Challenges of Managing a Network Business

This study aims at identifying and analysing the key challenges in managing a network business. The starting point of the paper is the alleged need for new kinds of theoretical frameworks which take into account value creation situations businesses face today. Hence, this paper introduces the value co-production framework as an alternative perspective to the existing approaches built in the industrial era (i.e., value chain thinking). This framework elevates knowledge and relationships in the locus of business and argues for reconfiguration of roles, actions, and interactions among the networked actors. Based on our study on a network-like, two years old joint venture firm, we demonstrate how the value co-production framework functions in practice. Moreover, we suggest that the future management competence lies in company’s ability to manage interactions, not individuals or individual companies. Thus, studying different kinds of network approaches in relation to proposed framework would give a deeper understanding of the ways by which networks and relationships drive value co-production

Companies’ future visions for circularity : A frame analysis based on Finnish front-runner CE companies

Despite increasing calls for circularity in business, the trending Circular Economy (CE) is not converting into action and the global usage of secondary material is declining. Addressing this gap is vital for our future well-being. Hence, more research is needed on whether and how companies translate broader CE discourses into their future visions. This study employed frame analysis to investigate how the CE's meaning and goals are being envisioned and shaped in companies' external communication to advance their future goals. Drawing empirical insights from documents focused on 41 Finnish self-declared front-runner CE companies from various industries, the paper contributes to current CE literature in two ways. First, five distinct future vision frames were identified – technological utopia, outsourcing circularity, business-as-usual, market leader, and systemic change – that demonstrate how self-described front-runner companies communicated circularity to their stakeholders. Second, the study demonstrates how company-level future visions align with or differ from macro-level CE visions. The study found that even self-described frontrunner CE companies were reluctant to align with strong sustainability in their framing, limiting the transformative potential of CE in business context. The findings have implications for managers regarding how they can assess their future visions from the perspective of weak or strong sustainability.Peer reviewe

Green Human Resource Management – An Employee Perspective

publishedVersionPeer reviewe

Digital Platforms as Disrupting Business Models for Internationalisation

acceptedVersionPeer reviewe

Mottainai! : A Practice Theoretical Analysis of Japanese Consumers’ Food Waste Reduction

This study focuses on food waste and its reduction by describing and analyzing the food waste-related everyday life of Japanese consumers through a practice theoretical lens. The research enables paying attention to the role of culture in sustainable consumer behavior, which is a largely unexplored area in previous food waste research. The methodological approach is qualitative and the empirical data of the study were generated through mobile ethnography. It combines elements from diary methods, multi-sited ethnography, and digital ethnography, producing visual and textual data of the practices that the participants of the study considered meaningful. The analysis identifies materials, meanings, and competences of the practices related to food waste reduction. These practices were interlinked with five broader food-related practices: planning, grocery shopping, cooking, eating, and handling surplus food. The findings reveal specific elements related to Japanese culture such as mottainai—a concept used to express the regret of wasting something valuable. The study contributes to the literature on sustainable consumption by emphasizing the importance of identifying and understanding how culturally linked practices may support sustainable (or unsustainable) consumption

Kohti kestävää kuluttamista : Materiaalitaju kuluttajien ja materiaalien aktiivisen suhteen hahmottajana

