Somevaikuttajat oppaina kestävässä pukeutumisessa

publishedVersio

Mottainai! : A Practice Theoretical Analysis of Japanese Consumers’ Food Waste Reduction

This study focuses on food waste and its reduction by describing and analyzing the food waste-related everyday life of Japanese consumers through a practice theoretical lens. The research enables paying attention to the role of culture in sustainable consumer behavior, which is a largely unexplored area in previous food waste research. The methodological approach is qualitative and the empirical data of the study were generated through mobile ethnography. It combines elements from diary methods, multi-sited ethnography, and digital ethnography, producing visual and textual data of the practices that the participants of the study considered meaningful. The analysis identifies materials, meanings, and competences of the practices related to food waste reduction. These practices were interlinked with five broader food-related practices: planning, grocery shopping, cooking, eating, and handling surplus food. The findings reveal specific elements related to Japanese culture such as mottainai—a concept used to express the regret of wasting something valuable. The study contributes to the literature on sustainable consumption by emphasizing the importance of identifying and understanding how culturally linked practices may support sustainable (or unsustainable) consumption

Kohti kestävää kuluttamista : Materiaalitaju kuluttajien ja materiaalien aktiivisen suhteen hahmottajana

Artikkelissa hahmotellaan materiaalitajun käsitettä kuluttajien ja materiaalien välisenä, tilanteisena, aktiivisena ja vastavuoroisena suhteena. Tavoitteena on luoda uutta ymmärrystä kuluttajien materiaalisuhteista osana kestävää kulutusta. Käsitteellisesti materiaalitaju rakentuu suhteessa lukutaidoista käytävään keskusteluun ja sen kritiikkiin. Ammentamalla teoreettisia vaikutteita uusmaterialismista ja pragmatismista, materiaalitajun käsite korostaa materiaalisuhteiden tilanteista, vuorovaikutteista, kehkeytyvää ja jännitteistä luonnetta. Lisäksi materiaalitaju rakentaa ymmärrystä siitä, miten kuluttajat luovasti oppivat ja muuttavat tapojaan olla vuorovaikutuksessa materiaalien kanssa. Materiaalitaju tuo kestävän kulutuksen tutkimuksen keskusteluun aiempaa vahvemmin ajatuksen materiaalien aktiivisista toimijuuksista sekä materiaalisuhteiden monenlaisista yhteenliitännöistä kuluttajien arjessa. Artikkelissa määrittelemme materiaalitajun käsitteen neljän ulottuvuuden (tilanteisuus, ajallisuus, eloisuus, kehollisuus) kautta, joihin kytkien hahmottelemme neljä kestävyyteen liittyvää empiiristä esimerkkiä pyrkimyksenämme luoda pohjaa materiaalitajun soveltamiselle jatkossa.Peer reviewe

