Practical nursing students’ learning and assessment during work-based placement:a qualitative study

Abstract Aim: To describe practical nursing students’, mentors’ and educators’ perceptions of student learning and assessment of learning progress during work-based learning. Design: A qualitative descriptive study. Methods: The research data were collected by interviewing eight practical nursing students, 12 mentors and eight educators (total n = 28) from three vocational institutions and four social- and health care organizations in Finland during November 2019–September 2020. The interviews were conducted as focus group interviews, after which the collected material was subjected to content analysis. The researchers had received appropriate research permits from the target organizations. Results: Work-based learning depends on the student, who must be goal-oriented and responsible for their own learning. The mentor also plays a key role in the learning process as the supporter and enabler of a student’s goal-oriented learning process. The educator is responsible for instructing both students and mentors, and supporting a student’s goal-oriented learning process. The vocational institution also has a role in successful learning among practical nursing students as an enabler of students’ individual learning process. The participants shared that the workplace is responsible for ensuring a secure learning environment

Hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta

Abstract The purpose of the study was to describe the experiences of nursing teachers of international degree nursing students’ clinical practice. The data was collected using theme interviews from nursing teachers (n=10) at two universities of applied sciences. The data was analyzed by using qualitative inductive content analysis. Co-operation between the university of applied sciences and working life is seen at the great emphasis in the organization and mentoring of international nursing students’ clinical practice. Nursing teacher’s individual support and guidance, mentoring between a mentor and a student, and students’ own role had an important influence in the development of student’s professional competence during clinical practice. The functionality of the mentoring relationship between international nursing students and mentors should be supported during clinical practice. The students’ own role and especially responsibility for studying Finnish language should be emphasized during students’ education. It is important to develop co-operation between university of applied sciences and working life so that clinical practice promotes the best possible development of the students’ professional competence.Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten sairaanhoitajan tutkintoa opiskelevien ammattiosaamista edistävästä kliinisestä harjoittelusta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahden ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajilta (n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen harjoittelun organisoinnissa ja ohjauksessa korostui yhteistyö ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä. Hoitotyön opettajan yksilöllisellä tuella ja ohjauksella, harjoittelun ohjaajan ja opiskelijan välisellä ohjaussuhteella sekä opiskelijan omalla roolilla oli tärkeä merkitys opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä kliinisen harjoittelun aikana. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja harjoittelun ohjaajan välisen ohjaussuhteen toimivuutta tulee tukea kliinisen harjoittelun aikana. Opiskelijoiden omaa roolia ja erityisesti vastuuta suomen kielen opiskelusta tulee korostaa koulutuksen aikana. Ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä on tärkeä kehittää siten, että kliininen harjoittelu edistää parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä

Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimiskokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta:systemaattinen kirjallisuuskatsaus laadullisista tutkimuksista

Abstract Simulaatio-opetusta käytetään sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveyshoitotyön taitojen opettamisessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opetuksessa on käytetty standardoituja eli näytteleviä potilaita, draamaa, simuloituja potilasnukkeja, äänienkuulemissimulaatioita ja virtuaalisia simulaatioita tehtävineen. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimiskokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta. Aineisto kerättiin Medic-, Cinahl-, Scopus- ja Eric- tietokannoista. Alkuperäistutkimukset valittiin otsikoiden, tiivistelmien ja kokotekstien perusteella kahden tutkijan toimesta. Valittujen alkuperäistutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin QARI -arviointikriteereillä. Lopullinen aineisto koostui 15 alkuperäistutkimuksesta. Aineisto analysoitiin temaattisella synteesillä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimiskokemukset mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksessa liittyivät terapeuttiseen vuorovaikutukseen mielenterveyspotilaan kanssa. Opiskelijoiden asenteet avartuivat ja empatia potilaita kohtaan lisääntyi. Opiskelijat kokivat myös epämiellyttäviä tunteita simulaatio-opetuksessa. Simulaatiot auttoivat teorian ja käytännön integroinnissa ja lisäsivät opiskelijoiden välistä kommunikointia ja moniammatillista yhteistyötä opetuksessa. Opiskelijat toivat esiin myös simulaatio-opetuksen kehittämistarpeita. Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä kehitettäessä vaikuttavaa mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetusta. Lisäksi tulokset ovat hyödynnettävissä potilasohjaustaitojen kehittämisessä mielenterveyshoitotyössä