Artikkelissa hahmotellaan materiaalitajun käsitettä kuluttajien ja materiaalien välisenä, tilanteisena, aktiivisena ja vastavuoroisena suhteena. Tavoitteena on luoda uutta ymmärrystä kuluttajien materiaalisuhteista osana kestävää kulutusta. Käsitteellisesti materiaalitaju rakentuu suhteessa lukutaidoista käytävään keskusteluun ja sen kritiikkiin. Ammentamalla teoreettisia vaikutteita uusmaterialismista ja pragmatismista, materiaalitajun käsite korostaa materiaalisuhteiden tilanteista, vuorovaikutteista, kehkeytyvää ja jännitteistä luonnetta. Lisäksi materiaalitaju rakentaa ymmärrystä siitä, miten kuluttajat luovasti oppivat ja muuttavat tapojaan olla vuorovaikutuksessa materiaalien kanssa. Materiaalitaju tuo kestävän kulutuksen tutkimuksen keskusteluun aiempaa vahvemmin ajatuksen materiaalien aktiivisista toimijuuksista sekä materiaalisuhteiden monenlaisista yhteenliitännöistä kuluttajien arjessa. Artikkelissa määrittelemme materiaalitajun käsitteen neljän ulottuvuuden (tilanteisuus, ajallisuus, eloisuus, kehollisuus) kautta, joihin kytkien hahmottelemme neljä kestävyyteen liittyvää empiiristä esimerkkiä pyrkimyksenämme luoda pohjaa materiaalitajun soveltamiselle jatkossa.Peer reviewe

