Towards holistic management of information within service networks : safety telephone services for ageing people

The dissertation investigates information quality in multi-actor service networks. A clear connection between the quality of information and success of business has been acknowledged, but tools for analysing information quality in network environments on the basis of qualitative data have been lacking. There is also a limited understanding of information processes of virtual networks of public and private service organizations in the literature. In this dissertation, a novel framework for information quality analysis is developed and operationalized. It extends previously developed methods and provides a fundamentally different way to assess information quality, contrary to earlier quantitative studies. In addition to investigating and developing management of information quality, the dissertation focuses on collaboration and networking within the heterogeneous multi-actor service networks. Operationalization of the newly developed framework for information quality analysis is undertaken in the virtual network environment of safety telephone services for ageing people. These services utilize rapidly developing well-being technology. The analysis is based on data from interviews with professionals working in several service networks of different types and sizes. The results provide a detailed account of the state of information quality and network collaboration in the case networks. The results can be utilized as guidelines when planning information-related matters in the case networks in the future. Practical recommendations for the branch of safety telephone services are formulated. The dissertation also contains a thorough assessment of the usability of the framework of analysis. Suggestions concerning future use of the framework are formulated. The dissertation thus contributes to development of new tools for analysing information quality. It also suggests directions for future research.reviewe

Gender equality and occupational segregation in Nordic labour markets

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa on tarkasteltu työelämän epätasa-arvoa, erityisesti työmarkkinoiden kahtiajakautumista sukupuolen mukaan eli segregaatiota Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa 1970-luvulta 1990-luvulle. Taustalla on yleisen tasa-arvokäsityksen ja todellisuudessa vallitsevan epätasa-arvon välinen ristiriita pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Pohjoismaita pidetään tasa-arvon mallimaina, mutta työelämässä naisten asema on edelleen huomattavasti heikompi kuin miesten. Tutkimuksen taustaosuudessa kuvaillaan segregaation vaikutuksia naisten asemaan, segregaatioteorioita, Pohjoismaiden työmarkkinoiden erityispiirteitä verrattuna muihin OECD-maihin sekä pohjoismaisen tasa-arvopolitiikan piirteitä. Tutkimuksen tilastollinen analyysi perustuu kansallisten tilastokeskusten väestölaskentatietoihin vuosilta 1970, 1980 ja 1990. Alkuperäiset kansalliset tilastot käsittävät noin kolmesataa ammattia. Tutkimuksessa pyrittiin parantamaan vertailtavuutta luomalla kolmen maan yhteinen 187 ammatin luokitus. Tämän mahdollistivat maiden varsin samanlaiset ammattiluokitusjärjestelmät. Tilastollisen analyysin avulla osoitetaan, miten Suomen, Norjan ja Ruotsin segregaatiotilanne eroaa muista teollisuusmaista sekä millaisia keskinäisiä eroja mailla on. Tilastotietojen perusteella on tarkasteltu sukupuolijakaumaltaan vinoutuneita ammatteja, segregaatioindeksejä, kotitaloustyön palkallistamista eli tyypillisen kotityön siirtämistä työmarkkinoille tehtäväksi palkkatyönä sekä naisten ja miesten erilaista asemaa toisiinsa liittyvissä ammateissa, joilla on erilaiset sosiaaliset statukset. Analyysillä on myös testattu segregaatioteorioiden selitysvoimaa Pohjoismaiden tapauksessa. Tutkimuksessa havaittiin että työmarkkinoiden kahtiajakautuminen sukupuolen mukaan on ollut ja on edelleen voimakasta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa - sekä absoluuttisesti että verrattuna muihin teollisuusmaihin. Segregaatiotaso laski kuitenkin vuodesta 1970 vuoteen 1990. Naiset ovat olleet innokkaampia ylittämään ammattien välisiä sukupuolirajoja kuin miehet, jotka ovat pysytelleet perinteisissä miesten ammateissa. Korkean segregaatiotason aiheuttaa se, että naiset edelleen työskentelevät hyvin suurelta osin perinteisissä naisten ammateissa, jotka vastaavat yhteiskunnassa vallitsevia stereotyyppistä käsityksiä naisten kyvyistä ja ominaisuuksista. Segregaatiota lisää myös se, että naiset ovat statukseltaan alemmassa asemassa ja huonommin palkattuja, vaikka työskentelisivätkin miesten kanssa samalla ammattialalla. Tutkielma pohjautuu tekijän vuonna 1998 julkaistuun samannimiseen'kidaan (Melkas & Anker, 1998). Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat työelämän tilastot ja ammattiluokitusjärjestelmät. Segregaatiotutkimuksen metodologian osalta keskeisiä lähteitä ovat teokset Siltanen, Jarman & Blackburn, 1995 sekä Anker, 1998.Työ on englanninkielinen

