöisessä pedagogiikassa aikuinen harkitsee rooliaan erityisellä herkkyydellä palvellen teoillaan lapsen tilannekohtaisia intressejä

Perheen tukeminen alle kouluikäisen potilaan invasiivisen hengityskonehoidon aikana

Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata perheen tukemisen keinoja alle kouluikäisen potilaan invasiivisen hengityskonehoidon aikana. Aihe rajattiin käsittelemään perheen tukemisen keinoja. Tämän lisäksi käsittelimme opinnäytetyön teoriaosuuden keskeisissä käsitteissä myös lapsen invasiiviseen hengityskonehoitoon johtavia syitä. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkitun tiedon avulla lisätä omaa sekä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ammatillista osaamista liittyen perheen tukemiseen lapsipotilaan hengityskonehoidon aikana. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaista tukea vanhemmat ja perhe tarvitsevat lapsen ollessa hengityskoneessa? Opinnäytetyön aineisto kerättiin tietokannoista Cinahl, Pubmed ja Medic. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 11 kansainvälistä hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, jotka olivat kaikki kirjoitettu englanniksi. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkittua tietoa lasten invasiivisesta hengityskonehoidosta tai perheen tukemisesta sen aikana ei löytynyt riittävästi, jonka vuoksi opinnäytetyön tulokset pohjautuvat laajalti perheen tukemiseen yleisesti lapsen tehohoidon aikana. Lapsen kriittinen sairastuminen on suuria elämänmuutoksia aiheuttava tapahtuma ja se vaikuttaa lapsen itsensä lisäksi koko perheeseen. Lapsen sairastuessa perhekeskeinen työote on tärkeä, kun lapsen lisäksi hoitohenkilökunnan tulee huolehtia myös tämän vanhemmista ja sisaruksista. Opinnäytetyön tulokset osoittivat tärkeimpien perheen tukemisen muotojen olevan sosiaalinen, informatiivinen sekä käytännön tuki. Perheen väliset suhteet koetaan keskeisenä voimavaroja vahvistavana tekijänä. Myös hoitohenkilökunnan ja muiden samassa tilanteessa olevien kanssa keskustelemisella on todettu olevan merkittäviä stressiä ja ahdistusta lievittäviä vaikutuksia. Näin on huomattu myös silloin, kun vanhempia informoidaan tarpeeksi ja he pääsevät osallistumaan lapsensa hoitoon ja siihen liittyvään päätöksentekoon mahdollisimman laajasti

The structure of mental well-being and its relationship with generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood

Previous studies have linked higher generativity with better mental well-being. However, most of these studies investigated the predictive role of generativity in well-being, while the converse relation, that is, how mental well-being contributes to generativity, has been ignored. This study first investigated the structure and stability of multidimensional mental well-being, that is, emotional (including happiness, life satisfaction, and positive and negative mood), psychological, and social well-being and the absence of depressive feelings, from age 42 to 61. Second, longitudinal associations between mental well-being and generativity were examined. The data (n = 301) utilized in this study were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development and were collected using self-report questionnaires and psychological interviews at the ages of 42, 50, and 61. Using structural equation modeling, the multidimensional structure of mental well-being showed partial strong factorial invariance and high stability from age 42 to 61. The associations between mental well-being (both the multidimensional factor and the single indicators) and generativity were tested using the random intercept cross-lagged panel model. Stable, trait-like associations were found between multidimensional, emotional, and psychological well-being and generativity. The longitudinal results showed that social well-being at age 42 predicted generativity at age 50. To conclude, multidimensional mental well-being seemed to remain stable from middle adulthood to the beginning of late adulthood. Furthermore, mental well-being and generativity may be linked at both the between- and within-person levels. In particular, social well-being appeared to be a resource through which individuals could increase their generativity.peerReviewe

The role of personality traits in leisure time physical activity during COVID-19 pandemic

The COVID-19 pandemic has affected everyday life, including physical activity behavior. This study examined the role of the five factor model of personality traits on leisure time physical activity during the pandemic in a sample (n=168) of 61 year-old Finnish men and women, participating in a larger longitudinal study, between April 2020 and April 2021. Frequency of participation and changes in leisure time physical activity were self-reported. Personality traits and facets were assessed with the 181-item NEO-PI. Openness was the only factor positively associated with leisure time physical activity frequency. Participants scoring higher in extraversion (particularly the activity-facet) and lower in openness to values were more likely to report change in their physical activity. In conclusion, individual differences in traits appear to have played a role in physical activity behavior during the pandemic.peerReviewe

The Development of Generativity in Middle Adulthood and the Beginning of Late Adulthood : A Longitudinal Study from Age 42 to 61

Previous studies have yielded mixed results regarding the development of generativity during adulthood. Longitudinal data were utilized to investigate the average development of generativity between the ages of 42 and 61 as well as individual differences in terms of its development. The study used data from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) (initial N = 369). The data consisted of 291 individuals whose generativity scores, measured using the Generativity Scale, were available at age 42, 50, or 61. Rasch analysis was utilized to form a generativity measure. The development of generativity between the measurements was investigated in women and men using Bland–Altman plots and the latent change score model. The results showed that, on average, generativity decreased from age 42 to 61 in women and men; however, there were individual differences in the extent and direction of the change with age. The level of generativity at age 42 predicted the change occurring between ages 42 and 50 and ages 50 and 61. Furthermore, the change between ages 42 and 50 predicted the change occurring between ages 50 and 61. The more positive the baseline value or the earlier occurring change, the more negative the subsequent change. To conclude, despite the mean-level generativity decreases during middle and late adulthood, there was variance across individuals of the same age, who were followed for nearly two decades. The study emphasizes the importance of investigating individual differences in the development of generativity in adulthood.peerReviewe