Teknologisen innovaation verkoston muotoutuminen

Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan teknologisen innovaation verkoston muotoutumista yleisesti prosesseina ja erityisesti sosiomateriaalisina prosesseina. Tutkimusta ohjaa konstruktionistinen tutkimusfilosofia, materiaalinen relativismi ja tapaustutkimuksen perusideologia. Nämä tutkimusfilosofiset lähestymistavat antavat minulle mahdollisuuden herkistyä materiaalisuudelle, prosesseille, konflikteille ja intresseille kun tarkastelen teknologisen innovaation verkoston muotoutumista. Tutkimus asemoituu konstruktion kontekstiin. Teen analyyttisiä oivalluksia monista eri lähteistä ja hyödynnän niitä sekä kuvatessani että analysoidessani holistisesti ja prosessilähtöisesti teknologisen innovaation verkoston muotoutumista. Näitä lähteitä ovat verkostotutkimus liike-elämän kontekstissa – yritysverkostot, sosiaaliset verkostot ja yrittäjäverkostot, toimijaverkkoteoria sekä älykkääksi paperiksi kutsumani empiirinen tapaus, jota olen tutkinut vuodesta 1997 vuoteen 2009, siis 13 vuoden ajan. Älykäs paperi on sekä teknologinen innovaatio että verkosto. Siinä on kyse rullalta rullalle -menetelmän avulla kustannustehokkaasti tuotetusta painetusta optiikasta ja elektroniikasta, joka mahdollistaa uudenlaisten, älykkäiden toiminnallisuuksien tuomisen painotuotteisiin. Se on osa painetun älykkyyden kenttää, joka sijoittuu usean eri toimialan risteymään. Näitä aloja ovat paperi- ja painotuotteiden valmistus, optiikka ja elektroniikka. Tunnistan kaksi lähestymistapaa teknologisen innovaation verkoston muotoutumisen kuvaamiseen ja analysoimiseen. Nämä tavat ovat verkostokaaren (network trajectory) ja käännöksen käsitteet. Verkostokaaren käsitteen avulla voidaan samanaikaisesti tarkastella sekä teknologisen innovaation verkoston toimijoita ja näiden välisiä suhteita että tällaisen verkoston liikehdintää yli paikan ja ajan. Aiemmasta verkostotutkimuksesta liike-elämän kontekstissa tunnistan kolme erilaista verkostokaarta, joita kutsun päämääräperustaiseksi, mahdollisuusperustaiseksi ja yhdistetyksi verkostokaareksi. Tarkastellessani lähemmin näitä verkostokaaria, valotan tämän lähestymistavan tutkimuksellisia aukkoja. Esitän, että verkostokaaret (1) painottavat ihmisiä ja näiden välisiä suhteita teknologisen innovaatioprosessin pääajureina, (2) redusoivat ei-inhimilliset toimijat ainoastaan välineiksi edistää teknologisen innovaation kehittämistä ja levittämistä sekä (3) tuottavat melko deterministisen ja lineaarisen kuvan teknologisen innovaation verkoston muotoutumisesta. Näihin tutkimuksellisiin aukkoihin kiinnitetään tässä tutkimuksessa erityistä huomiota. Ratkaisua haetaan toimijaverkkoteoriasta, joka mahdollistaa teknologisen innovaation verkoston muotoutumisen moniulotteisuuden, etenkin siihen liittyvän sosiomateriaalisuuden tarkastelun. Toimijaverkkoteoriassa keskeisen käännöksen käsitteen avulla voidaan kuvata ja analysoida teknologisen innovaation verkoston muotoutumista. Se nähdään tällöin alati muuttuvina sosiomateriaalisina prosesseina, joissa inhimilliset ja ei-inhimilliset toimijat muokkaavat liittolaistensa intressit oman tulkintansa mukaisiksi ja näin vakiinnuttavat oman asemansa teknologisen innovaation verkostossa. Samalla paljastuvat myös toimijoiden väliset valtasuhteet. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tuotan kertomuksen teknologisen innovaation verkoston muotoutumisesta. Kertomus pohjautuu älykkään paperin tapaukseen sekä Callonin (1986a) neljän vaiheen käännöksen mallin heuristiseen hyödyntämiseen. Mallia lisäksi täydennetään tietyillä relationaalisilla ja jossain määrin metaforisilla sanoilla (lauma ja suodattuminen). Tämä kertomus tarjoaa moniulotteisen ja empiirisen ymmärryksen teknologisen innovaation verkoston muotoutumisesta. Se esittää useita toisiaan vastaan kamppailevia heterogeenisiä verkostoja (laumoja), inhimillisiä ja ei-inhimillisiä toimijoita, heidän toimiaan sekä heitä yhdistäviä kytköksiä teknologisen innovaation verkoston muotoutumisen aikana. Se tuo myös ilmi useita vaiheita, joiden aikana nämä heterogeeniset verkostot jatkuvasti muuttuvat, muuntuvat ja lopulta elpyvät osaksi yhtä heterogeenistä verkostoa. Samalla se avaa myös erilaisia strategioita, joiden avulla toimijat pyrkivät vakauttamaan näitä heterogeenisiä verkostoja. Tulkitsemalla käännöksen ja verkostokaaren käsitteiden avulla älykkään paperin tapausta, uudistan ymmärrystä teknologisen innovaation verkoston muotoutumisesta. Laajennan näkemystä verkostoista prosesseina, eritoten vahvaa prosessinäkemystä verkostoihin väittämällä, että teknologisen innovaation verkostossa on kyse alati muuttuvista sosiaalisista prosesseista ja näin alati muuttuvista heterogeenisistä verkostoista (laumoista), jotka koostuvat ihmisten ja materiaalien sekä näiden välisten suhteiden vyyhdeistä. Tällaiset vyyhdit saadaan purettua auki tarkastelemalla teknologisen innovaation verkoston muotoutumista käännöksen prosessina, ja ne voidaan kuvata sosiomateriaalisena verkostokaarena. Tarkemmin sanoen tutkimukseni kontribuoi toimijaverkkoteoriaa tarjoamalla hienostuneemman ymmärryksen käännöksen prosessin eri vaiheista ja alavaiheista. Tämän puitteissa se tarkastelee myös tiettyjen relationaalisten ja jossain määrin metaforisten sanojen käyttöä (laumat heterogeenisinä verkostoina ja suodattuminen), joita ei ole aiemmin käytetty toimijaverkkoteoreettisissa tutkimuksissa (tai verkostotutkimuksissa liike-elämän kontekstissa). Tutkimukseni tarjoaa myös muutamia strategioita, joiden avulla näitä heterogeenisiä verkostoja pyritään vakauttamaan. Nämä strategiat ovat kollaboratiivinen työnteko ja teknologian kehittäjien omakohtaiset urakehitysmahdollisuudet. Näiden lisäksi tutkimus lisää ymmärrystä teknologioiden avaamista ja ohjaamista konkreettisista kehityspoluista. Sen lisäksi, että tutkimukseni valottaa ajatusta teknologisen innovaation verkostosta alati muuttuvina sosiomateriaalisina prosesseina ja siis heterogeenisinä verkostoina (laumoina), se kontribuoi verkostotutkimusta liike-elämän kontekstissa tarjoamalla myös näkemyksen teknologisen innovaation verkoston muotoutumisesta sosiomateriaalisena verkostokaarena. Tämä verkostokaari täydentää niitä kolmea verkostokaarta, jotka olen tunnistanut aiemmasta verkostotutkimuksesta liike-elämän kontekstissa. Se huomioi heterogeeniset verkostot ja tällaisten verkostojen muotoutumisen aikaiset jatkuvat valtataistelut toimijoiden välillä. Se myös tarjoaa laajemman selityskehyksen teknologisen innovaation verkoston muotoutumisen mahdollisille kulkusuunnille. Tutkimustuloksilla on myös merkitystä käytännön liike-elämälle, etenkin niille yrityksille, jotka haluavat paremmin hallita verkottuneita innovaatiotoimintojaan. Tutkimustani hyödyntäen yritykset voivat paremmin ymmärtää pitkän aikavälin heterogeenisiä innovaatioprosesseja ja etenkin ei-inhimillisten toimijoiden, kollaboratiivisen työnteon sekä yksilöiden urakehitysmahdollisuuksien merkittävyyttä näissä prosesseissa.This study aims at describing and analyzing the network formation of technological innovation. Studying this research phenomenon