Platforms of co-creation : learning interprofessional design practice in creative sustainability

Contemporary design and planning activities often involve complex and multifaceted problems that call for collaborative assessment between several actors, concepts, and interests. The overarching discourse on sustainability is a clear example, connecting together not only scientific research and politics, but also the perceptions and actions of professionals and laypeople. Recently, academic education has become increasingly structured around overarching thematic content, involving problem- and project-based learning in real-world contexts and in interprofessional constellations. Design, as a professional practice is collaborative problem-solving and communication, can offer several insights into the management of such interaction; and yet, in the context of sustainability, design becomes challenged as a discipline, constrained by the professional, institutional, and cultural structures and roles in contemporary meaning-making. This research studies the context of interprofessional design education for sustainability – more specifically, the development and implementation of an international and interprofessional Master’s degree study program in Creative Sustainability (CS), initiated in 2010 at Aalto University, Finland. The case assessment on which the analysis is based consists of three sets of interviews with supportive data, collected from the initiators, teachers, and students of the CS program between the years 2010 and 2015. Overall, the findings contribute to an understanding of how (design) professionalism contributes to sustainability, what type of support is needed in learning for interprofessional design for sustainability, and how such learning developes the (design) academia itself. In analyzing the case, the analytical framework builds on cultural-historical activity theory, with supporting insights that are drawn from practice theory (with a notion of communities of practice) and actor-network theory. In line with these theoretical perspectives, and to emphasize organizarional learning and developmental perspectives, interprofessional interaction in the academic context is constructed to involve three phases – priming, implementing, and experiencing – that also act as analytic components in assessing data. In this research, those aspects that are identified as important in implementing interprofessional learning for sustainability are ensuring that sufficient resources and competences exist to initiate practical inquiries and real-world interaction, and determining that the learning connects back to the initial objective of developing practice. Through such a process, a new kind of professionalism emerges, also renewing the academia as a platform for transdisciplinary action. For Aalto University, the CS interaction created new openings for outreach and for the development of teaching. At the same time, however, this new interaction became conflicted with existing interests and conventions, introduced by the various actors and interacting agendas, and the roles and structures in the current academia.Tämän päivän muotoilu käsittelee usein kompleksisia ja monitahoisia ongelmia, jotka vaativat useiden toimijoiden, konseptien ja kiinnostusten yhteistä arviointia. Selkeä esimerkki tästä on kestävä kehitys, joka yhdistää tieteen ja politiikan, mutta myös ammattilaisten ja kansalaisten näkemykset ja toiminnan. Akateeminen koulutus on järjestynyt nykyisin yhä selkeämmin temaattisiin kokonaisuuksiin, jotka sisältävät ongelmalähtöistä ja projektipohjaista oppimista. Muotoilu ammatillisena taitona yhteissuunnittelun toteuttamiseen voi tarjota useita menetelmiä tällaiseen oppimiseen. Kestävä kehitys kontekstina haastaa kuitenkin muotoilun ammattina, sekä ne roolit ja rakenteet joille se perustuu. Tämä tutkimus keskittyy moniammatilliseen muotoilukoulutukseen kestävän kehityksen kontekstissa. Tapaustutkimukseni kohteena on Creative Sustainability (CS), Aalto-yliopistossa vuonna 2010 alkanut korkeakoulujen välinen maisteriohjelma. Tutkimusmateriaalina ovat haastattelusarjat ohjelman aloittajista, opettajista ja opiskelijoista vuosilta 2010-2015 sekä muu kerätty kirjallinen materiaali ohjelman alkuvuosilta. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, mikä muotoilun suhde on kestävyyteen, minkälaista tukea tarvitaan moniammatillisen muotoilun oppimiseen kestävän kehityksen kontekstissa, ja miten tällainen oppiminen muuttaa itse koulutusta. Analyysin viitekehys perustuu toiminnan teoriaan (cultural-historical activity theory) ja huomioihin sekä käytäntöteoriasta (practice theory) että toimijaverkkoteoriasta (actor-network theory). Työssä tarkastellaan moniammatillisen oppimisen toteutumista kolmivaiheisen rakenteen kautta (priming, implementing, experience), jonka osien välisen dynamiikan ja mahdollisten ristiriitojen pohjalta syntyy syvempi ymmärrys vuorovaikutuksesta. Työ nostaa esiin viisi pääteemaa, joiden ympärille analyysi rakentuu. Tarvitaan riittävä resursointi ja tarvittavien kompetenssien tunnistaminen, jotta käytännön vuorovaikutus voi alkaa ja jotta vuorovaikutuksen tulokset linkittyvät takaisin toimintaan. Tällöin syntyy uudenlaista ammatillisuutta, joka mahdollistaa oppimisympäristön kehittämisen edelleen. CS toi Aalto-yliopistoon uudenlaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja opetuksen kehittymistä. Samaan aikaan nämä avaukset synnyttivät kuitenkin myös jännitteitä suhteessa nykyisiin opetuksen ja ohjelmakehityksen käytäntöihin ja rakenteisiin