Quality of counselling assessed by patients after total knee arthroplasty:a cross-sectional study

Abstract Patient counselling is a key function in nursing. High-quality counselling promotes adherence to treatment and reduces complications. The purpose of the study was to describe the quality of counselling experienced by total knee arthroplasty patients following surgery. The study was a descriptive cross-sectional study. The data were collected from patients following total knee arthroplasty (N = 60) in 2016 with a modified Quality of Counselling Instrument, and analysed using statistical methods. Over half of the patients (58%) were women and the mean age was 68 years (range 49–84). Over a quarter of patients (28.9%) lived alone, and about two-thirds were overweight (42.1%), or obese (31.6%). After surgery, many patients (88%) experienced moderate pain. Half of patients (52.6%) received a good quality of counselling for the disease and its treatment, and counselling for recovery from treatment (81.6%) was good. Most patients (92.1%) received satisfactory counselling about physical activity. There was a correlation between the disease and its treatment counselling and quality of life (r = −0.553, p = 0.003) and pain (r = −0657, p = 0.000). Interaction during counselling was good (97.4%) and it was implemented in a patient-centred way (89.5%). High-quality counselling implemented in a patient-centred manner can play a part in reducing pain and increasing patients’ quality of life

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen osaaminen

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajien (n=388) digitaalista osaamista osana TerOpe-hanketta. Aineisto kerättiin DigCompEdu CheckIn Self-reflection Tool -itsearviointityökaluun perustuvalla mittarilla, joka sisälsi 21 (strukturoitua) väittämää ja yhden avoimen kysymyksen. DigCompEdu-viitekehyksen kuutta osa-aluetta (ammatillinen sitoutuminen, digitaaliset resurssit, opettaminen ja oppiminen, arviointi, oppijoiden voimaannuttaminen ja oppijoiden digitaalisen osaamisen tukeminen) käytettiin sekä määrällisen aineiston keskiarvomuuttujien muodostamisessa että laadullisen aineiston deduktiivis-induktiivisen analyysin runkona. Opettajat olivat motivoituneita kehittämään digitaalista osaamistaan ja kokivat sen kehittämisen tarpeelliseksi. He laativat ja hallinnoivat digitaalista opetusmateriaalia ja käyttivät digitaalista teknologiaa säännöllisesti opetuksessa. Vähäiset resurssit, kuten riittämätön aika, tuki ja koulutus, vähensivät opettajien mahdollisuuksia kehittää digitaalista osaamistaan ja digitaalisen teknologian hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää soteku-alan opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä terveystieteiden opettajakoulutuksen kehittämisessä. Opettajat tarvitsevat aikaa, tukea, koulutusta ja käyttäjäystävällisiä järjestelmiä digitaalisen teknologian hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa.Abstract The purpose of the study was to describe the digital competence of social, health care and rehabilitation educators (n=388) as part of the TerOpe project. The data were collected using the DigCompEdu CheckIn Self-reflection Tool, which contained 21 (structured) variables and one open-ended question. DigCompEdu Framework containing six areas (professional engagement, digital resources, teaching and learning, assessment, empowering learners, and facilitating learners’ digital competence) was used in forming the mean variables of the quantitative data, and as a framework in the deductive-inductive analysis of qualitative data. The educators were motivated to develop their digital competence and felt the development necessary. They created and managed digital teaching materials and used digital technology in teaching regularly. Limited resources, such as inadequate time, support and training, reduced educators’ ability to develop their digital competence and to use digital technologies in teaching and learning. The results can be used to develop continuing and in-service education of social, health care and rehabilitation educators, and teacher education in health sciences. Educators need time, support, education and user-friendly systems to utilize digital technology in teaching and learning