Sosiaalityö Januksessa: sukupolvia, fraktaaleja ja rajanylittäjiä : Tieteellinen keskustelu vuosina 1992 - 2001

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.1980- ja 1990- lukujen kuluessa sosiaalityö on Suomessa luonut oman perustansa. Tämän seurauksena on mahdollista ihmetellä ja kysyä, miten itse itsensä perustaminen on tapahtunut sekä mitä siitä on seurannut. Tutkielmassani hahmotan vuosina 1992 - 2001 käytyä suomalaista sosiaalityökeskustelua Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaiseman sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehden Januksen avulla. Tutkimusaineisto muodostuu 160 Januksessa julkaistusta dokumentista. Nivon Januksessa käydyn keskustelun osaksi sosiaalityön tieteellistä keskustelua keinotekoisin kiintopistein ja käsittein, joiden avulla muodostan kokonaiskuvan keskustelusta sekä hahmotan siinä tapahtuneita muutoksia. Tutkimusaineiston analyysissa olen käyttänyt laajasti erityyppisiä tutkimusmenetelmiä, joista tärkeimpiä ovat olleet bibliometrinen viiteanalyysi, arvioiva tulkinta sekä Foucault- ja Abbott- vaikutteinen laadullinen analyysi. Tavoitteenani tutkielmassa on hahmottaa tieteellisen keskustelun kontekstia, jonka avulla pystyn sijoittamaan itseni suhteessa keskusteluun. Toisena tutkielman keskeisenä tavoitteena on tieteenalan itseymmärryksen ja vahvistumisen tarkastelu. Sosiaalityön tieteellinen keskustelu rakentuu Januksessa pääasiassa Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen, Stakesin tutkijoiden sekä muiden toimijoiden varaan. Kymmenen tieteelliseen keskusteluun osallistuneen henkilön kirjoitukset muodostavat koko tutkimusaineistosta 41 prosenttia. Suppea joukko tieteellisiä toimijoita vastaa huomattavasta osasta keskustelua muodostaen sosiaalityön aktiivisen tiedeyhteisön. Vuosien 1992 - 2001 aikana sosiaalityökeskustelu on laantunut ja muuntunut muodollisemmaksi. Sosiaalityön tieteellisessä keskustelussa voidaan erottaa kolme sukupolvea. Jokainen sukupolvi on merkinnyt sosiaalityön tutkimukselle jakautumista ja pidemmälle edennyttä erikoistumista aiempiin sukupolviin verrattuna. Kehityskulut ja sukupolvien jakautumiset ovat limittäisiä sekä samanaikaisia. Ensimmäiselle sosiaalityön tutkimuksen sukupolvelle merkittäväksi nimittäjäksi nousi erottautuminen ja erikoistuminen sosiaalipolitiikasta sosiaalityöhön. Sosiaalityön tutkimuksen toisen sukupolven nimittäjänä on 1990-luvun alkuvuosien aikana tapahtunut jakautuminen nais- ja miesnäkökulmaiseen sosiaalityön tutkimukseen. Naisia yhdistävänä tekijänä oli käsitys aiemman sosiaalityön tutkimuksen perustumisesta virheelliseen käsitykseen siitä, mitä ja mikä on tietoa sosiaalityössä ja sosiaalityön tutkimuksessa. Naisnäkökulmainen sosiaalityön tutkimus perusti itsensä konstruktionistiseen todellisuuskäsitykseen, tutkimuksen teon refleksiivisyyteen sekä aiemmin sivuutetun naisnäkökulman korostamiseen tutkimuksessa. 1990-luvun puolenvälin jälkeen nais- ja miesnäkökulmaiset sosiaalityön tutkimuksen suuntaukset ovat aloittaneet sisäisen jakautumisen fraktaalisesti erikoistumalla, jolloin kumpikin ryhmä säilyttää uusissa alaryhmissään aiemmat erityispiirteensä, mutta uudet jakautumalla syntyvät alaryhmät eroavat toisistaan radikaalisti. Kolmannessa sukupolvessa jakautumisen perusteena näyttäisi olevan tieteen ja tutkimuksen sitoutuminen joko perinteiseen tai rajoja ylittävään tieteeseen ja tiedontuotantoon. Perinteisessä tieteessä tiedontuotanto jäsentyy yliopiston kautta, jolloin professionaaliset tutkijat tuottavat tutkimustietoa muiden ammattilaisten käyttöön. Rajoja ylittävässä tieteessä tiedon tuottajan ja käyttäjän sekä tietoa tuottavien organisaatioiden väliset rajat ovat sekoittuneet