Trawling and trolling for terrorists in the digital Gulf of Bothnia : Cross-lingual text mining for the emergence of terrorism in Swedish and Finnish newspapers, 1780—1926

In pursuing the historical emergence of the discourse on terrorism, this study trawls the “digital Gulf of Bothnia” in the form of a corpus of combined Swedish and Finnish digitized newspaper texts. Through a cross-lingual exploration of the uses of the concept of terrorism in historical Swedish and Finnish news, we examine meanings anchored in the two culturally close but still decidedly different national political contexts. The study is an outcome of an integrative interdisciplinary effort.Peer reviewe

Engineering Terrorisms

Non peer reviewe

The materiality of resistance

Non peer reviewe

Terrorism and Political Violence in the Nordic Countries

The introductory article to the special issue discusses terrorism and political violence in the Nordic countries and reviews the state of academic research on the topic. Even though the Nordic countries appear to have suffered from lower levels of terrorism and political violence than many other Western states, they have been less void and peripheral with regard to such phenomena than common wisdom and academic scholarship would suggest. While some notable acts of violence like the July 2011 attacks in Norway have been covered in research literature to a certain degree, other phenomena such as far-right violence in Sweden have attracted less attention. The article discusses the ways in which the analysis of Nordic countries could contribute to the field of research and how articles included in the special issue address existing gaps in literature.Peer reviewe

Historizing topic models

Non peer reviewe

Between Technological Nostalgia and Engineering Imperialism: Digital History Readings of China in the Finnish Technoindustrial Public Sphere 1880–1912

Kuinka ulkomainen teknologia vaikuttaa maan teollistumiseen? Tätä kysymystä lähestytään ”teknologisen geopolitiikan” kautta tarkastelemalla näkemyksiä ja tulkintoja, joita suomalaiset tekniikan alan toimijat esittivät koskien Itä-Aasian suurvallan, Kiinan teknologiaa ja teollistumista. Artikkeli tutkii, kuinka keisarillista Kiinaa kuvattiin vuosina 1880–1912 Suomen ”teknisteollisen julkisuuden” keskeisellä foorumilla, suomalaisissa tekniikan alan aikakauslehdissä. Tämä artikkeli tuo uuden näkökulman Suomen tekniikan historian tutkimuskentälle kartoittamalla Suomen ja Kiinan suhdetta teknologian ja teollistumisen kautta. Se tarjoaa myös uuden tutkimusotteen digitaaliseen historiaan hyödyntämällä laadullista ja määrällistä haku- ja luentatapaa (”readsearch”) suomalaiseen tekniikan alan lehtiaineistoon. Tutkimus tuo esiin, kuinka kiinalainen teknologia ja teollisuus esiintyi lehdissä pääosin kahdella tavalla. Ensinnäkin teksteissä kuvattiin Kiinan varhaishistoriallista kehitystä ja perinteistä teknologiaa, mikä toimi ”nostalgisena” vastaparina tuoreimpien länsimaisten teollisten edistysaskeleiden kuvaukselle. Toiseksi käsiteltäessä uudempia aikakauden teknologioita lehtitekstien painopiste oli lännen vahvuuksissa, ja huomio kiinnitettiin Kiinan taloudellisen ja kaupallisen potentiaalin tai maan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Artikkeli syventää tätä suurvaltapolitiikan näkökulmaa tarkastelemalla kahden suomalaisen insinöörin uraa läntisten siirtomaapyrkimysten palveluksessa ja valottaa siten aiemmin sivuun jääneitä, suomalaisia imperialistisia asenteita.Peer reviewe