"If you don’t have a word for something, you may doubt whether it’s even real” – how individuals with borderline personality disorder experience change

Objective: This study explored how psychological change was experienced and what treatment-related factors or events were perceived as supporting or hindering their process by individuals with borderline personality disorder. Methods: Eight BPD sufferers attended a 40-session psychoeducational group intervention at a community mental health care center. At intervention end, personal experience of meaningful change was explored in an in-depth interview and data were content-analyzed. Change in BPD symptoms was assessed by the Borderline Personality Disorder Severity Index IV interview. Results: The qualitative content analysis on subjectively perceived meaningful change yielded three core categories: (1) improved ability to observe and understand mental events, (2) decreased disconnection from emotions, emergence of new or adaptive emotional reactions and decrease in maladaptive ones, and (3) a new, more adaptive experience of self and agency. Accordingly, (1) learning and (2) normalizing emerged as the main categories of helpful treatment factors. In turn, treatment-related factors perceived as obstacles were: (1) aggression in the group, and (2) inflexibility. With respect to symptom change, four participants were considered clinically as remitted, and two showed a reliable change. Conclusions: Long-term psychoeducational group therapy seems to enhance mentalization / metacognitive functioning and promote self (or personality) integration in BPD patients.Peer reviewe

Processing of Self-concept and Identity in Individuals with Borderline Personality Disorder: Findings from a Content-Analytic Follow-up Study

Peer reviewe

Comorbidity, outcome and treatment of DSM-IV major depressive disorder in psychiatric care

Vantaa depression study

Self-invalidation in borderline personality disorder : A content analysis of patients’ verbalizations

Objective The ability to trust one's own perceptions is crucial for psychological well-being and growth. The relevance of its opposite, self-invalidation (SI), to the psychopathology of borderline personality disorder (BPD) is emphasized in many contemporary theories of evidence-based treatments for BPD. Empirical research on this topic remains scarce, however. This study aimed to describe manifestations of SI in individuals with BPD during a 40-session psychoeducational intervention based mainly on schema therapy. Method Transcripts of videotaped group sessions were analyzed inductively using qualitative content analysis. Results SI emerged as a recurrent, ubiquitous phenomenon. The content analysis yielded three core categories of SI: (1) a self-critical and harsh attitude towards the self (subcategories reflected punitive internalizations that could engender fear-based inertia, self-erasing, submissive coping behavior, and temporal fluctuation in SI), (2) a deficient sense of normalcy, and self-doubt, and (3) self-stigma. We also found an association of SI with various dimensions of BPD, including difficulty in the identification of emotions, secondary emotional reactions such as guilt, shame, anger, and resentment, self-related and interpersonal problems, and suicidal urges. Conclusions SI is a detrimental cognitive-emotional process relevant to BPD that merits treatment. Efforts to reduce self-stigma, a pernicious aspect of SI, are imperative.Peer reviewe

Muutoksenhakumenettely ja todistajankertomusten luotettavuus videotallenneuudistuksen valossa

Tutkielman aiheena on suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistus ja sen vaikutukset muutoksenhakumenettelyyn ja todistajankertomusten luotettavuuteen. Uudistuksesta käytetään tutkielmassa termiä videotallenneuudistus. Uudistuksen mukaisessa menettelyssä muutoksenhakutuomioistuimet vastaanottavat suullisen todistelun käräjäoikeudessa tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa näytön arvioinnin luotettavuutta muutoksenhaussa, tehostaa muutoksenhakumenettelyä, säästää asianosaisten ja todistajien kustannuksia ja vaivaa ja vahvistaa hovioikeuden roolia käräjäoikeuden tuomion oikeellisuuden kontrolloijana. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia uudistuksella on käräjäoikeuden ja hovioikeuden menettelyyn, miten uudistus vaikuttaa keskeisten menettelyperiaatteiden eli suullisuus-, keskitys- ja välittömyysperiaatteiden toteutumiseen muutoksenhaussa ja miten uudistus vaikuttaa todistajankertomusten luotettavuuteen ja parhaan todistusaineiston periaatteen toteutumiseen. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsitään lainopillisen tutkimusmetodin avulla. Tutkielmassa hyödynnetään myös oikeuspsykologian empiirisiä tutkimustuloksia. Tutkielman keskeisiä lähteitä ovat erilaiset lainvalmisteluasiakirjat ja kotimainen ja ulkomainen oikeuskirjallisuus. Todistajanpsykologian osalta tutkielmassa on perehdytty kotimaisen kirjallisuuden lisäksi ulkomaisiin tutkimusartikkeleihin. Lähteinä on käytetty myös korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja. Videotallenneuudistuksen käytännön vaikutukset näkyvät erityisesti hovioikeusmenettelyssä, mutta uudistuksella on vaikutuksia myös käräjäoikeuden työskentelyyn. Käräjäoikeuksien osalta keskeinen muutos on vaatimus tallenteiden indeksoimisesta eli asiasanoituksesta. Indeksoinnin onnistuminen edellyttää, että todistelu esitetään käräjäoikeudessa jäsennellysti. Uudistuksen voidaan katsoa vaikuttavan myös siihen, miten välittömyysperiaate todistelussa hahmotetaan. Välittömyyttä on videotallenneuudistuksen kontekstissa tarkasteltava sen taustalla vaikuttavien tavoitteiden eli aineellisen totuuden, oikeusvarmuuden ja prosessiekonomian valossa. Uudistuksen mukaisen muutoksenhakumenettelyn voidaan katsoa toteuttavan näitä tavoitteita paremmin kuin nykyisen, välittömyyden varaan rakentuvan menettelyn. Videotallenneuudistuksen kannalta olennainen on erityisesti välittömyyden ajallinen ulottuvuus, sillä uudistuksen myötä hovioikeudella on käytettävissään nykymenettelyä tuoreempi ja todistajanpsykologisen tutkimustiedon valossa parempi näyttö. Tutkielmassa esitetään myös de lege ferenda -kannanottona esitutkintatallenteiden laajempaa hyödyntämistä todisteina todistajankertomusten luotettavuuden ja oikeusturvan lisäämiseksi

