Lannoitteenlevityksen tasaisuus

Uusintapainos 19902. paino

Suomalainen vapaa-ajankalastaja ja -kalastus vuosituhannen vaihtuessa

Kansinimeke: Suomalainen vapaa-ajankalastus ja -kalastaja vuosituhannen vaihteessa

Population densities and diversity of Noctuidae (Lepidoptera) along an air pollution gradient on the Kola Peninsula, Russia¹

The noctuid moths were monitored by means of bait traps from 1991 to 1993 in the area polluted by the Severonikel smelter on the Kola Peninsula. The total catch was 869 specimens belonging to 21 species. The catches peaked in sites representing the earlier stages of forest decline, being about two times as large as in the unpolluted area. The noctuid moths were heterogeneous in their response to pollution impact: (1) Xestia rhaetica, X. speciosa and Eurois occultus showed a clinal decline towards the emission source, (2) Diarsia mendica peaked at slightly polluted sites, (3) Acronicta auricoma, Hyppa rectilinea, Apamea maillardi and Xestia alpicola were most abundant in moderately polluted areas, (4) a mountain tundra species, Polia conspicua, was collected in heavily polluted sites only. However, neither species richness nor diversity of Noctuidae were affected by pollution

EUROOPAN PUOLUSTUSMARKKINOIDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET SUOMALAISELLE PUOLUSTUSTEOLLISUUDELLE

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintaympäristö on ollut huomattavissa muutoksissa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Perinteiset ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajat ovat hämärtyneet. Huomio on siirtynyt pois perinteisistä sodankäynnin uhkakuvista kohti uusia turvallisuusuhkia, kuten terrorismiin ja kyberuhkiin. Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksen lisäksi eurooppalaisiin asevoimiin ja puolustusmateriaalikauppaan on kohdistunut samaan aikaan taloudellisia ja poliittisia muutospaineita. Artikkelissa tarkastellaan näiden Euroopassa ja samalla Suomessa tapahtuvien muutosten vaikutuksia suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Muutostekijöiden tarkastelussa painopiste on sotilaallisissa tekijöissä. Artikkelissa esitetyt muutokset haastavat kotimaisen puolustusteollisuuden nykyistä asemaa ja sen kilpailukyvyn edistymistä aiemmin näkemättömällä tavalla. Euroopan tarpeet painottuvat sekä suorituskykyjen että myös teknisen tutkimuksen ja kehittämisen painopisteiden perusteella varsin voimakkaasti kriisinhallinnassa tarvittaviin kykyihin. Symmetrisiin uhkiin vastaamiseksi tarvittavan puolustusmateriaalin kysyntä sen sijaan on supistumassa Euroopassa. Supistuksista johtuvan käytetyn materiaalin lisääntyvä tarjonta heikentää myös uusien vastaavien tuotteiden kysyntää. Sekä kysynnän supistuminen, että käytetyn materiaalin lisääntyvä kauppa ovat selviä uhkia puolustusteollisuudelle ja sen uusien tuotteiden tarjonnalle. Mahdollisesti lisääntyvä käytetyn materiaalin kauppa voi kuitenkin lisätä kysyntää näiden tuotteiden päivittämiselle ja modifioinnille. EU:n säädöspohjan muutokset tuovat sekä uhkia että mahdollisuuksia. Suurimpina uhkina ovat vastakauppojen vaikeutuminen sekä aiempaa useammin toteutuva kansainvälinen kilpailutilanne puolustusvoimien hankinnoissa. Mahdollisuutena on muualla Euroopassa aiemmin Suomea suljetumpana pysyneiden puolustusmarkkinoiden avautuminen vapaalle kilpailulle. Sekä uhkien torjuminen että mahdollisuuksien lunastaminen edellyttää suomalaiselta teollisuudelta kykyä tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Suomalaisen puolustusteollisuuden vahvuudet, kuten hyvä tuntemus puolustusvoimien järjestelmistä ja toimintatavoista sekä ympäristöllisistä tekijöistä luovat hyvän perustan kilpailukyvylle kotimaassa tulevaisuudessakin ja tukee siten myös kilpailukykyä ulkomaille suuntautuvassa kaupassa. Puolustushallinnon materiaalipoliittiset linjaukset sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittisen teollisuuden ylläpidosta Suomessa ja teknologiahankkeiden suuntaamisesta kotimaiselle teollisuudelle tukevat kotimaisen puolustusteollisuuden elinvoimaisuutta, mutta eivät yksin voi siitä taata. ABSTRACT Security and defence political environment has changed radically in Europe since the Cold war. Traditional boundaries between states’ external and internal security have blurred. The focus of military threats has changed from symmetric to asymmetric threats. The economic crisis in Europe has forced countries to reduce their defence budgets. Simultaneously, European Commission has introduced a new directive for procurement of military and security equipment (directive 2009/81/EC) that facilitates cross-border procurement of defence material between EU Member States. This article discusses these changes and their implications to the Finnish Defence Industry. Both positive and negative implications were recognised. First, from the perspective of the military capabilities, the demand for military equipment designed to meet traditional threats is shrinking in Europe. This is a clear threat for the defence industry, whose current product portfolio consists primarily of such systems. However, the market for used surplus equipment is increasing and this provides new business opportunities in refurbishing and upgrading of materiel. The development of future military capabilities within Nato and EU are mainly focused on out-of-area operations against irregular threats. Second, the new directives by European Commission create both opportunities and threats for the Finnish defence industry. The prospect for liberalisation of the defence market in Europe is a potential opportunity for the industry. In contrast, the impediments to apply offsets as widely as previously produce immediate and negative effects to the Finnish defence industry, whose main customer is the Finnish Defence Forces. Countering the threats and taking advantage of the opportunities demand that the Finnish defence industry is competitive in the international markets. The strength of the Finnish defence industry is a profound understanding of the Finnish Defence Forces. This is the key to competitiveness in defence equipment procurement projects in Finland, which, in turn, supports creation and strengthening of competitiveness abroad. The current defence industrial strategy of the Finnish Ministry of Defence outlines that defence industry, critical for security of supply shall be retained in Finland. Likewise, it recognises that R&D programmes should primarily be carried out by the Finnish defence industry and academia. These measures support the vitality of the domestic defence industry also in future, but they alone cannot guarantee it