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology

Impulssi- eli heräteostot ovat olennainen osa nykyajan kulutusyhteiskuntaa, jossa kuluttajat viettävät yhä enemmän vapaa-aikaansa erilaisissa ostoympäristöissä. Viime vuosien merkittävimpiä muutoksia kuluttajien arjessa on ollut Internetin kasvava rooli osto- ja kulutusympäristönä. Aiemmin vallalla on kuitenkin ollut käsitys, että kuluttajat tekevät verkossa pääasiassa hyvin suunniteltuja ostopäätöksiä esimerkiksi vertailemalla tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia. Tutkimus haastaa tämän käsityksen tarkastelemalla kuluttajien kokemuksia hetken mielijohteesta tehdyistä Internet-ostoista. Suomalaisten kuluttajien henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuva tutkimus osoittaa, että kuluttajat tekevät impulssiostoja Internetissä monin eri tavoin. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä typologiassa tunnistetaan kolme pääasiallista tapaa verkkoimpulssiostoille: tilauksen kasvattaminen, verkkokaupan selailu sekä ostaminen erillään verkkokauppakontekstista. Tilauksen kasvattamisessa kuluttaja tulee verkkokauppaan ostaakseen jonkin tuotteen, ja päätyy lisäämään tilaukseensa hetken mielijohteesta tuotteita, joita ei ollut alun perin suunnitellut ostavansa. Toisaalta impulssiosto voi syntyä myös verkkokaupan selailun yhteydessä, jolloin kuluttaja on tullut verkkokauppaan vain katsellakseen, mitä uutta tai mielenkiintoista kaupassa on tarjolla. Halu impulssiostoon voi syntyä myös verkkokauppakontekstin ulkopuolella, kuten mainosbannerin, ystävän lähettämän sähköpostiviestin tai verkkoyhteisössä virinneen keskustelun perusteella. Tutkimus myös erittelee yhteensä 11 teemaa, jotka esiintyvät kuluttajien Internet-impulssiostokokemuksissa. Nämä liittyvät Internet-ostoympäristön, verkkokaupan, tuotteen sekä kuluttajan ominaisuuksiin. Erityisen mielenkiintoisina näyttäytyvät Internetin ja verkkokaupan ominaisuuksiin liittyvät teemat. Esimerkiksi Internetin mahdollistamat vaivattomat ja rajattomat ostomahdollisuudet tilauksen tekeminen kotoa käsin maailmanlaajuisesta valikoimasta vain muutamalla hiiren klikkauksella ovat vahvasti läsnä kuluttajien impulssiostokokemuksissa. Yksittäisen verkkokaupan osalta taas esimerkiksi verkkokaupan luotettavuus ja sen tuotteilleen tarjoamat palautusehdot ovat merkityksellisiä kuluttajille. Kokonaisuutena tutkimus lisää ymmärrystä niistä monimuotoisista tavoista, joilla kuluttajat tekevät ostoksia Internetissä. Impulssi- eli heräteostot ovat osa kuluttajien Internet-ostoja siinä missä hinta- ja tuotevertailuihin perustuvat harkitut ostoksetkin. Tämä tulee myös verkkokauppiaiden ottaa huomioon. Tutkimus tarjoaa useita käytännön sovelluksia verkkokauppojen kehittämiseen kuluttajien impulssiostojen näkökulmasta.The phenomenon of impulsive buying making purchases on spur of the moment has interested consumer researchers as well as retailers for over 50 years. Today, impulsive purchasing is an integral part of consumer society, as more time is spent in shopping environments. At the same time, Internet as a shopping environment is becoming more important in the daily lives of consumers, as consumers make an increasing ratio of their purchases online. The purpose of this research is to analyze and understand consumer experiences of impulsive buying in the online shopping environment. Consequently, two research questions are addressed: to analyze what are the elements of online impulsive buying experience, and to understand the phenomenon by examining what types of online impulsive buying experiences can be identified. The research strategy is based on interpretive consumer research, with influences from phenomenology. The main research data was generated by interviewing face-to-face 17 Finnish consumers about their experiences of purchases made 'on spur of the moment' on the Internet. To answer the first research question, this research presents an analytical framework that identifies eleven themes divided into four elements of online impulsive buying experience, i.e. shopping environment, webstore, product, and consumer. All in all, these four elements represent the different levels of the consumer online buying experience. The element of shopping environment includes the themes of convenience, delayed gratification, and product variety. The second main element, webstore, contains the themes of product presentation, return policies, and trustworthiness. The element of product consists of themes of price and risk, and the main element of consumer takes in the themes of interests, loyalty, and mood. A typology of online impulsive buying experiences identifies three types of online impulsive buying: order increase, webstore browsing, and out-of-context purchasing. Each of these types consists of subtypes that further describe variation within the main type. Order increase includes sub-types of multiple, complementary, and additional purchasing, whereas webstore browsing refers to sub-types of pastime and promotional purchasing. Finally, out-of-context purchasing consists of trial and social purchasing. These types together with their sub-types portray the multifaceted ways that consumers experience impulsive buying on the Internet. This research contributes theoretically by increasing understanding of consumer impulsive behavior in general and especially of consumer buying experiences in the online shopping environment. As retailing environment evolves and new shopping environments are developed, it is important to examine impulsive buying behavior in other than brick-and-mortar contexts. In addition, this research enables consumers to tell about their online impulsive buying experiences in their own words and, as a result, it gives an interpretation of the phenomenon without imposing any predefined theoretical models on it. This research also gives many managerial implications for e-tailers to develop their webstores

