On-farm soil quality estimations

The study aims to develop a battery of on-farm soil quality tests for use in both organic and conventional farming. The work is largely based on available on-farm test systems

Perunan kasteluun tarjolla kelpoja menetelmiä

Perinteiset tykki- ja ramppikastelumenetelmät pitivät hyvin pintansa vertailussa, jossa testattiin kastelumenetelmien vaikutuksia maan vesi- ja ravinnetilaan sekä perunan satoon ja laatuun. Salaojakastelu oli myös hyvä menetelmä. Tihkukastelussa perunapenkki altistui haihdunnalle.vokmkfmp

Eloperäiset viljelysmaat vähenevät

Turvemaita on Suomessa juuri valmistuneen arvion mukaan viljelyksessä 85 000 ha ja multamaita 214 000 ha. Niiden osuus kokonaispeltoalasta on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Suuri osa entisistä turvemaista on muuttunut multamaiksi. Multamaita on puolestaan siirtynyt kivennäismaiden luokkaan. Näitä peltoja on myös jäänyt pois viljelystä.vo

Peltomaan laatutesti kertoo maan kunnon

Maan laadun arvioimiseen on valmistumassa testi. Pellolla tehtävä testi arvioi maan fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia. Yhdistämällä ne viljavuusanalyysin kertomiin kemiallisiin ominaisuuksiin saadaan nyt ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen käsitys maan laadusta.vokMAAMPLMYKMP

Impacts of supplementary drainage on the water balance of a poorly drained agricultural field

In northern clay soils, field drainage is needed to ensure suitable moisture conditions for crop growth and farming operations. Supplementary drainage installations improve the efficiency of old drainage systems, but the hydrological impacts of the drainage procedures are not comprehensively understood or quantified. The objective was to simulate the hydrological behavior of a clay field section and to quantify the effects of a supplementary drainage on the water balance of the field section. The study site, in southern Finland, was originally subsurface drained in 1952 with 32 m drain spacing. Supplementary drainage was installed in 2014, decreasing the drain spacing to 10.7 m. Simulations were carried out with a dual-permeability hydrological model and two model parametrizations describing the field hydrology (1) before and (2) after the supplementary drainage installation. The parameterizations were used for simulations of a nine-year period to quantify the hydrological impacts of the supplementary drainage. For the periods without snow on the ground, the modified Nash-Sutcliffe efficiency for daily drain discharge and topsoil layer runoff values ranged from 0.43 to 0.53 and from 0.44 to 0.53, respectively. During the original drainage setup scenario, the average annual drain discharge was lower (7.8% of precipitation) than topsoil layer runoff and groundwater outflow (10.3% and 26.4%, respectively). For the supplementary drainage scenario, most of the water outflow was through drain discharge and groundwater outflow (20.4% and 21.9%, respectively). The supplementary drainage installation increased the average annual drain discharge by a factor of 2.6, while the annual average topsoil layer runoff and groundwater outflow decreased by 75% and 18%, respectively. The supplementary drainage setup was found to expedite the drying of the field section in spring by 8 days on average compared to the original drainage setup.Peer reviewe

Tilalla tapahtuva maan laadun mittaaminen

Kaikelle peltoviljelylle on tärkeää, että huolehditaan maan hyvästä rakenteesta, kasvien luontaisestaravinteiden saannista, maan vesitaloudesta ja vältetään ympäröivien ekosysteemien kuormittamista. Maanhyvä kunto pitää sisällään useita eri tekijöitä. Kemialliset tekijät kuvaavat maan ravinnetilaa, eloperäistäainesta ja happamuutta. Fysikaaliset tekijät ovat keskeisiä maan rakenteelle, vesitaloudelle jaeroosioriskille. Biologiset tekijät taas vaikuttavat luontaiseen ravinteidensaantiin vapauttamalla ravinteitaeloperäisestä aineksesta tai symbioosissa viljelykasvin kanssa sekä ovat mukana maan rakenteenmuodostuksessa ja ylläpitämisessä synnyttämällä humusta, sitomalla pintamaan muruja ja luomalla ns.biohuokosia. Kun näihin liitetään kestävän maatalouden ajatus, voidaan puhua maan laadusta.Monipuolista mittaristoa maan laadun arvioimiseksi ja kehityksen seuraamiseksi tiloilla ei meilläole toistaiseksi ollut tarjolla. Kansainvälisesti jo useita maan laadun mittaristoja on olemassa ja meilläkintarve peltomaan biologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien arvioimiseen viljavuustutkimuksentäydentäjänä on ilmeinen. Mittaristokokonaisuuden kehitystyössä voidaan hyödyntää ulkomaisiaesimerkkejä, mutta käyttöönotto vaatii soveltamista ja testaamista paikallisissa olosuhteissa.Hankkeen päätavoitteena oli kehittää neuvoja- ja viljelijäkäyttöön soveltuva mittarikokoelmamaan laadun monipuolista arviointia varten. Mittaristo sisältää testejä maan biologisista, kemiallisista jafysikaalisista ominaisuuksista. Hankkeen kuluessa ProAgria Maaseutukeskusten neuvojat eri puolellaSuomea ovat testanneet mittarikokoelmaa. Käyttökokemusten perusteella testikokonaisuutta, ohjeistusta javälineistöä on muokattu. Tulosten tulkintaa ja toimenpide-ehdotuksia varten tarvitaan taustatietoja tilanlohkojen luontaisista ominaisuuksista ja viljelytoimenpiteistä. Tiedot on mahdollista kootavaltakunnallisesti ProAgrian Lohkotietopankin avulla, jolloin viljelijöiden on mahdollista vertailla omantilansa tuloksia. Lohkotietopankkiin kertyviä tuloksia voidaan myös jatkossa käyttää hyväksisuositusarvojen tarkentamisessa. Tavoitteena on, että oman tilan peltojen kunnon seuraaminen ja arvojenvertailu motivoisi viljelijöitä muutoksiin. Maan laadun mittaamista voidaan soveltaa myösveisensuojelutyössä maaperästä aiheutuvien riskien arvioimiseksi ja paikantamiseksi, sekäviljelymuutosten vaikutusten seurantaan.Hanke loppuu vuoden 2005 lopussa, jonka jälkeen valmistuu mittarikokoelman käyttöä vartenlaadittu CD-rom –muotoinen tukimateriaali, mikä tullaan julkaisemaan myös uudistuvan Agronetinsivustoilla