as processes generally and as sociomaterial processes specifically calls for a holistic and process driven research approach. This approach is captured by adopting material constructionist research philosophy and consequently materially relativist style of thinking as well as the basic ideology of case study research. These research philosophical stances give an opportunity for me to become sensitized to materiality, process, conflicts, and interests when scrutinizing the network formation of technological innovation. The study is situated in the context of construction; I draw analytical insights from many sources and use these in describing and analyzing the network formation of technological innovation. These sources include the network studies in business context – business networks, social networks and entrepreneurial networks – as well as actor-network theory and the empirical case called the intelligent paper in the study period of 13 years, thus from 1997 to 2009. The intelligent paper is a technological innovation and a network as I regard it in this study. It concerns cost-effective, high-volume and roll-to-roll production of printable optics and electronics which enables novel, intelligent functionalities onto printed matter. It is part of the emerging printed intelligence markets, which is located at the crossroads of several industries, namely paper and printing, optics, and electronics. I identify two ways to describe and analyze the network formation of technological innovation, namely the concepts of network trajectory and translation. The first is the concept of network trajectory. It enables capturing simultaneously a network, that is, actors and their relationships and a path of movement of this network across space and time. From the previous network studies in business context, I identify three network trajectories: the goal-based, opportunity-based and integrated network trajectories. The contemplation of these trajectories leads to three shortcomings of this view: (1) heavy emphasis has been put on humans and their relationships as principal carriers of technological innovation activities, (2) non-humans and their relationships have only been treated as instruments in these activities, and (3) the human parties have rather deterministically and linearly been seen to influence and be influenced by the networks within which they are embedded while engaging in technological innovation activities. These shortcomings are transcended in this study by introducing actor-network theory and adopting the concept of translation. The concept of translation shifts the focus onto sociomateriality involved in the network formation of technological innovation. It allows detecting the network formation of technological innovation as continually unfolding sociomaterial processes during which some actors – by becoming involved in network formation/technological innovation and chained together in a logical succession – succeed in pursuing a character while others remain objects of other actors’ actions. At the same time, the underlying power relationships between them become revealed. In the empirical part of the study, I discuss the case of the intelligent paper using heuristically Callon’s (1986a) four-phase translation model. Additionally, I complement the model with introducing certain relational and somewhat metaphorical words (i.e., pack and filtering). As a result, I narrate the network formation of technological innovation. This narration provides a multifaceted and empirically grounded understanding of the network formation of technological innovation, which is full of noise and disturbances. It displays several competing heterogeneous networks and consequently several competing packs including multiple human and nonhuman actors, their actions, and their interconnected relationships to each other while forming the network and consequently the technological innovation. It also reveals multiple phases during which these heterogeneous networks get continually reconfigured, transformed, and finally revitalised into one more coherent heterogeneous network as well as different strategies through which actors continually try to stabilise these configurations. Interpreting the case of the intelligent paper through the concepts of network trajectory and translation, I build a revised understanding of the network formation of technological innovation. I broaden the networks as processes view generally and the strong process view to networks specifically by arguing that the network of technological innovation concerns continually unfolding sociomaterial processes and consequently continually unfolding heterogeneous networks (packs), which are equipped with entanglements of humans (individuals, firms and organizations), nonhumans (e.g., machines, methods and apparatuses of many sorts) and their interconnected relationships. The formation of these heterogeneous networks plays out as a process of translation and gets depicted as a sociomaterial network trajectory. More specifically, this study contributes to actor-network theory by providing a more refined understanding of the phases and sub-phases involved in the process of translation. In doing so, it also elaborates the use of certain relational and somewhat metaphorical words not previously used in actor-network theoretical accounts (or network studies in business context), namely packs as heterogeneous networks and filtering. The study also provides a few strategies to lock actors into their places in the network as well as to keep them locked. These strategies have not previously been discussed in actor-network theoretical studies while scrutinizing the translation process, namely the technology developers’ personal career development opportunities and the collaborative work. Additionally, the study enhances the understanding on concrete development paths opened up and guided by the nonhuman actors in technological innovation processes. Besides pursuing the thought that the network of technological innovation concerns continually unfolding sociomaterial processes and consequently continually unfolding heterogeneous networks (packs), this study also contributes to the network studies in business context by providing the sociomaterial network trajectory. This trajectory complements the other three network trajectories identified from the network studies in business context in terms of heterogeneous networks and the continual power plays of actors occurring while forming the network of technological. It also offers a broader explanatory frame to potential and actual courses of network formation of technological innovation. The study has implications for practitioners who wish to better master networked innovation activities they are engaged with. These implications help them to better understand long-term, heterogeneous technological innovation processes and especially the important role of nonhumans in, and the effects of the collaborative work and the individuals’ career development opportunities on, these processes