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology

Impulssi- eli heräteostot ovat olennainen osa nykyajan kulutusyhteiskuntaa, jossa kuluttajat viettävät yhä enemmän vapaa-aikaansa erilaisissa ostoympäristöissä. Viime vuosien merkittävimpiä muutoksia kuluttajien arjessa on ollut Internetin kasvava rooli osto- ja kulutusympäristönä. Aiemmin vallalla on kuitenkin ollut käsitys, että kuluttajat tekevät verkossa pääasiassa hyvin suunniteltuja ostopäätöksiä esimerkiksi vertailemalla tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia. Tutkimus haastaa tämän käsityksen tarkastelemalla kuluttajien kokemuksia hetken mielijohteesta tehdyistä Internet-ostoista. Suomalaisten kuluttajien henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuva tutkimus osoittaa, että kuluttajat tekevät impulssiostoja Internetissä monin eri tavoin. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä typologiassa tunnistetaan kolme pääasiallista tapaa verkkoimpulssiostoille: tilauksen kasvattaminen, verkkokaupan selailu sekä ostaminen erillään verkkokauppakontekstista. Tilauksen kasvattamisessa kuluttaja tulee verkkokauppaan ostaakseen jonkin tuotteen, ja päätyy lisäämään tilaukseensa hetken mielijohteesta tuotteita, joita ei ollut alun perin suunnitellut ostavansa. Toisaalta impulssiosto voi syntyä myös verkkokaupan selailun yhteydessä, jolloin kuluttaja on tullut verkkokauppaan vain katsellakseen, mitä uutta tai mielenkiintoista kaupassa on tarjolla. Halu impulssiostoon voi syntyä myös verkkokauppakontekstin ulkopuolella, kuten mainosbannerin, ystävän lähettämän sähköpostiviestin tai verkkoyhteisössä virinneen keskustelun perusteella. Tutkimus myös erittelee yhteensä 11 teemaa, jotka esiintyvät kuluttajien Internet-impulssiostokokemuksissa. Nämä liittyvät Internet-ostoympäristön, verkkokaupan, tuotteen sekä kuluttajan ominaisuuksiin. Erityisen mielenkiintoisina näyttäytyvät Internetin ja verkkokaupan ominaisuuksiin liittyvät teemat. Esimerkiksi Internetin mahdollistamat vaivattomat ja rajattomat ostomahdollisuudet tilauksen tekeminen kotoa käsin maailmanlaajuisesta valikoimasta vain muutamalla hiiren klikkauksella ovat vahvasti läsnä kuluttajien impulssiostokokemuksissa. Yksittäisen verkkokaupan osalta taas esimerkiksi verkkokaupan luotettavuus ja sen tuotteilleen tarjoamat palautusehdot ovat merkityksellisiä kuluttajille. Kokonaisuutena tutkimus lisää ymmärrystä niistä monimuotoisista tavoista, joilla kuluttajat tekevät ostoksia Internetissä. Impulssi- eli heräteostot ovat osa kuluttajien Internet-ostoja siinä missä hinta- ja tuotevertailuihin perustuvat harkitut ostoksetkin. Tämä tulee myös verkkokauppiaiden ottaa huomioon. Tutkimus tarjoaa useita käytännön sovelluksia verkkokauppojen kehittämiseen kuluttajien impulssiostojen näkökulmasta.The phenomenon of impulsive buying making purchases on spur of the moment has interested consumer researchers as well as retailers for over 50 years. Today, impulsive purchasing is an integral part of consumer society, as more time is spent in shopping environments. At the same time, Internet as a shopping environment is becoming more important in the daily lives of consumers, as consumers make an increasing ratio of their purchases online. The purpose of this research is to analyze and understand consumer experiences of impulsive buying in the online shopping environment. Consequently, two research questions are addressed: to analyze what are the elements of online impulsive buying experience, and to understand the phenomenon by examining what types of online impulsive buying experiences can be identified. The research strategy is based on interpretive consumer research, with influences from phenomenology. The main research data was generated by interviewing face-to-face 17 Finnish consumers about their experiences of purchases made 'on spur of the moment' on the Internet. To answer the first research question, this research presents an analytical framework that identifies eleven themes divided into four elements of online impulsive buying experience, i.e. shopping environment, webstore, product, and consumer. All in all, these four elements represent the different levels of the consumer online buying experience. The element of shopping environment includes the themes of convenience, delayed gratification, and product variety. The second main element, webstore, contains the themes of product presentation, return policies, and trustworthiness. The element of product consists of themes of price and risk, and the main element of consumer takes in the themes of interests, loyalty, and mood. A typology of online impulsive buying experiences identifies three types of online impulsive buying: order increase, webstore browsing, and out-of-context purchasing. Each of these types consists of subtypes that further describe variation within the main type. Order increase includes sub-types of multiple, complementary, and additional purchasing, whereas webstore browsing refers to sub-types of pastime and promotional purchasing. Finally, out-of-context purchasing consists of trial and social purchasing. These types together with their sub-types portray the multifaceted ways that consumers experience impulsive buying on the Internet. This research contributes theoretically by increasing understanding of consumer impulsive behavior in general and especially of consumer buying experiences in the online shopping environment. As retailing environment evolves and new shopping environments are developed, it is important to examine impulsive buying behavior in other than brick-and-mortar contexts. In addition, this research enables consumers to tell about their online impulsive buying experiences in their own words and, as a result, it gives an interpretation of the phenomenon without imposing any predefined theoretical models on it. This research also gives many managerial implications for e-tailers to develop their webstores

