Rasismidiskurssit Suomi24-keskustelupalstalla

Tiivistelmä. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, miten suomalaiset merkityksellistävät rasismia. Rasismista puhutaan paljon, mutta käsitettä rasismi ei usein määritellä siitä keskusteltaessa. Lisäksi rasismi on ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti varioiva ilmiö. Käyttäessään esimerkiksi sanaa rasismi ihmiset voivat puhua täysin eri asioista. Tutkin, miten rasismista kirjoitetaan ja mitä merkityksiä siihen liitetään. Tutkimustulokseni voivat antaa työkaluja suomalaisen rasismikeskustelun ymmärtämiseen ja sen muuttamiseen rakentavammaksi. Sovellan tutkimuksessani kriittistä diskurssianalyysiä, joka tutkii kielenkäyttöä tekstin, siinä vallitsevien diskurssien ja sosiokulttuuristen käytänteiden näkökulmasta. Kriittisessä näkökulmassa kiinnitetään huomiota kielenkäyttöön sitoutuneeseen vallankäyttöön ja mahdollisiin eriarvoistaviin valtarakenteisiin. Pohjaan analyysini Norman Fairclough’n kolmitasoiseen kriittisen diskurssianalyysin malliin. Tutkimusaineistoni on kerätty Suomi24-sivuston keskustelupalstalta hakemalla tekstejä, joissa esiintyvät sanat rasismi, rasisti tai rasistinen. Analysoin sanoja lausekonteksteissaan luokittelemalla ne lauseenjäsenyyden perusteella. Tutkin rasismi-ilmauksien käyttöä ja merkityksiä lausekontekstissaan, minkä perusteella tunnistan ja nimeän teksteissä aktivoituvia diskursseja. Analyysini tuloksena olen tunnistanut teksteistä viisi diskurssia: uhri-, terrorismi-, media-, uskonto- ja maahanmuuttodiskurssit. Uhridiskurssi esittää suomalaiset rasismin uhreina. Terrorismidiskurssissa rasisti on terroristi ja rasismi on terrorismia. Mediadiskurssissa media käyttää rasismi-ilmauksia kansalaisia vastaan ja tekee suomalaisista rasisteja. Uskontodiskurssissa muslimit esitetään rasisteina ja rasismin toteuttajina, kun kristityillä on useita eri rooleja suhteessa rasismiin. Maahanmuuttodiskurssissa rasismi esitetään tulleen Suomen ulkopuolelta tai että sen ovat aiheuttaneet maahanmuuttajat. Diskursseissa vallankäyttö ilmenee rasismin ja suomalaisen suhteen määrittelynä ja muuttamisena. Jos suomalainen esitetään rasistina, rasismi kiistetään tai määritellään uudelleen. Vähemmistöjen kohdalla rasismia ei määritellä tai kiistetä. Haettava muutos on todennäköisesti huomion siirtäminen muiden kuin suomalaisten rasismiin tai rasismin merkityksen muuttaminen diskurssissa

Turvapaikanhakijoiden verbiprosessit ja niissä aktivoituvat diskurssit Uuden Suomen puheenvuoroissa

Pakolaisten verbiprosesseissa aktivoituvat Uuden Suomen Puheenvuoroissa syksyllä 2015. Tutkimuksen kohteena Uusi Suomi sivustolla julkaistut Puheenvuoro-blogitekstit, joissa verbin suorittajana pakolainen/turvapaikanhakija. Teoreettis-metodisena viitekehyksenä kriittinen diskurssianalyysi, jonka sovelluksena Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin malli. Verbiprosessien jaottelun ja analyysin lähtökohtana M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionalisen teorian verbiprosessijaottelu. Tutkimuksen tuloksena aktivoituneet liike- ja hyötymisdiskurssit. Jatkossa tutkimukseen lisättävä muita tekijöitä verbiprosessien lisäksi ja laajennettava aineistoa toiseen mediaan paremman otannan saamiseksi

Quality of counselling assessed by patients after total knee arthroplasty:a cross-sectional study

Abstract Patient counselling is a key function in nursing. High-quality counselling promotes adherence to treatment and reduces complications. The purpose of the study was to describe the quality of counselling experienced by total knee arthroplasty patients following surgery. The study was a descriptive cross-sectional study. The data were collected from patients following total knee arthroplasty (N = 60) in 2016 with a modified Quality of Counselling Instrument, and analysed using statistical methods. Over half of the patients (58%) were women and the mean age was 68 years (range 49–84). Over a quarter of patients (28.9%) lived alone, and about two-thirds were overweight (42.1%), or obese (31.6%). After surgery, many patients (88%) experienced moderate pain. Half of patients (52.6%) received a good quality of counselling for the disease and its treatment, and counselling for recovery from treatment (81.6%) was good. Most patients (92.1%) received satisfactory counselling about physical activity. There was a correlation between the disease and its treatment counselling and quality of life (r = −0.553, p = 0.003) and pain (r = −0657, p = 0.000). Interaction during counselling was good (97.4%) and it was implemented in a patient-centred way (89.5%). High-quality counselling implemented in a patient-centred manner can play a part in reducing pain and increasing patients’ quality of life

Lake Päijänne Symposium

Lake Päijänne Symposium. Jyväskylä (Finland), March 19-20, 1987. The first Symposium on Lake Päijänne was arranged during the 150th anniversary of the City of Jyväskylä and its protector was Mr. Matti Ahde, Minister for the Environment. The meeting was arranged by the Departments of Biology and Chemistry and by the Institute for Environmental Research at the University of Jyväskylä. Financial support for the arrangements was received from the Academy of Finland, University of Jyvaskyla, City of Jyväskylä, Merck Ltd., Millipore and the Savings Bank of Central Finland. About 120 persons participated in the symposium, and the program consisted of 26 lectures and 9 posters. Most of the original papers have been collected in this publication