Institutional work in food waste reduction: Start-ups' role in moving towards a circular economy

Dealing with food waste is a major concern for the food system in the transition towards a circular economy (CE). Previous studies have developed various solutions to address the issue, but the role of for-profit start-ups remains poorly understood. This paper aims to analyse the forms of institutional work conducted by start-ups to prevent and reduce food waste. This paper adopts the multiple case study approach, utilising a three-year netnography of the emerging food waste reduction business and interview data from company representatives. We outline four categories in which the start-ups conduct institutional work: appearance of food, quantity of food, edibility of food, and living with food. The start-ups disrupt existing institutions that lead to food waste, as well as create new institutions to enable and reinforjavascript:void(0);ce their business operations. We argue that the start-ups have an influential role in changing the normative and cognitive-cultural institutional pillars in the shift towards a CE. The article provides a contribution to studies on the CE and food waste and has practical implications for both established and start-up businesses.Peer reviewe

Framings of Food Waste : How Food System Stakeholders Are Responsibilized in Public Policy Debate

Food waste is a global sustainability issue that demands that multiple stakeholders participate in solving it. This article examines how different food system stakeholders are held responsible in the policy debate related to food waste reduction. The study adopts a framing approach, paying attention to the construction and negotiation of what is going on in the food waste–related public policy debate. The data consist of documents generated as a result of food policy development processes in Finland. The authors identify four framings—eco-efficiency, solidarity, safety, and appreciation—within which the issue of food waste is presented differently and different stakeholders responsibilized. The framings reveal the nature of food waste as a boundary object, a flexible and open-ended object that has different context-dependent meanings. The study extends marketing literature on responsibilization by investigating several stakeholders beyond consumers. Additionally, considering food waste a boundary object sheds light on how stakeholders, even those with conflicting interests, can debate policy measures collaboratively. Finally, the authors outline policy implications related to each framing.publishedVersionPeer reviewe