Framings of Food Waste : How Food System Stakeholders Are Responsibilized in Public Policy Debate

Food waste is a global sustainability issue that demands that multiple stakeholders participate in solving it. This article examines how different food system stakeholders are held responsible in the policy debate related to food waste reduction. The study adopts a framing approach, paying attention to the construction and negotiation of what is going on in the food waste–related public policy debate. The data consist of documents generated as a result of food policy development processes in Finland. The authors identify four framings—eco-efficiency, solidarity, safety, and appreciation—within which the issue of food waste is presented differently and different stakeholders responsibilized. The framings reveal the nature of food waste as a boundary object, a flexible and open-ended object that has different context-dependent meanings. The study extends marketing literature on responsibilization by investigating several stakeholders beyond consumers. Additionally, considering food waste a boundary object sheds light on how stakeholders, even those with conflicting interests, can debate policy measures collaboratively. Finally, the authors outline policy implications related to each framing.publishedVersionPeer reviewe

Institutional work in food waste reduction: Start-ups' role in moving towards a circular economy

Dealing with food waste is a major concern for the food system in the transition towards a circular economy (CE). Previous studies have developed various solutions to address the issue, but the role of for-profit start-ups remains poorly understood. This paper aims to analyse the forms of institutional work conducted by start-ups to prevent and reduce food waste. This paper adopts the multiple case study approach, utilising a three-year netnography of the emerging food waste reduction business and interview data from company representatives. We outline four categories in which the start-ups conduct institutional work: appearance of food, quantity of food, edibility of food, and living with food. The start-ups disrupt existing institutions that lead to food waste, as well as create new institutions to enable and reinforjavascript:void(0);ce their business operations. We argue that the start-ups have an influential role in changing the normative and cognitive-cultural institutional pillars in the shift towards a CE. The article provides a contribution to studies on the CE and food waste and has practical implications for both established and start-up businesses.Peer reviewe