Catalysing Pathway Creation for Transition Governance

Transition management is one of the key governance methodologies for catalysing vision building, experimentation and pathway construction for sustainability transitions. Its adoption in new country contexts may, however, require redesign. Finnish energy and climate policy already features wide experimentation, visioning and long-term roadmaps. Yet transition arenas could help connect these existing instruments, particularly if redesigned for a mid-range timescale. We improved the path creation toolsets and procedures to create more detailed pathways and analyses of pathway step interrelations. Our path creation system uses magnetic elements that could be easily moved around a large metallic board, a set of procedures and a digitalized counterpart of the board for out-of-the-workshop commentary and reporting. The system was used to create eight mid-range transition pathways and was reported to have facilitated and anchored well the discussions by participants with cross-sectoral backgrounds. Overall, the redesigned system underscores the potential that codesign for sustainability transitions holds, for instance, in developing transition governance instruments further.Peer reviewe

Kohti kestävää liikkumista ja liikennettä 2035 : Vaasan murrosareenan tulokset

Vaasan murrosareena on syksyllä/talvella 2018/2019 järjestetty työpajasarja, johon osallistui yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaryhmä. Murrosareenatyöskentely perustuu systeemisen muutoksen suuntaamisen malliin (eng. Transition Management), jossa tulevaisuuden muutoksia pyritään ohjaamaan systemaattisesti kestävämpään suuntaan. Areenan aiheena oli tulevaisuuden liikkuminen ja liikenne Vaasassa. Tässä raportissa esitellään areenan tuloksia työpajasarjan rakenteen mukaan. Työskentelyssä tunnistettiin ensin murroksen keskeiset ajurit, haasteet ja epävarmuudet. Sen jälkeen keskusteltiin visiosta, joka kiteytettiin neljäksi muutostavoitteeksi. Näiden saavuttamiseksi luotiin muutospolut nykypäivään. Poluilta identifioitiin yhteensä 26 välitöntä muutostoimea, joiden avulla hidas systeeminen muutos kohti hiilineutraalia Vaasaa 2035 voi lähteä toteutumaan. Vaasan murrosareenan keskeiset viestit ovat: 1. Joukkoliikenteen käyttäjämäärä nelinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä 2. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kolminkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä 3. Tieliikenteen päästöjä vähennetään 90% vuoteen 2035 mennessä 4. Suunnittelun koordinointi uudelle tasolle 5. Energiapääkaupunki näkyväksi Vaasan arjessa 6. Vähähiilisyys ykkösprioriteetiksi infrastruktuurin kehittämisessä 7. Kestävä (työmatka)liikkuminen yritysten ja organisaatioiden agendalle 8. Murroksen suuntaamisen menetelmät ja työkalut käyttöönVasa omställningsarena är en serie workshoppar som arrangerades hösten/vintern 2018/ 2019. I arenan deltog en grupp experter som representerade olika sektorer i samhället. Arbetet i en omställningsarena grundar sig på Transition management -ansatsen som utgår ifrån att man med systematiskt och aktivt arbete kan styra omställningar i en mera hållbar riktning. Ämnet för Vasa omställningsarena var framtida mobilitet. I denna rapport presenteras arenans resultat utgående från workshopseriens struktur. På arenan identifierades inledningsvis centrala drivkrafter, utmaningar och osäkerheter för omställning. Efter det diskuterades arenans vision, vilket utmynnade i formuleringen av fyra omställningsmål. För att målen skall kunna nås utarbetades omställningsvägar utgående från nuläget. På basen av omställningsvägarna identifierades 26 omedelbara åtgärder för att den långsamma systemiska omställningsprocessen mot ett kolneutralt Vasa 2035 skall kunna inledas. Vasa omställningsarenas centrala budskap är: 1. Användningen av kollektivtrafiken bör fyrdubblas fram till år 2035 2. Cykeltrafikens färdsättsandel bör tredubblas fram till år 2035 3. Vägtrafikens utsläpp bör minska med 90% fram till år 2035 4. Koordineringen av planeringen bör lyftas till en ny nivå 5. Energihuvudstaden bör synas i Vasas vardag 6. Koldioxidsnåla lösningar bör ha högsta prioritet vid utvecklingen av infrastruktur 7. Företag och organisationer bör främja hållbar (arbetsplats)mobilitet 8. Transition management -ansatsens metoder och redskap bör användas i högre gradVaasa Transition Arena is a workshop series carried out in autumn/winter 2018/1029. A group of experts representing different societal sectors participated in the arena work. The arena work is based on the Transition management approach according to which the direction and pace of transitions can be influenced through systematic efforts. The topic of Vaasa Transition Arena was future mobility. This report present the results of the transition arena according to the arena structure. Initially, transition drivers, challenges and uncertainties were identified. Next, the vision was discussed and captured in four change targets. As a further step, transition pathways from the current stage were developed to achieve the set targets. Based on the pathways, 26 immediate actions were identified in order to speed up the transition process towards a carbon neutral Vaasa 2035. The main messages of Vaasa Transition Arena are: 1. Public transportation ridership should be quadrupled until 2035 2. The cycling modal share should be tripled until 2035 3. Traffic emissions should be reduced by 90% until 2035 4. Coordination of planning should be taken to a new level 5. Increase the energy capital visibility in Vaasa’s daily life 6. Give low-carbon solutions the highest priority in infrastructure development 7. Put sustainable commuting/mobility on companies’ and organisations’ agenda 8. Use Transition management methods and tools to a larger extentfi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Blood culture positivity in patients with acute appendicitis: A propensity score-matched prospective cohort study