Sex Steroid Hormone Analysis in Human Tear Fluid Using a Liquid Chromatography—Mass Spectrometry Method

The marked sexual dimorphism prevalent in inflammatory/autoimmune diseases is mostly due to sex hormone actions. One common eye disease that disproportionately affects women is dry eye. Thus, our aim was to optimise our highly sensitive liquid chromatography–tandem mass spectrometry method for steroid hormone quantification in tear fluid (TF). We used tears and matched serum samples from 10 heathy individuals. Estrone, estradiol testosterone, progesterone, androstenedione, and dehydroepiandrosterone, were quantified with an HPLC coupled with a Triple Quad 5500 MS. Estrone was measured in 80% of female and 20% of male TF samples (mean ± SD, 68.9 ± 62.2 pmol/L), whereas estradiol was undetectable in tears. Progesterone was identified in half of the female tear samples (2.91 ± 3.47 nmol/L) but in none of the male samples, whereas testosterone was quantifiable only in male tears (0.24 ± 0.1 nmol/L). TF hormone levels were, on average, from 1.4% to 55% of systemic values. Estrone, progesterone, and testosterone levels in tears correlated with the matching serum samples (r = 0.82, 0.79, and 0.85, respectively), but androstenedione and dehydroepiandrosterone showed no correlations. Our LC–MS/MS method could detect five out of the six steroid hormones studied in individual human TF samples and could therefore be used to analyse the role of sex steroids in eye diseases

Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus

Kosteikkojen määrän odotetaan kasvavan maatalouden vesiensuojelun menetelmänä merkittävästi lähivuosina. Tähän tarpeeseen koottiin viimeisin tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto uusiksi suunnittelu- ja mitoitusohjeistoiksi. Hankkeen tavoitteena oli i) luoda kosteikkojen alueellista ja paikallista yleissuunnittelua koskevat periaatteet ja kriteerit sekä ii) laatia monivaikutteisten vesiensuojelukosteikkojen tavoitteisiin perustuva suunnittelu- ja mitoitusohjeisto käytännön suunnittelijoille. Tässä julkaisussa esitetään rakennettujen kosteikkojen ratkaisuja ja niiden rakenteellisia yksityiskohtia, käydään läpi suunnittelun ja mitoituksen keskeiset periaatteet, käsitellään kenttätutkimusta ja suunnittelussa tarvittavia taustatietoja sekä arvioidaan kosteikkojen avulla saatavia ympäristö- ja muita hyötyjä. Kosteikkojen puhdistusmekanismeja ja niiden vaikutuksia esitetään suunnittelun ja mitoituksen taustatiedoiksi. Julkaisussa käsitellään pelkästään maatalouden monivaikutteisia kosteikoita, joissa vesiensuojelutavoitteet yhdistetään useisiin muihin tavoitteisiin, kuten esim. luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, tulvien hallinta, virkistyskäyttö ja metsästys. Hanke oli MMM:n rahoittama ja toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (LOS) kanssa.Yleissuunnittelua koskevasta ohjeistosta vastasi LOS ja tästä julkaisusta Suomen ympäristökeskus (SYKE)