Explaining job satisfaction and job control: a survey among finnish psychiatrists

Background: Job satisfaction has a major impact on mental health and job performance. Additionally, expected work satisfaction may influence choice of specialization within medicine. Methods: A postal survey was conducted in 2009 among the members (N=1398) of Finnish Psychiatric Association. Out of the members 1132 were still working-aged. All in all 64.8% (N=738) of the working-aged members returned the survey. Only psychiatrists and residents were included in the final cohort of the study (N=665). Factors associated to work satisfaction were studied and a principal component analysis was conducted on factors reported to disturb working. The correlations of factors scores with job satisfaction and job-control were analyzed. Spearman correlation coefficients were calculated between factor scores and work satisfaction. Results: Most respondents (73.8%) were satisfied with their work. Job satisfaction showed a negative correlation with increase in pace of work (rho=-0.24, p&lt;0.001). Job control correlated positively with job satisfaction (rho=0.46, p&lt;0.001). &quot;Working conditions&quot; factor explained 28.6%, &quot;leadership&quot; 8.8%, &quot;failure without support&quot; 7.8%, fear at work 6.5% and &quot;patient records&quot; factors 5.9% of the variation of perceived harmful factors at work. &quot;Working conditions&quot; and &quot;leadership&quot; factors showed the strongest and most significant negative correlations with job satisfaction (rho= -0.45, p&lt;0.001, rho=-0.32, p&lt;0.001, respectively. &quot;Working conditions&quot; associated strongly and significantly with job control (rho=-0.57, p&lt;0.001). Conclusion: Job satisfaction may be better than expected among psychiatrists considering the findings of prevalence estimates of burnout in various other studies. However, employers should put emphasis on matching employers and type of work to promote well-being of their employees.</p

2 kirja Karl Morgensternile, Wiburg

http://tartu.ester.ee/record=b1784457~S1*es

Sopiiko potilaalleni psykoterapia?

Vain va­jaa kol­mannes suoma­lai­sista psy­ko­te­ra­peu­teista ar­vioi asiak­kai­densa saa­neen riit­tävää oh­jausta psy­ko­te­rapiaan. Psy­ko­te­rapiaa edel­tävä ar­viointi ja oh­jaus edis­tävät hoi­toon sitou­tu­mista ja te­rapian tulok­sel­li­suutta. Po­tilaan muutos­valmius, ky­ky tarkas­tella it­seä ja omia tun­teita se­kä jous­tavuus vuoro­vai­ku­tuk­sessa ­ennus­tavat toden­nä­köi­sempää ky­kyä tera­peut­tiseen työsken­telyyn ja lyhyes­täkin psy­ko­te­ra­piasta ­hyö­ty­miseen. Po­tilaan ja psy­ko­te­ra­peutin hy­vä yhteis­työ­suhde en­nustaa hoito­tu­losta merkit­tä­västi. Poti­lasta on syy­tä val­mentaa ar­vioimaan, minkä­laisen psy­ko­te­ra­peutin kans­sa hän ko­kee voi­vansa muo­dostaa hy­vän yhteis­työ­suhteen. Po­tilaan val­miuksien ja psy­ko­te­rapian tavoit­teiden ol­lessa epä­selviä on syy­tä konsul­toida psy­kiat­rista ­eri­kois­sai­raan­hoitoa.Peer reviewe

The genetic structure of a tribal population, the Yanomama Indians: III. Seven serum protein systems *

Peer Reviewedhttp://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/65775/1/j.1469-1809.1957.tb01401.x.pd

Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi

TOIMIA-suositu