Voisivatko robotit vahvistaa hoivakodeissa asuvien vanhojen ihmisten autonomiaa? - Tulevaisuusorientoitunut tutkimus

There is an urge to introduce high technology and robotics in care settings. Assisted living (AL) is the fastest growing form of older adults’ long-term care. Resident autonomy has become the watchword for good care. This article sheds light on the potential effects of care robotics on the sense of autonomy of older people in AL. Three aspects of the residents’ sense of autonomy are of particular interest: (a) interaction-based sense of autonomy, (b) coping-based sense of autonomy, and (c) potential-based sense of autonomy. Ethnographical data on resident autonomy in an AL facility and existing literature on care robots are utilized in studying what kind of assurances different types of robots would provide to maintain the sense of autonomy in AL. Robots could strengthen the different types of sense of autonomy in multiple ways. Different types of robots could widen the residents’ space of daily movements, sustain their capacities, and help them maintain and even create future expectations. Robots may strengthen the sense of autonomy of older persons in AL; however, they may simultaneously pose a threat. Multi-professional discussions are needed on whether robots are welcomed in care, and if they are, how, for whom, and in what areas.There is an urge to introduce high technology and robotics in care settings. Assisted living (AL) is the fastest growing form of older adults’ long-term care. Resident autonomy has become the watchword for good care. This article sheds light on the potential effects of care robotics on the sense of autonomy of older people in AL. Three aspects of the residents’ sense of autonomy are of particular interest: (a) interaction-based sense of autonomy, (b) coping-based sense of autonomy, and (c) potential-based sense of autonomy. Ethnographical data on resident autonomy in an AL facility and existing literature on care robots are utilized in studying what kind of assurances different types of robots would provide to maintain the sense of autonomy in AL. Robots could strengthen the different types of sense of autonomy in multiple ways. Different types of robots could widen the residents’ space of daily movements, sustain their capacities, and help them maintain and even create future expectations. Robots may strengthen the sense of autonomy of older persons in AL; however, they may simultaneously pose a threat. Multi-professional discussions are needed on whether robots are welcomed in care, and if they are, how, for whom, and in what areas.Peer reviewe

Kokeilut käytäntöön -työkirja

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä -projekt

Digitalisaation aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi julkishallinnon palveluissa

Hankkeen tavoitteena oli työstää tutkimustietoon perustuva viitekehys, joka tukee julkisten palveluiden digitalisaation systeemisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia, sekä käytännön toimintamalli julkisen sektorin digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi palveluiden yhteydessä. Toimintamallin luomiseksi hanke toteutti kaksi tapaustutkimusta sekä kartoitti menetelmiä ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja ennakoimiseksi. Tapaustutkimuksissa tarkasteltiin myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia heijastevaikutuksia. Tavoitteena oli, että näin olisi mahdollista kehittää toimintamalli digitaalisten julkisten palvelujen digitalisaation arvioimiseksi. Hankkeessa saavutettiin useita johtopäätöksiä. Teoreettisen viitekehyksen muodostaminen oli mahdollista, mutta kaikille sektoreille sopivan toimintamallin luomisen sijaan käytännön tehtävälista tukee digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia. Toiseksi on tärkeä jatkaa tähänastista kehitystyötä, sillä ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi on integroitumassa kaikkeen julkisen sektorin tekemiseen. Kolmanneksi on keskeistä tunnistaa, että rajatussa määrin saatavilla olevan määrällisen tiedon ohella laadullinen ymmärrys on tärkeässä roolissa. Neljänneksi on keskeistä edistää moninäkökulmaistaTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Robotics in Care Services : A Finnish Roadmap

Julkaisu löytyy myös osoitteesta; http://roseproject.aalto.fi/images/publications/Roadmap-final02062017.pd