Background and objective: The prevalence of bacteremia in acute appendicitis is unknown. We aimed to assess prevalence and predictive factors of bacteremia in adult patients with appendicitis.Methods: In this prospective propensity score-matched cohort study, patients were recruited as part of one single-center prospective observational study assessing appendicitis microbiology in concurrence with two randomized controlled trials on non-operative treatment of uncomplicated acute appendicitis. All patients evaluated for enrollment in these three trials between April 2017 and December 2018 with both a confirmed diagnosis of appendicitis and available blood culture on admission were included in this study. Potential predictive factors of bacteremia (age, sex, body mass index (BMI), body temperature, C-reactive protein (CRP), leukocyte count, comorbidities, symptom duration, and appendicitis severity) were assessed. Prevalence of bacteremia was determined by all available blood cultures followed by propensity score matching using sex, age, BMI, CRP, leukocyte count, and body temperature of the patients without available blood culture.Results: Out of the 815 patients with appendicitis, 271 patients had available blood culture and the prevalence of bacteremia was 12% (n = 33). Based on propensity score estimation, the prevalence of bacteremia in the whole prospective appendicitis cohort was 11.1%. Bacteremia was significantly more frequent in complicated acute appendicitis (15%; 29/189) compared with uncomplicated acute appendicitis (5%; 4/82) (p = 0.015). Male sex (p = 0.024) and higher body temperature (p = 0.0044) were associated with bacteremia.Conclusions: Estimated prevalence of bacteremia in patients with acute appendicitis was 11.1%. Complicated appendicitis, male sex, and higher body temperature were associated with bacteremia in acute appendicitis.</p

Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä

Noin neljännes Suomen asuntokannasta koostuu taloyhtiöistä. Niistä merkittävä osa tarvitsee lähivuosina korjauksia, joiden avulla voidaan kehittää rakennuskannassa tapahtuvaa hajautettua energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppuratkaisujen avulla. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n energiayhteisösääntely luo yhdessään meneillään olevat kansallisten sääntelymuutosten kanssa perustan, jonka varassa taloyhtiöt voivat vahvistaa kansalaisten energiantuottajaroolia tulevaisuudessa. Murros taloyhtiöiden kestävään energiantuotantoon on haaste, joka edellyttää useiden yhteiskunnan osa-alueiden näkökulmien ja toimijoiden kokoamista yhteen. Tätä tavoitetta varten järjestettiin vuonna 2020 Kansalaisenergia-areena – tiedon yhteistuotannon kokeilu, jonka vaiheita ja johtopäätöksiä kuvataan käsillä olevassa raportissa. Raportissa hahmotellaan haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy taloyhtiöiden muuntautumiseen passiivisista energian kuluttajista aktiivisiksi energian tuottajiksi ja muuttuvan energiajärjestelmän toimijoiksi. Keskiössä ovat neljä murrospolkua, joissa on jäsennetty erilaisia toimenpiteitä murroksen käynnistämiseksi. Samalla työ tarjoaa seikkaperäisen kuvauksen murrosareenamenetelmän päävaiheista tulevaa käyttöä ja kehittämistä varten. Areenatyön tulokset osoittavat, että toimenpiteitä tarvitaan useilla alueilla. Ensinnäkin luotettava tieto on koostettava selkeästi tavoitettavaan muotoon, jossa se on eri toimijoiden käytettävissä. Nykyisin yleistä tietoa ja esimerkkitapausten kuvauksia on tarjolla runsaasti, mutta niiden vertailu ja soveltaminen on äärimmäisen vaikeaa. Toiseksi taloyhtiöt tarvitsevat parempia kanavia vertaisoppimiselle ja kohdennetulle neuvonnalle. Tärkeimpinä keinoina tunnistettiin julkisen energianeuvonnan jalkauttaminen lähemmäs taloyhtiöitä sekä vertaisoppimisen ja yhteistyön tilojen, kuten kortteliklubien ja edelläkävijäverkostojen kehitys. Kolmanneksi markkinoille tarvitaan voimakkaampia signaaleja palvelutarjonnan kehitykselle ja uudenlaisten kokonaisratkaisujen kehitykselle. Valtion energia-avustuksen jatko voi olla keino ennakoitavalle ja jatkuvalle ohjaukselle. Lisäksi vaaditaan poliittista tahtoa ja strategista näkemystä, jotta kansalaisenergian kehittämiselle on olemassa resursseja myös tulevaisuudessa. Politiikkakehityksen kannalta olennaista onkin monien samanaikaisesti etenevien muutosten yhteiskunnallinen koordinaatio. Toimenpiteitä tarvitaan niin taloyhtiöiden tasolla, jolla hankkeet toteutetaan, politiikan tasolla, jolla luodaan ennakoitavaa tulevaisuusnäkymää, sekä tiedon hallinnan tasolla, joka toimii kahta muuta yhteen nivovana ulottuvuutena. Taloyhtiöiden kansalaisenergiantuotannossa ei olekaan kyse yksittäisestä murroksesta, jolla olisi selkeä omistaja, vaan hajanaisten toimenpiteiden keskinäisistä suhteista, mikä korostaa politiikkasektorien välisen vuoropuhelun merkitystä. Raportissa esitellään myös noin 30 toimenpidettä eri toimijoille, jotka havainnollistavat minkälaisin keinoin taloyhtiöiden energiaroolia voidaan muuttaa. Jatkossa on tärkeää jatkaa dialogia eri toimijoiden kesken sekä käynnistää kokeiluja etenkin tiedon hallintaan ja taloyhtiöiden räätälöityyn tukeen liittyen

Developing Policy Pathways : Redesigning Transition Arenas for Mid-range Planning

Sustainability transitions require new policy pathways that significantly reduce the environmental impacts caused by, for example, energy production, mobility and food production. Transition management (TM) is one of the approaches aiming at the creation of new ways to govern transitions. It uses transitions arenas (TA) as a key process and platform where new policy pathways are created in collaboration with multiple (frontrunner) stakeholders. TM’s ambitious and demanding agenda is not easy to implement. There is a continued need for testing and developing new ways of carrying out its key processes. We redesigned the TA process in the context of energy system change in Finland by 2030, focusing on interim goals, mid-range change pathways and developing a new notation system that allows participants to directly create the pathways. The resulting renewed TA process results in more specific and detailed mid-range pathways that provide more concreteness to how to implement long-term transition goals. It helps to bridge long-term national visions/strategies and low carbon experiments that are already running. The Finnish TA work created eight ambitious change pathways, pointing towards new and revised policy goals for Finland and identifying specific policy actions. Evaluation of the TA, 6–9 months after its completion underscores that an effective TA needs to be embedded by design in the particular political context that it seeks to influence. It is too early to say to what degree the pathways will be followed in practice but there are positive signs already

Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa : Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset

Ekologinen siirtymä viittaa järjestelmätason muutoksiin kohti kestäviä toimintatapoja sosiaalisissa, taloudellisissa ja teknologisissa järjestelmissä. Kyse on yhteiskunnan rakenteellisesta muutoksesta, joka kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kadon juurisyihin, kuten demografisiin ja sosiaalisiin, ekonomisiin ja teknologisiin, sekä institutionaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin. Ympäristöministeriön koollekutsuma ja yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa järjestämä Biodiversiteettiareena kutsui keväällä 2021 joukon eri alojen asiantuntijoita osallistumaan neljän työpajan sarjaan, jossa käsiteltiin ekologisen siirtymän edellytyksiä, vaatimuksia ja vaikutuksia Suomen näkökulmasta. Samalla tuotettiin tukimateriaalia Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman valmistelun pohjaksi. Työ toteutettiin murrosareenamenetelmällä, jossa muodostetaan visio kestävän tulevaisuuden tavoitetilasta ja rakennetaan tavoitetilaan johtavia muutospolkuja sekä tunnistetaan poluilta olennaisia toimenpiteitä ja vuorovaikutuksia

Transition co-design dynamics in high level policy processes

Funding Information: This work was supported by the Academy of Finland profiling funding Profi 6 ( 336454 ), the Academy of Finland consortium Digitally Mediated Decarbon Communities in Energy Transition ( 348197 ) as well as the Academy of Finland consortium Experimental environmental governance: coproduction and orchestration of transformative change ( 356619 ). Publisher Copyright: © 2023 The Author(s)Despite the increasing interest in bringing together the fields of sustainability transitions and design research, the ways transition design connects to earlier theories on design action have not been extensively studied. By using Buchanan's (1992; 1998) ‘four orders of design’ and Young's (2008) ‘complexity in design’ models as a framework, this article provides an empirical example of how to examine transition co-design dynamics. With a case study of a national sustainable development strategy creation in Finland, we argue that design does not only contribute to transition processes instrumentally but also from attitudinal and intellectual perspectives. Designing for transitions blends existing forms of design work for success, and it offers new agencies for design in supporting governance of highly complex policy processes.Peer reviewe

Codesign for transitions governance: A Mid-range pathway creation toolset for accelerating sociotechnical change

Vision building, pathway construction and experimentation are key processes in the management of long-term sociotechnical transitions. The need to accelerate transitions and to adapt transition management to new country contexts calls for new means to catalyse these processes. We improved the path creation toolsets and procedures of transition management to create more detailed pathways and analyses of pathway step interrelations. Our path creation system uses magnetic elements that could be easily moved around a large metallic board, a set of procedures and a digitalized counterpart of the board for out-of-the-workshop commentary and reporting. The system has facilitated and anchored well the discussions by participants with cross-sectoral backgrounds. Overall, the redesigned system underscores the potential that codesign for sustainability transitions holds.Peer reviewe

Intermediate Codesigning in Transitions Governance: Catalysing and Channelling Participant Action

Design research is increasingly used in catalysing society-wide changes in futuring and in transition process-related deliberations. These processes underscore the role of 'intermediate designs' - the means, tools, and procedures that help participants to reach meaningful outcomes. Whilst intermediate designs are well recognized in collaborative design, the design of intermediate designs is a hitherto little studied area. To orient design researchers towards it, we analyse a codesign process of developing a transition pathway formation tool, and characterize its specific features and design considerations. The main finding is the continuous effort by designers towards the 'channelling of participant action' through design choices so that the outcomes and processual integrity of the collaborative envisioning is ensured while avoiding 'designing the participations', which would hamper participants' freedom to deliberate, express, create, and take ownership of the process and its results.Peer reviewe